Miten onnistuu jos kynnetyn pellon vetää tasurilla ja kylvää siemenet huiskalla, sekä multaa vaakatasojyrsimellä, vai jättääkö jyrsin siemenet pintaa, eli pitäiskö mullata äkeellä

Multaa lapiorullaäkeellä

Jos vielä kelit salli, niin laitan syysvehnää. Kuinka vihkoon menee, jos en peittaa, kun se on tässä tilanteessa hiukan hankalaa?

Viime syksynä oli "koeruutu" peittaamatonta, kylvökone kotona siilosta kukkuralleen ja noin 10ha sillä kylvin tyytyväisenä etäpelloilla. Sitten jatkoin peitatulla säkkitavaralla, varmistelin ettei lopu siemen kesken kaukana. Ei loppunut, jäi peitattua ylikin tonni kaks. Keväällä kasvustossa ero kuin leikattuna, reunakierrokset ja se osa minne peittaamaton riitti, harvaa ja talven kiusaamaa. Peitatulla täydellinen kasvusto. Ainoastaan huippukesä pelasti tuon peittaamattoman, siitäkin tuli kelpo sato kun pensoi ihan käsittämättömiä lyhteitä. Peitatulta osalta 7 tonnin tienoilla.

Tällä kokemuksella en enää kylvä peittaamatta. Nyt kylvän isolla kädellä ruisvehnää kun olosuhteet ainakin toistaiseksi täydelliset siihenkin hommaan, ja kaikki siemen peitattua.

Rukiin pintalevityksessä varpajyrä - äes ehkä olisi tehokkain, koska multaussyvyys on tasainen. Lapiorullaäes peittää osan siemenistä melko syvään, ja osa jää pintaan

Olen kummallakin tavalla tehnyt, ja mielestäni joustopiikkiäes tekee tasaisemman jäljen.

Lapiorullaäes toisaalta sekoittaa epätasaisella pellolla paikkaansa siemenet eikä vedä niitä mahdollisiin uriin.
 
-SS-

Vasta 4,5ha olen ceylonia kylvänyt, yhen siantonkiman SV lohkon kynsin ja äestin päisteet ainoastaan. Ettei rytkäyttele kylvötraktoria kovin.
Peittaamaton siemen ja lannoite 0. Vielä jos saisi 10ha sänkeen. Glyfoo ekana ja sit kylvö.

Tuleeko noista rikkakaveista mitä puinnin jälkeen on peltoon jäänyt ongelmaa, kun tarkoitus on kyntää ja muokata ja kylvää syysvehnää?
Poutineilla lohkoilla on ollut ihan hurjasti mataraa ja muuta rikkaruohoa. Eli tuleeko ne vielä sieltä kynnönkin alta haittaamaan vehnän orastumista? Aika ei oikein riitä enää niiden ruiskuttamiseen.

Tuleeko noista rikkakaveista mitä puinnin jälkeen on peltoon jäänyt ongelmaa, kun tarkoitus on kyntää ja muokata ja kylvää syysvehnää?
Poutineilla lohkoilla on ollut ihan hurjasti mataraa ja muuta rikkaruohoa. Eli tuleeko ne vielä sieltä kynnönkin alta haittaamaan vehnän orastumista? Aika ei oikein riitä enää niiden ruiskuttamiseen.

Ei mitään ongelmia, jos kyntö sujuu ja löytyy esiaurat/kuorimet. Juolavehnä on sellainen mikä voi seuraavana vuonna kiusata, jos sitä on oikein paljon.

Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?

Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?

Fosfori voisi varmaan auttaa vahvistumista talven koettelemuksiin jos ennestään tarjolla on kovin vähän.
Typpeä en ole antanut, tavallisesti esikasvina ollut joku typensitoja ja olen tuudittautunut siihen :-)
Yhtä hyvin (tai huonosti) ovat talvehtineet kuin lannoitetutkin.

Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?

Varmasti onnistuu, sillä syysvehnällä talvehtiminen ratkaisee sen, onko sato 0 kg/ha, 3000 kg/ha vai 5500 kg/ha. Mutta syyslannoitus on yhtenä tekijänä siinä, tuleeko satoa vaikkapa 7500 kg/ha. On muistettava, että monet lannoittamatta kylvävät hallitsevat karjanlannan kyllästämää maaperää, jolloin liukoiset kalit ja fosforit ovat varsin riittävät ilmankin mitään syyslannoitusta. Jos haluat varmistaa satokilpailutasot, suosittelisin levittämään moniravinteista edes hiukan.

Omalta osaltani katson, että syysvehnää on kaikilla niin paljon himossa kylvää, että on parasta ehkä kääntää rattia toisaalle päin ja panostaa kevätvehnään ja ohraankin enemmän kuin syysvehnään. Rehuvehnä tökkii myydä tällaisena vuotena ensimmäiseksi, sitten syysvehnä ja vasta viimeiseksi korkean valkuaisen kevätvehnä. Lisäksi kestorikkakasvit tuntuvat runsastuvat syysvehnän viljelyssä, kun pohjavesialueella ei ole Broadway tai Monitor/Attribut super  vaihtoehto. Eilen  vasta Roundupilla kävin syysvehnän sängellä, että olisi jotakin vihreää ruiskutettavana. Että viikon ajan pitänee vielä odottaa, silloin ei ainakaan syyslannoitus ole järkevää, kun suurimmat sadot on jo poissuljettu. Toisenlaisia mielipiteitä varmasti tulee lähes naapurista, mutta näillä nyt on kaksikymmentä tonnia varastovosfaattia pellossa valmiiksi, ja orgaaninen typpi vasta alkaa liueta näin syksymmällä.

Muut sänget vasta paljastuivat, maata pitkin leikattuna siellä ei ole ruiskutettavaa, vaikka juolanjuurta maassa jo on.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 14.09.23 - klo:14:12

Aika monet täällä(kin) puhuvat, että kylvävät syysvehnän ihan ilman syyslannoitusta. Tarkoitus olisi nyt syyskuun puolivälissä kylvää, eikä kiinnostaisi haaskata kallista apulantaa (talvehtimisvaraus). Pellot ovat savimaita, fosforit luokassa välttävä. Onnistuuko ilman apulantaa?

Varmasti onnistuu, sillä syysvehnällä talvehtiminen ratkaisee sen, onko sato 0 kg/ha, 3000 kg/ha vai 5500 kg/ha. Mutta syyslannoitus on yhtenä tekijänä siinä, tuleeko satoa vaikkapa 7500 kg/ha. On muistettava, että monet lannoittamatta kylvävät hallitsevat karjanlannan kyllästämää maaperää, jolloin liukoiset kalit ja fosforit ovat varsin riittävät ilmankin mitään syyslannoitusta. Jos haluat varmistaa satokilpailutasot, suosittelisin levittämään moniravinteista edes hiukan.

Omalta osaltani katson, että syysvehnää on kaikilla niin paljon himossa kylvää, että on parasta ehkä kääntää rattia toisaalle päin ja panostaa kevätvehnään ja ohraankin enemmän kuin syysvehnään. Rehuvehnä tökkii myydä tällaisena vuotena ensimmäiseksi, sitten syysvehnä ja vasta viimeiseksi korkean valkuaisen kevätvehnä. Lisäksi kestorikkakasvit tuntuvat runsastuvat syysvehnän viljelyssä, kun pohjavesialueella ei ole Broadway tai Monitor/Attribut super  vaihtoehto. Eilen  vasta Roundupilla kävin syysvehnän sängellä, että olisi jotakin vihreää ruiskutettavana. Että viikon ajan pitänee vielä odottaa, silloin ei ainakaan syyslannoitus ole järkevää, kun suurimmat sadot on jo poissuljettu. Toisenlaisia mielipiteitä varmasti tulee lähes naapurista, mutta näillä nyt on kaksikymmentä tonnia varastovosfaattia pellossa valmiiksi, ja orgaaninen typpi vasta alkaa liueta näin syksymmällä.

Muut sänget vasta paljastuivat, maata pitkin leikattuna siellä ei ole ruiskutettavaa, vaikka juolanjuurta maassa jo on.

-SS-

Pitää myös muistaa, että jos kevätlannoituksen levittää vasta joulun jälkeen, menetetään sadosta vähintään neljät tonnia jokaiselta joulun yli menevältä päivältä. Siinä on tapanintanssit jätettävä väliin, jos meinaa saada yhtään mitään. Tämä näkyy ongelmana mm. Yhdysvalloissa, jossa joulua erehdytään juhlimaan vasta silloin 25. päivä. Sitten mennään vaan vanhalla muistilla, eikä tajuta levittää apulantaa ennen kuin on liian myöhäistä. Jotkut uskovaiset levittävät vasta loppiaisen jälkeen ja sitten vaaditaan kriisitukea. Omaa tyhmyyttä, kun ei mennä ajoissa pellolle.

21ha rapsia taimella, 25ha granattia ja 12ha ceylonia kylvettynä myös. Heti sateen jälkeen kynnetyt erinomaisessa kunnossa.

Enää ei ehdi maat puhaltumaan kylvökuntoon ennen sunnuntain sadetta. Heitin 350kg Igloota ohran sängelle, huomenna kakkaa kaveriksi ja lautasmuokkaus. Laskin, et siemen 85€ ja kp-tuki 50€ ni tämmönen Tamin low risk - high reward kokeilu.

Miten onnistuu jos kynnetyn pellon vetää tasurilla ja kylvää siemenet huiskalla, sekä multaa vaakatasojyrsimellä, vai jättääkö jyrsin siemenet pintaa, eli pitäiskö mullata äkeellä

Mä vedin syysvehnän nyt kyntö - äes - huiska-äes.

Katsotaan keväällä sitten miten äijän kävi.

Rukiit kylvetty. Lautasella muutaman kerran vahaa ohramaata. Nyt vaan alkaa ohra tulemaan pintaan voimallisesti, mahtaako tuosta tulla ongelmaa. Vähän ihmettelen mistä sitä on peltoon noin paljon lentänyt. Puidessa konttasin ja ei löytynyt kun ihan yksittäisiä jyviä.

Onko muilla ollut ongelmaa jääntiviljasta ruis/vehnä kasvustossa. Sen olen oppinut, että jos meinaa syysvehnää laittaa rukin perään, niin silloin olisi syytä kyntää.

Rukiit kylvetty. Lautasella muutaman kerran vahaa ohramaata. Nyt vaan alkaa ohra tulemaan pintaan voimallisesti, mahtaako tuosta tulla ongelmaa. Vähän ihmettelen mistä sitä on peltoon noin paljon lentänyt. Puidessa konttasin ja ei löytynyt kun ihan yksittäisiä jyviä.

Onko muilla ollut ongelmaa jääntiviljasta ruis/vehnä kasvustossa. Sen olen oppinut, että jos meinaa syysvehnää laittaa rukin perään, niin silloin olisi syytä kyntää.

Ei kai jo syksyllä itävästä kevätviljasta mitään haittaa ole, talvihan ne tappaa varmasti.

Jos sitä on oikein paljon syysviljan oraan seassa niin voi heikentää syysviljan talvehtimista siellä seassa mädäntyessään.