Kannattaa miettiä hankkiiko nyt karvalakkimallin ja uusii sen vuoden kahden päästä tai sitten ostaa heti kerralla parempaa kehittyneempää tekniikkaa.
Tämähän nyt on ikuisuuskysymys - vähän niinkuin hevosaikakaudesta traktoriin siirtyminen - ostaako heti 1930-luvun Fordson Majorin tai 1950-luvun Pikku-valmetin joka väistämättä jää vanhanaikaiseksi, vai odottaako portaatomia vaihteistoja ja ilmastointilaitetta.
Eipä tainnut kyllä koskaan tulla portattomalla vaihteistolla varustettua traktoria niille tiloille jotka jäivät hevosen kanssa sellaista odottamaan..
Itsenäisestihän laitteet eivät tule noita hommia tekemään, kyllä se tulee edelleen olemaan isännän homma säätää annostelut kohdalleen, ja kone tekee sitten kuin käsketään. Paikka saattaa toki vaihtua kopista kirjoituspöydän ääreen ja säätövivun kääntely muuttuu tietokoneen naputteluksi.
Useimmilla tiloilla on enemmän kuin yksi traktori, ja tämän päivän opastimet riittävät tulevaisuudessa mainiosti vaikkapa äestyksen ohjailuun siinä toisessa koneessa.
Hommat kehittyy askel kerrallaan, eikä maailma koskaan tule kerralla valmiiksi. Vaikkapa lannoitemäärän säätö ei kylvökoneeseen ilmaannu pelkästään uudella hienolla opastimella, vaan koneessa pitää olla vastaava mekaniikka ja elektroniikka säädön vastaanottamiseen.
Kovin monen vuoden takaisinmaksuaikaa ei varmaan kannata laskea, mutta vaikkapa ruiskun kanssa ihan pelkkä opastuskin alkaa olemaan varsin kilpailukyinen vaihtoehto vaahtomerkitsijälle, vaikka laite ei sitten vielä hoitaisikaan lohkoja täysautomaattisesti tai säätelisi ruiskutusmääriä.
Sinänsähän laitteet on jo nykyisellään aika mitättömän hintaisia suunnilleen mihin tahansa maatalouskoneeseen verrattuna - alle kymppitonnin ei saa juuri minkäänlaista konetta.
Varmaa on kuitenkin että tarkkuus tulee vielä paranemaan, ja toiminnot monipuolistumaan sekä laitteiden hinta alenee, tai ennemminkin niin päin että samalla rahalla saa monipuolisemman laitteen. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, ja tuollaisen täydellisen laitteen tuloon kuluu useampia vuosia, kun homma vaatii kehitystä paitsi laitteessa itsessään, myös työkoneissa. Jossain vaiheessa perusopastus tai perusmallin automaattiohjaus varmaankin tulee kalliimpien traktoreiden vakiovarusteeksi.
Jo pelkkä automaattiohjaus kuitenkin vapauttaa kuskin tekemään niitä hommia joita laite ei vielä pysty tekemään, ja taas täysin ilman kuskia ajelevat laitteet ovat toistaiseksi vasta koe-asteella. Pelto on kuitenkin johonkin tehdashalliin verrattuna varsin ennustamaton paikka ja kuskiton kone pystyy tekemään isot vahingot, niin tuskin kuljettaja tulee kovin pian pois jäämään. Sillä välin kuskikin voi jotain hoidella kun kerran kyydissä kuitenkin kulkee.
Tulevaisuuteen ja laajennettavuuteen ei kannata takertua liikaa, nykyistä hyvin laajennettavaa laitetta ei välttämättä saa toimimaan vuosimallin 2014 uuden ruiskun kanssa jossa on erilainen väyläsysteemi ohjaukselle.
Mitä taas tulee alun kuvaputkivertaukseen, niin muutama vuosi sitten kun digitekniikka oli jo olemassa ja samoin littu-tv:t, ostin kuitenkin 400 euron kuvaputkilaitteen. Silloiset littanat maksoivat luokkaa 3000-4000 euroa. Vaikka heittäisin nykyisen toimivan kuvaputkilaitteen kaatikselle, ja ostaisin uuden litun tilalle, olisin säästänyt pari tonnia, ja laite olisi huomattavsti parempi kuin jos silloin olisin ostanut alkuaikojen taulu-tv:n pelkän tulevaisuuden ja laajennettavuuden perusteella.
Hankintapäätöstä tehdessä jokainen voi oman nykytilanteensa mukaan laskea nykylaitteiden kannattavuuden ja tehdä päätöksen sen mukaan.
