Media ja punavihreistö jaksaa paasata viikosta toiseen lihansyönnin ja tuotannon haitallisuudesta, silti pitää muistaa että ihmisistä kasvissyöjiä on vain muutama prosentti, ja lihankulutuksen kokonaismäärissä ei ole dramaattisia muutoksia tapahtunut, vuosittaiset vaihtelut menee normaalin vaihtelun piikkiin. Jos ei seuraa tilastoja vaan seuraa vain median kirjoittelua, saa asioista täysin väärän kuvan, ei ihmiset isossa määrin, se kriittinen massa, ole lopettamassa tai edes vähentämässä lihansyöntiä, median edustajat ja jotkut tutkijat elää siinä omassa kuplassaan, missä lihantuotanto ja kulutus nähdään taas yhtenä ilmastoperkeleenä, vaikka tavallinen kansa on ihan toista mieltä.

Alkaa päivä päivältä enemmän ärsyttämään tämä suppeaan näkökulmaan perustuva ympäristönsuojelu. Mitä oikeasti halutaan? Jos karjatalous lopetetaan monia lajeja taantuu. Ne ovat aikoinaan lisääntyneet karjankasvatuksen syntyessä. Esimerkiksi pääskyset pääsääntöisesti elävät karjatiloilla. Luonnonlaitumien eliöstöt ovat taantuneet huomattavasti viimeisen 50 vuoden aikana kun niiden laidunnus on vähentynyt huomattavasti. Jos nyt pääosa Suomen pelloista metsitetään on avoimen alueen eliölajeilla tiukkaa. Hiilen sidonnassa nurmi olisi kuitenkin paljon parempi kuin vilja.
Metsän ihanne on ikimetsä. Metsät ovat kuitenkin ennen ihmisen vaikutusta palaneet 100-500 vuoden välein. Metsäpalon lajit ovat kaikkein uhanalaisimpia, mutta niiden perään ei juuri kukaan huuda. Kulotuksella saataisiin monia niitä elvytettyä ihan talousmetsissäkin. Mikähän merkitys metsässä on metsäpalon synnyttämällä hiilellä? Metsää kaivaessa kuntan alta löytyy yleensä hiiltä.

Kasvinviljelijöiden on turha tuntea vahingoniloa mahdollisesta tulevasta eläintuotannon kurmoottamisesta. Suurin osa Suomen viljelypinta-alasta käytetään rehukasvien viljelyyn

Niinpä. Eläintuotannon kiellon yhteyteen ympätään agendaan mukaan hyvin lavea määritelmä "kestävä maatalous", ja jos se merkitsee luomuideologian mukaista tuotantotekniikkaa, tällöin tarvitaan nykyisen leipäkasvien alaa viisi kertaa enemmän. Eikä viljasta todellakaan tule luomutekniikalla ylituotantoa, jos kemialliset lannoitteet viherpestyn karjanlannan muodossa poistuvat nykyisiltä rock'n roll satoja tuottavilta kasvinviljelyluomuilijoilta.

Todennäköisesti nurmiviljelystä tulee entistäkin vallitsevampi kasvilaji, ja viherrehut kerätään biolaitoksiin ja niistä pelletöidään uusiolannoitteita.

Nykyiset valkuaisrehut, soija, herneet, öljykasvipuristeet ym.  syötetään prosessoituna ihmisravintovalkuaisena, vihannesviljelyn ja erikoiskasvien viljely valtaa alaa. Voi olla, että pienviljelijälle löytyy jossakin vaiheessa jokin ekologinen lokero, jossa toimia.

-SS-

Media ja punavihreistö jaksaa paasata viikosta toiseen lihansyönnin ja tuotannon haitallisuudesta, silti pitää muistaa että ihmisistä kasvissyöjiä on vain muutama prosentti, ja lihankulutuksen kokonaismäärissä ei ole dramaattisia muutoksia tapahtunut, vuosittaiset vaihtelut menee normaalin vaihtelun piikkiin. Jos ei seuraa tilastoja vaan seuraa vain median kirjoittelua, saa asioista täysin väärän kuvan, ei ihmiset isossa määrin, se kriittinen massa, ole lopettamassa tai edes vähentämässä lihansyöntiä, median edustajat ja jotkut tutkijat elää siinä omassa kuplassaan, missä lihantuotanto ja kulutus nähdään taas yhtenä ilmastoperkeleenä, vaikka tavallinen kansa on ihan toista mieltä.

11% ihmiskunnasta elää ihan käytännössä, eikä poliittista agendaa julistaen, kasvissyöjädieetillä, osin Intian ansiosta. Vain häviävän pieni osa, 3,3%,  on elintasomaiden kiihkovegaaneja, tuollainen veganismi on lähinnä mieleltään järkyttyneen ihmisen ideologia, eikä käytännön dieetti. Lisäksi 20% ihmiskunnasta elää "fleksitariaani"-dieetillä, joka sisältää pääosin kasviksia, hedelmiä, ja vain silloin tällöin lihatuotteita tai kalaa. Eli noin kolmasosa maapallosta on jo valmiiksi lihamarkkinoiden ulkopuolella. /1/

Ja media on kehittynyt manipulointikyvyssään valtaisasti viimeisen puolentoista vuoden aikana. Jos maailmassa on saatu lentoliikenne ja lähikauppa pysähtymään, palveluyrityksien olemassaolon edellytykset loppumaan lähinnä tarkasti asetetulla kampanjoinnilla; viisi miljardia ihmistä on noin vaan saatu kulkemaan Covid-niqab - naamallaan, kohta EU:n digitaalinen rokotustodistus tatuoituna passin QR -koodiin on edellytys vaikkapa  äänestämään pääsylle, niin luuletko ihan tosiaan, etteivät asiasta hyötyvät korporaatiojätit pysty noin vain myymään eläintuotantoa totaalisen vallantavoittelunsa alttarille ?

-SS-

/1/ Brittiläinen FMCG GURUS - kuluttajatutkimusyhtiö, tehnyt tutkimuksen 26 maassa, 31000 kansalaiselta, 2020 heinäkuu.

mielenkiintoista väittelyä eläin- vai kasvituotannon välillä, kuitenkin tuottajilla ei ole mitään keinoa vaikuttaa asiaan, voi toki kadehtia toisiaan ja jupista loputtomiin... niin ja äänestää vaaleissa 

Lyhyellä aikavälillä vain kulutuskysyntä vaikuttaa, mihin suuntaan ollaan menossa. Jos kysyntä laskee niin tuotantoa ajetaan alas, taas toisissa tuoteryhmissä tuotanto kasvaa. Ei voida ikuisesti raivata peltoa, kun tarvitaan laajentaville tiloille lanta-alaa, jos lopputuote ei helsingin kermaperseille maistu. Vegaanius vaatii noin kuudenneksen viljeltyä pinta-alaa, jos verrataan intialaista tai amerikkalaista ruokavaliota. Olemassa olevat hehtaarit eivät tule muodostumaan ongelmaksi, koska niille löytyy järkevämpää käyttöä.

Vähän pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavasti enemmän viljelyyn.  Vaikutusmekanismeja on ainakin kolme; säädöspohjainen, viljelyolosuhteiden muuttuminen ja kilpailu maankäyttösektorilla pinta-aloista.

Säädöspohjaisesta saadaan esimakua jo tulevalla EU-tukikaudella, hiilineutraalius, hiiliviljely, lajikato yms. Myös lihaverot tai maankäytön muutosten lupamaksut toteutuessaan kuuluvat tähän. Ilmastosopimusten kiilusilmäinen noudattaminen voi tulla kansallisesti kalliiksi, kuten nyt turpeen kanssa on käymässä.

Ilmastonmuutos muuttaa tai on jo muuttanut viljelyolosuhteita. Muutos ei ehkä näy meillä, mutta muualla näkyy jo selvemmin, lisäksi Suomen osalta muutos on aluksi parempaan suuntaan. Viljelykelvoton ala kasvaa monikertaisesti Suomen pinta-alan verran vuosittain, joten kaikille hehtaareille löytyy todellista kysyntää. Karttapallosta selviää esimerkiksi suhde, jos Välimeren pohjois-puolelta vaikka 500 km kaista maa-alasta muuttuu viljelykelvottomaksi, niin vastaavaa pinta-alaa ei pohjoisesta löydy, kun kerran pallosta on kyse. Väestöennuste on vieläkin mm Afrikassa hetken nouseva.

Merkittävin vaikutus on kisa, joka tullaan käymään maankäytön osalta, paljonko lopulta pitää metsittää, tuotetaanko lopuilla elintarvikkeita vai bioenergiaa, rakennetaanko tai tuotetaan aurinko- ja tuulienergiaa. 90% päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista, kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta. Tätä osuutta on merkittävästi pienennettävä, sekä löydettävä korvaava energiamäärä jostain? Päästötöntä energiaa tulee vain ydinreaktiosta (ml aurinko), joten haastetta riittää.

Lukusuositus: Petteri Taalas, Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. Tämä kirja kertoo mm siitä mitä virheitä nyt jo tehdään poliittisella tasolla ilmastonmuutoksen varjolla. Avaa historiallisesti mm vihreiden sokeat pisteet ja haitalliset tieteenvastaiset päätökset mm Saksan ydinvoimasta luopumisen ym.

Lukusuositus: Petteri Taalas, Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin.

Petteri Taalas kohta saa  kenkää viroistaan. Sen verran pahasti astui vihreän diktatuurin varpaille:

Suomalaisen ilmastogurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita?

Ei liene vaikea arvata, mikäpäs arvovaltainen media tämä asian otti tikulla tökkiäkseen ?

-SS-

Mehän tehdään puun osalta kohta samoin kuin Saksa ydinvoiman osalta. Tuodaan puuttuva määrä rajanaapurista. Saksalaiset ostavat talvella ydinsähköä Ranskasta, me taas roudataan hakkeet Venäjältä. Ilmakehä tuntee valtioiden rajat ?