mielenkiintoista väittelyä eläin- vai kasvituotannon välillä, kuitenkin tuottajilla ei ole mitään keinoa vaikuttaa asiaan, voi toki kadehtia toisiaan ja jupista loputtomiin... niin ja äänestää vaaleissa
Lyhyellä aikavälillä vain kulutuskysyntä vaikuttaa, mihin suuntaan ollaan menossa. Jos kysyntä laskee niin tuotantoa ajetaan alas, taas toisissa tuoteryhmissä tuotanto kasvaa. Ei voida ikuisesti raivata peltoa, kun tarvitaan laajentaville tiloille lanta-alaa, jos lopputuote ei helsingin kermaperseille maistu. Vegaanius vaatii noin kuudenneksen viljeltyä pinta-alaa, jos verrataan intialaista tai amerikkalaista ruokavaliota. Olemassa olevat hehtaarit eivät tule muodostumaan ongelmaksi, koska niille löytyy järkevämpää käyttöä.
Vähän pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutos vaikuttaa huomattavasti enemmän viljelyyn. Vaikutusmekanismeja on ainakin kolme; säädöspohjainen, viljelyolosuhteiden muuttuminen ja kilpailu maankäyttösektorilla pinta-aloista.
Säädöspohjaisesta saadaan esimakua jo tulevalla EU-tukikaudella, hiilineutraalius, hiiliviljely, lajikato yms. Myös lihaverot tai maankäytön muutosten lupamaksut toteutuessaan kuuluvat tähän. Ilmastosopimusten kiilusilmäinen noudattaminen voi tulla kansallisesti kalliiksi, kuten nyt turpeen kanssa on käymässä.
Ilmastonmuutos muuttaa tai on jo muuttanut viljelyolosuhteita. Muutos ei ehkä näy meillä, mutta muualla näkyy jo selvemmin, lisäksi Suomen osalta muutos on aluksi parempaan suuntaan. Viljelykelvoton ala kasvaa monikertaisesti Suomen pinta-alan verran vuosittain, joten kaikille hehtaareille löytyy todellista kysyntää. Karttapallosta selviää esimerkiksi suhde, jos Välimeren pohjois-puolelta vaikka 500 km kaista maa-alasta muuttuu viljelykelvottomaksi, niin vastaavaa pinta-alaa ei pohjoisesta löydy, kun kerran pallosta on kyse. Väestöennuste on vieläkin mm Afrikassa hetken nouseva.
Merkittävin vaikutus on kisa, joka tullaan käymään maankäytön osalta, paljonko lopulta pitää metsittää, tuotetaanko lopuilla elintarvikkeita vai bioenergiaa, rakennetaanko tai tuotetaan aurinko- ja tuulienergiaa. 90% päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista, kivihiilestä, öljystä ja maakaasusta. Tätä osuutta on merkittävästi pienennettävä, sekä löydettävä korvaava energiamäärä jostain? Päästötöntä energiaa tulee vain ydinreaktiosta (ml aurinko), joten haastetta riittää.
Lukusuositus: Petteri Taalas, Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. Tämä kirja kertoo mm siitä mitä virheitä nyt jo tehdään poliittisella tasolla ilmastonmuutoksen varjolla. Avaa historiallisesti mm vihreiden sokeat pisteet ja haitalliset tieteenvastaiset päätökset mm Saksan ydinvoimasta luopumisen ym.