• Tavallinen aihe

Aihe Nestepeittaus  (Luettu 2581 kertaa)

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 729
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Nestepeittaus
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Yleinen peittaaminen on vähentänyt vehnän haisunokea. On vehnällä jonkinmoinen myyntiarvon alennus, jos haisunokea on paljon. Myös muut nokiaudit ovat siemenlevintäisiä, jolloin yhden vuoden yli voidaan hyvin menä peittaamatta, mutta seuraavan vuoden siemensato voi olla hyvinkin nokista sitten. Lisäksi pellolla lisättävät nokitaudit ovat lahja naapurustonkin TOS-harrastajille.

Kasvustoruiskutuksin ei kyllä näitä oikein ehkäistä. Lentonoen lajikeherkkyys kyllä on tiedossa lajikekkokeissa, koska ainakin ennen oli peittaamattomat ruudut.

-SS-

Haisunoki kuulostaa menneisyydeltä, onko se nyt enää nykylajikkeiden ongelma, eiköhän se ole jalostuksella nujerrettu?

seegeri

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 815
Vs: Nestepeittaus
Jospa sittenkin peittaan....

Miky

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21
Vs: Nestepeittaus
Ehkä se sitten on niin kuin ilman kyselemättä ajattelin, kokeillaan ja ihmetellään, ens keväänä taas fiksumpi.

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6301
  • karkki vai keppana?
Vs: Nestepeittaus
Kylvöjen jälkeen on loput siemenet peitattu seuraavaa kevättä varten, monasti vasta heinäkuussa, silloin on hienot kelit, tarkenee,
Taitaa olla elohopean peruja itävyyden häviäminen.
Terios, starphos ei ole vienyt itävyyttä.
Tämä siis ohra, kaura, vehnästä ei kokemusta.
pessimisti ei pety!

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16803
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Nestepeittaus
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Yleinen peittaaminen on vähentänyt vehnän haisunokea. On vehnällä jonkinmoinen myyntiarvon alennus, jos haisunokea on paljon. Myös muut nokiaudit ovat siemenlevintäisiä, jolloin yhden vuoden yli voidaan hyvin menä peittaamatta, mutta seuraavan vuoden siemensato voi olla hyvinkin nokista sitten. Lisäksi pellolla lisättävät nokitaudit ovat lahja naapurustonkin TOS-harrastajille.

Kasvustoruiskutuksin ei kyllä näitä oikein ehkäistä. Lentonoen lajikeherkkyys kyllä on tiedossa lajikekkokeissa, koska ainakin ennen oli peittaamattomat ruudut.

-SS-
Haisunoki kuulostaa menneisyydeltä, onko se nyt enää nykylajikkeiden ongelma, eiköhän se ole jalostuksella nujerrettu?

Haisunoen tarttuminen ei ole samalainen mekanismiltaan kuin lentonoen, jonka tarttumisherkkyyttä voidaan vähentää jalostuksella. Sertifioitu siemen ja peittaus ovat vähentäneet haisunokisientä maassa sekä kylvettävässä viljassa.

Haisunoki on asia, joka on nuoremmalle sukupolvelle vieras. Samoin vanha vihulainen, kahukärpänen, on nykyään enemmän taas vaivannut syysviljoja, lämpimien syksyjen ansiosta. Suuria kahukärpäsvuosia oli ennen toista maailmansotaa, lämpöaallon aikana. Veteraanien haastattelu tuo  muitakin vuosikymmenet piilossa ollutta tuholaista esiin. Esimerkiksi hesseninsääski lienee ollut muutaman viljelijäsukupolven ajan lähes tuntematon.

-SS-

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5155
Vs: Nestepeittaus
.
Veteraanien haastattelu tuo  muitakin vuosikymmenet piilossa ollutta tuholaista esiin. Esimerkiksi hesseninsääski lienee ollut muutaman viljelijäsukupolven ajan lähes tuntematon.

-SS-
Ainut missä on Hesseninsääskeen törmännyt on joskus ysärillä olleet kirjoitukset päällekkäisviljelykokeista, siis syysviljan kylvöstä jo keväällä yhdessä kevätviljan kanssa, niissä  tuli Hesseninsääski yhdeksi kompastuskiveksi.