Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Miky - 03.04.21 - klo:17:48
-
Kuinkahan ajoissa uskaltaa? Aiemmin tullut peitattua muutama päivä ennen kylvöjen aloitusta, mutta nyt tarttis saada tilaratkaisujen vuoksi siementä peitattuna säkkiin tässä parin viikon sisään.
-
Nythän on hyvää aikaa, kun vaan peittausneste menee
Suuttimista läpi keli huomioiden.
Nestepeitatun siemenen olis hyvä vetäytyä/ imeytyä
Muutama viikko , ei sitten tahmaa kylvökonetta ja kulkee
Paremmin syöttökoneistossa.
-
Ei siis ole ongelma että jyvät vaikka kuukauden päivät peitattuna odottamassa? Onko kokemusta missä lämpötilassa homma onnistuu ilman juoksevuus ongelmia? Tarkoitus peitata baritoni superilla ja mantra prolla.
-
Aika pitkään nuo sertisiemenetkin voivat olla peitattuina.
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Uskallatko kyseenalaistaa peittauksen tarpeen? ;D
Mulla samansuuntaisia kokemuksia toki ihan perus jauhe baytanilla. En ero huomannut niin ennemmin se raha tuli siirrettyä johonkin muuhun..
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Uskallatko kyseenalaistaa peittauksen tarpeen? ;D
Mulla samansuuntaisia kokemuksia toki ihan perus jauhe baytanilla. En ero huomannut niin ennemmin se raha tuli siirrettyä johonkin muuhun..
Oisko niin että jos siemen itsessään on tervettä, ei peittauksesta ole hyötyä, jos se ei ole, niin sit hyötyä on. Ja siemenen tautivapautta ei päälle päin näe, voi sitä toki olettaa sen perusteella, oliko kasvustossa, josta siemen otettiin, edelliskesänä tauteja vai ei.
Ja jos siemen on tautivapaata, niin rikkaruiskutuksen yhteydessä voi antaa tautiaineella lisäsuojaa, voiko sit maassa olla tauteja jotka ehtii siirtyä jyvään ja ituun ennen ekaa tautiaineruiskutusta, sitä en tiedä.
-
Ei siis ole ongelma että jyvät vaikka kuukauden päivät peitattuna odottamassa? Onko kokemusta missä lämpötilassa homma onnistuu ilman juoksevuus ongelmia? Tarkoitus peitata baritoni superilla ja mantra prolla.
Juoksevuus ongelmat riippuu kalustosta. Ainakaan 2000 Jussilla ei mitään ongelmia Bariton 1+vesi 3 seoksella, Bariton 1 + Starphos CMZ 3 seoksella ei muuta olekaan kuin ongelmia teki niin tai näin. Eri suuttimista aineet kahdella eri pumpulla, niin homman pitäs pelata ongelmitta. Mantrac menee kokeiluun tiistaina.
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Yleinen peittaaminen on vähentänyt vehnän haisunokea. On vehnällä jonkinmoinen myyntiarvon alennus, jos haisunokea on paljon. Myös muut nokiaudit ovat siemenlevintäisiä, jolloin yhden vuoden yli voidaan hyvin menä peittaamatta, mutta seuraavan vuoden siemensato voi olla hyvinkin nokista sitten. Lisäksi pellolla lisättävät nokitaudit ovat lahja naapurustonkin TOS-harrastajille.
Kasvustoruiskutuksin ei kyllä näitä oikein ehkäistä. Lentonoen lajikeherkkyys kyllä on tiedossa lajikekkokeissa, koska ainakin ennen oli peittaamattomat ruudut.
-SS-
-
Imperiumin vastaiskuna saatiin markkinoille uusia peittausaineita, joiden luvataan parantavan juuriston kasvua, kuivuuden kestoa ja myös vähentävän varhaisivaiheen tautitorjunnan tarvetta. Myös ravinneliuoksilla peittaaminen on tuore juttu.
Miten näiden kanssa on? Toimiiko? Vai meneekö samaan sarjaan Kultakasvun ja muiden erikoismömmöjen kanssa?
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Uskallatko kyseenalaistaa peittauksen tarpeen? ;D
Mulla samansuuntaisia kokemuksia toki ihan perus jauhe baytanilla. En ero huomannut niin ennemmin se raha tuli siirrettyä johonkin muuhun..
Oisko niin että jos siemen itsessään on tervettä, ei peittauksesta ole hyötyä, jos se ei ole, niin sit hyötyä on. Ja siemenen tautivapautta ei päälle päin näe, voi sitä toki olettaa sen perusteella, oliko kasvustossa, josta siemen otettiin, edelliskesänä tauteja vai ei.
Ja jos siemen on tautivapaata, niin rikkaruiskutuksen yhteydessä voi antaa tautiaineella lisäsuojaa, voiko sit maassa olla tauteja jotka ehtii siirtyä jyvään ja ituun ennen ekaa tautiaineruiskutusta, sitä en tiedä.
peittaustarpeen vähentämiseksi on paljon tehtävissä, jos päättää olla peittaamatta. LIsää terveestä (serti) siemenestä lohkolle, jossa kasvinvuorotus kunnossa, tekee tautiruiskutukset ja teettää kunnon analyysin ennen kylvöä. Peittaus sinänsä ei ole iso työ tai kustannus, mutta peitattu TOS on ongelmajätettä tilalla. Estää viimehetken kylvösuunnitelmien muutokset, jos keväällä kylvöt myöhästyy tai aikoo vaihtaa lajiketta, myyntikin on laitonta.
Kaikkiin siemenlevinteisiin tauteihin ei ruiskutuksilla voi vaikuttaa, mutta yhden ruiskutuskerran voi lisätä ilman kuluja, jos säästää peittauksesta. Kasvinjätteestä tulee kuitenkin tautia terveeseenkin siemeneen. Kumpi sitten kannattaa paremmin?
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Uskallatko kyseenalaistaa peittauksen tarpeen? ;D
Mulla samansuuntaisia kokemuksia toki ihan perus jauhe baytanilla. En ero huomannut niin ennemmin se raha tuli siirrettyä johonkin muuhun..
Oisko niin että jos siemen itsessään on tervettä, ei peittauksesta ole hyötyä, jos se ei ole, niin sit hyötyä on. Ja siemenen tautivapautta ei päälle päin näe, voi sitä toki olettaa sen perusteella, oliko kasvustossa, josta siemen otettiin, edelliskesänä tauteja vai ei.
Ja jos siemen on tautivapaata, niin rikkaruiskutuksen yhteydessä voi antaa tautiaineella lisäsuojaa, voiko sit maassa olla tauteja jotka ehtii siirtyä jyvään ja ituun ennen ekaa tautiaineruiskutusta, sitä en tiedä.
peittaustarpeen vähentämiseksi on paljon tehtävissä, jos päättää olla peittaamatta. LIsää terveestä (serti) siemenestä lohkolle, jossa kasvinvuorotus kunnossa, tekee tautiruiskutukset ja teettää kunnon analyysin ennen kylvöä. Peittaus sinänsä ei ole iso työ tai kustannus, mutta peitattu TOS on ongelmajätettä tilalla. Estää viimehetken kylvösuunnitelmien muutokset, jos keväällä kylvöt myöhästyy tai aikoo vaihtaa lajiketta, myyntikin on laitonta.
Kaikkiin siemenlevinteisiin tauteihin ei ruiskutuksilla voi vaikuttaa, mutta yhden ruiskutuskerran voi lisätä ilman kuluja, jos säästää peittauksesta. Kasvinjätteestä tulee kuitenkin tautia terveeseenkin siemeneen. Kumpi sitten kannattaa paremmin?
Voihan sitä peitata suoraan kylvökoneeseenkin.
-
Nythän on hyvää aikaa, kun vaan peittausneste menee
Suuttimista läpi keli huomioiden.
Nestepeitatun siemenen olis hyvä vetäytyä/ imeytyä
Muutama viikko , ei sitten tahmaa kylvökonetta ja kulkee
Paremmin syöttökoneistossa.
Voihan sitä peitata suoraan kylvökoneeseenkin.
kun jauheella peitattiin kylvökoneen laatikossa, niin uskomus oli vahva, että peittausaine vaikuttaa jyvissä, ellei aikaisemmin, niin maan alla viimeistään, kun jyvä kostuu. Peittaustulos oli joskus kirjava ja selvä, ettei kaikkiin jyviin tullut peittausainetta ollenkaan.
Mihin perustuu väite, että nesteen olisi hyvä vetäytyä tai imeytyä ja vaikuttaako se vain juoksevuuteen kylvökoneessa?
"Jos siemenerä on kovin homeinen, kannattaa se peitata ja idättää uudelleen peitattuna. Jos aikoo kylvää peitattua siementä, se pitäisi myös idättää peitattuna."
https://www.lantmannenagro.fi/maatilalla/artikkelit/2019/selvita-kylvosiemenen-itavyys/
-
Myös ravinneliuoksilla peittaaminen on tuore juttu.
Tavallaan kyllä mutta toisaalta siemenen ravinnekäsittely on erittäin vanha juttu, alkeellisimmillaan sitä on tehty upottamalla siemensäkki virtsakaivoon..
-
Oma peittain (vanha Ovas) tekee kirjavaa jälkeä, osa jyvistä saa liikaa ainetta, osa jää kokonaan ilman, osassa on 1-2 pientä pilkkua, ostosiemenessä paljon tasaisempi peittaustulos. Mitähän haittaa tälläisestä epätasaisuudesta on, tekeeköhän tasaista jälkeä mikään muu maatilatason peittain kuin kalleimmat Jussit?
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Yleinen peittaaminen on vähentänyt vehnän haisunokea. On vehnällä jonkinmoinen myyntiarvon alennus, jos haisunokea on paljon. Myös muut nokiaudit ovat siemenlevintäisiä, jolloin yhden vuoden yli voidaan hyvin menä peittaamatta, mutta seuraavan vuoden siemensato voi olla hyvinkin nokista sitten. Lisäksi pellolla lisättävät nokitaudit ovat lahja naapurustonkin TOS-harrastajille.
Kasvustoruiskutuksin ei kyllä näitä oikein ehkäistä. Lentonoen lajikeherkkyys kyllä on tiedossa lajikekkokeissa, koska ainakin ennen oli peittaamattomat ruudut.
-SS-
Haisunoki kuulostaa menneisyydeltä, onko se nyt enää nykylajikkeiden ongelma, eiköhän se ole jalostuksella nujerrettu?
-
Jospa sittenkin peittaan....
-
Ehkä se sitten on niin kuin ilman kyselemättä ajattelin, kokeillaan ja ihmetellään, ens keväänä taas fiksumpi.
-
Kylvöjen jälkeen on loput siemenet peitattu seuraavaa kevättä varten, monasti vasta heinäkuussa, silloin on hienot kelit, tarkenee,
Taitaa olla elohopean peruja itävyyden häviäminen.
Terios, starphos ei ole vienyt itävyyttä.
Tämä siis ohra, kaura, vehnästä ei kokemusta.
-
Vähän sais keli lämpee. Sellasen oon huomannu kun oon notkistanu ainetta vetee jotta lämpimään veteen ku sekotti niin paremmin meni. Tänä vuonna taidan jättää sen pluttaamisen väliin ja kylvää ihan "luomuna". Enpä ole sadoissa huomannut mitään eroa peitatun ja ei peitatun välillä. Vehnälläkään...
Yleinen peittaaminen on vähentänyt vehnän haisunokea. On vehnällä jonkinmoinen myyntiarvon alennus, jos haisunokea on paljon. Myös muut nokiaudit ovat siemenlevintäisiä, jolloin yhden vuoden yli voidaan hyvin menä peittaamatta, mutta seuraavan vuoden siemensato voi olla hyvinkin nokista sitten. Lisäksi pellolla lisättävät nokitaudit ovat lahja naapurustonkin TOS-harrastajille.
Kasvustoruiskutuksin ei kyllä näitä oikein ehkäistä. Lentonoen lajikeherkkyys kyllä on tiedossa lajikekkokeissa, koska ainakin ennen oli peittaamattomat ruudut.
-SS-
Haisunoki kuulostaa menneisyydeltä, onko se nyt enää nykylajikkeiden ongelma, eiköhän se ole jalostuksella nujerrettu?
Haisunoen tarttuminen ei ole samalainen mekanismiltaan kuin lentonoen, jonka tarttumisherkkyyttä voidaan vähentää jalostuksella. Sertifioitu siemen ja peittaus ovat vähentäneet haisunokisientä maassa sekä kylvettävässä viljassa.
Haisunoki on asia, joka on nuoremmalle sukupolvelle vieras. Samoin vanha vihulainen, kahukärpänen, on nykyään enemmän taas vaivannut syysviljoja, lämpimien syksyjen ansiosta. Suuria kahukärpäsvuosia oli ennen toista maailmansotaa, lämpöaallon aikana. Veteraanien haastattelu tuo muitakin vuosikymmenet piilossa ollutta tuholaista esiin. Esimerkiksi hesseninsääski lienee ollut muutaman viljelijäsukupolven ajan lähes tuntematon.
-SS-
-
.
Veteraanien haastattelu tuo muitakin vuosikymmenet piilossa ollutta tuholaista esiin. Esimerkiksi hesseninsääski lienee ollut muutaman viljelijäsukupolven ajan lähes tuntematon.
-SS-
Ainut missä on Hesseninsääskeen törmännyt on joskus ysärillä olleet kirjoitukset päällekkäisviljelykokeista, siis syysviljan kylvöstä jo keväällä yhdessä kevätviljan kanssa, niissä tuli Hesseninsääski yhdeksi kompastuskiveksi.