https://www.wired.com/story/president-biden-please-dont-get-into-carbon-farming/

Mielenkiintoinen artikkeli hiiliviljelystä, jos englanti ei suju, käyttäkää automaattista kääntäjää, ne on nykyään jo varsin hyviä.

 Niinpäs olikin, eikös tuossa sanottu, että no-till toiminta on ollut valtavirtaa jo 70-luvulta lähtien, kyseessä enempi agribisneksen karvaisen kouran hivuttautuminen veronmaksajan kukkarolle sekä vaikea mitata luotettavasti hiilen määrän muutoksia tukien maksun perusteiksi?

Massin tekemiseen nämä touhut vaan liittyvät. Ollaan huolissaan muka ilmastosta ja sitten keksitään tapoja laskuttaa ihmisiä. Oli se sitten hiiliviljelyä tai uusiutuvan kiinalaisen jäterasvan jalostaminen uusiutuvaksi tiisseliksi. Tai niinkuin palmuöljyvedätyskin.

Mutta onhan se selvää, ettei toimiva yritys ala leikkaamaan katetta sen vuoksi, että tekisi joitain konkreettisia ilmastotekoja. Kun ei kukaan muukaan kilpaileva yritys sellaista tee. Sillä pitää olla joku merkitys. Ja monelle se on se peeärrä.

Tukiin hirtettynä oleva maajussi on erikseen. Tukia voidaan sijoittaa sellaisiin juttuihin, minkä tarkoituksena on lisätä hiiltä maaperässä. Tai oikeastaan niin, että on vahva käsitys että näillä konsteilla saadaan hiiltä sidottua maahan. Että jos et sido, et saa tukeakaan.

Olisihan se komiaa Suomessakin, jos maajussit alkaisivat myydä ihmisille hiilensitomispaikkoja jonkun osuuden nimissä.

Onko kenellekään tullut mieleen ajatusta, että jos ihmisella on "hiilipankissa" hiiltä ostettuna, mitäs sitten tehdään kun ihminen tulee joku päivä nostamaan talletustaan korkojen kera? Jos vaikka olisi tarkoitus rillata tai lämmitää kämppää. Vai onko tämäkin ajatus suljettu joissakin sopimusteksteissä.

Hieman huhaan tuntuista. 

Jaa vähän, ei uskois isoisä eikä edes isä jos olisivat hengis mitä täällä tapahtuu, mut uskon et vielä tulee päivä jolloin taas on ruuasta pulaa ni loppuu huuhaa.

Miten tuo hiilen peltoonsitomisen korvauspuoli on käytännössä ajateltu toimivan? Jos viljelyteknisesti peltoon sidottu hiilimäärä lisääntyy niin siitä kaiketi ajatellaan jotain korvausta. Entä sitten kun pelto on määränsä sitonut hiiltä, maksetaanko siitä että se hiili pysyy pellossa? Tai jos viljelyskasvit tms vaihtuu ja pelto alkaakin vapauttamaan hiiltä, pitääkö saatuja korvauksia palauttaa, vai saako hiilipankin tyhjentää ja aloittaa taas alusta? Nämä on vähän kärjistettyjä ajatuksia, mutta esimerkiksi vaihtamalla viljasta nurmeen hiiltä tietysti sitoutuu, sitten jos lopettaa nurmen ja palaa viljanviljelyyn niin hiilivaranto vääjäämättä pienenee.

Miten tuo hiilen peltoonsitomisen korvauspuoli on käytännössä ajateltu toimivan? Jos viljelyteknisesti peltoon sidottu hiilimäärä lisääntyy niin siitä kaiketi ajatellaan jotain korvausta. Entä sitten kun pelto on määränsä sitonut hiiltä, maksetaanko siitä että se hiili pysyy pellossa? Tai jos viljelyskasvit tms vaihtuu ja pelto alkaakin vapauttamaan hiiltä, pitääkö saatuja korvauksia palauttaa, vai saako hiilipankin tyhjentää ja aloittaa taas alusta? Nämä on vähän kärjistettyjä ajatuksia, mutta esimerkiksi vaihtamalla viljasta nurmeen hiiltä tietysti sitoutuu, sitten jos lopettaa nurmen ja palaa viljanviljelyyn niin hiilivaranto vääjäämättä pienenee.

Tuntuu hullulta ja luonnonlakien vastaiselta, hiiltähän sitoutuu, kun pellossa jotain kasvaa ja kun kasvu loppuu, hiiltä taas vapautuu, näin olen käsittänyt. Kun kasvien, olipa ne mitä tahansa,  kasvu loppuu syksyllä, hiiltä alkaa taas vapautumaan kun kasvit alkaa lahoamaan. Jos se haluttaisiin estää, pitäisi pellon päälle valaa syksyllä betonikansi, ettei se hiili karkaisi. En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.

En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.

Kyse on pitkän päälle siitä, kuinka isoa hiili(humus)pitoisuutta pidämme peltomaassa varastossa, pois ilmakehästä. Iso kuva on todellakin jo kasvilajivalikoima/viljelykierto,sitten viljelytekniikalla haetaan hienosäätöä. Korkeampi humus pitoisuus auttaa sitten muiden tuotantopanosten (lannoitus, muokkaus) aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Eli tasapainoisempi viljelyn jakautuminen Suomessa, jolloin saataisiin Savi-Suomeen nurmea ja nykyisessä Karja-Suomessa hyödynnettäisiin peltoihin kertynyttä ravinne- ja humus pääomaa viljan kasvattamiseen. Kumpikin voisi vähentää lannoitusta ja dieseliäkin palaisi vähemmän

Eli meinaatko et siel missä kasvais vilja ei enää viljaa ja siel mis ei kasvaku heinä laitetaan viljalle.

Humus nyt on menny jo kauan aikaa sekaisin humuksen kanssa. Passiivisella hiilensidonnalla iso tekijä on kuin onkin muokkaamattomuus, mutta se nyt on ollut selvää jo pitkän aikaa. Se, että kuinka paljon hiiltä sitoutuu jämäkästi maaperään, onkin toinen juttu. Kun pääasiassa hiili on maaperässä aika helposti karkaavassa muodossa.

Jos hiiltä aletaan aktiivisesti sijoittamaan maahan pelkistettynä hiiliatomina, se olisi sitä oikeaa reipasta hiilensidontaa. Se tarkoittaisi voimalaitoksia, jotka perustuisivat vain biomassan kaasutukseen ja jäljelle jäävän hiilen sijoittamista maahan. Jäljelle jäävälle hiilelle saattaisi silti löytyä mielenkiintoisempiakin kohteita, joten näillä nykyjutuilla mennään isossa mittakaavassa vielä pitkän aikaa.

Joku hullu saattaisi paalata oljet ja kaasuttaa ne lämmöksi ja ajaa hiilet takaisin peltoon. Sellaisia ne hullut...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.01.21 - klo:23:38

En ymmärrä miksi täysin luonnollinen hiilidioksidin kierto luonnossa on sotkettu tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kasvustot pelloilla ja joutomailla sekä sitovat että päästävät hiilidioksidia, ei tähän luonnolliseen kiertoon puuttumalla estetä mitään helkutin ilmastonmuutosta.

Kyse on pitkän päälle siitä, kuinka isoa hiili(humus)pitoisuutta pidämme peltomaassa varastossa, pois ilmakehästä. Iso kuva on todellakin jo kasvilajivalikoima/viljelykierto,sitten viljelytekniikalla haetaan hienosäätöä. Korkeampi humus pitoisuus auttaa sitten muiden tuotantopanosten (lannoitus, muokkaus) aiheuttamien päästöjen pienentämiseksi. Eli tasapainoisempi viljelyn jakautuminen Suomessa, jolloin saataisiin Savi-Suomeen nurmea ja nykyisessä Karja-Suomessa hyödynnettäisiin peltoihin kertynyttä ravinne- ja humus pääomaa viljan kasvattamiseen. Kumpikin voisi vähentää lannoitusta ja dieseliäkin palaisi vähemmän

Kyse ei ole pitkän päälle tuosta asiasta ollenkaan. Ainoa toimiva metodi on palauttaa runsashiiliset suot ja metsät maapallon pinnalle, vähennettävä reilusti peltoalaa ja jäljelle jäävällä peltoalalla tai kerrosviljelyllä tai synteettisellä proteiinilla tai ihan millä tahansa muulla menetelmällä tuottaa ihmiskunnan tarvitsemat kalorit ja ravinteet tehokkaammin.

Laajamittaisessa nurmiluomussakaan ei voida pysäyttää eroosiota ja humuksen vähenemistä, varsinkaan alueilla, joilla routa ja talvi pysäyttävät "regeneratiivisen laidunnuksen" .  Lainaanpa tässä muutaman vuoden takaista kirjoitustani, joka on ehkä enemmän ajankohtainen kuin aikoihin:

Äskettäinen julkaistu tiivistelmä brittiläisestä luomualan omasta ravinnetasetutkimuksesta oli aika karua luettavaa.

Seitsemän luomumaatilaa oli tutkimuksessa mukana. Käytössä olivat normaalit luomuviljelyn käytännöt. Tulokset aiheuttivat yllätyksen sekä maanviljelijöille että tutkijoille. Kaikissa tapauksissa, lukuun ottamatta yhtä voimaperäisen luomuviljelyn tilaa, orgaanisen aineksen havaittiin vähenevän kierron aikana, myös silloin, kun latausnurmien osuus oli korkea.

Apilanurmia käytettiin enimmäkseen. Orgaanisen aineksen lasku näkyi jopa sellaisella maatilalla, jossa oli kahdeksan vuoden kierrosta kuuden vuoden ruoho / apila-lataus. Vain yksi maatila säilytti fosfaatti- ja kaliumviljavuuden tason. Tapa, jolla se saavutti tämän, oli vuotuisten lisälannoitusten avulla: 35 tonnia hehtaarille orgaanista kompostia, joka vuosi, tai kananlantaa (10-17 t/ha) kuutena vuotena kahdeksan vuoden kierron aikana.

Lisäksi todettiin merkittävän osan latausnurmien typestä poistuvan valumina tai kaasumaisessa muodossa, sekä orgaanisen lannoituksen että latausnurmien tapauksessa.

(Organic Research Center Bulletin No. 123 - Autumn/Winter 2017, Samantha Muellender)

-SS-

Mielenkiintoinen tulos. Liekö kotimaista tutkimusta asiasta? Vai onko liian kuuma aihe?

 Väistämättä tulee mieleen tarkoitushakuisen tutkimuksen ongelma. Eli tutkittavaa asiaa tarkastellaan vain siltä kulmalta, mikä vahvistaa tutkijan omia tarkoitusperiä tai ennakkoasennetta ja jätetään mahdollisesti toisenlaisia tuloksia tuottavat lähestymiskulmat tarkastelun ulkopuolelle. Tai jätetään kokonaan tutkimatta, vaikka kyseessä olisikin merkittävä asia.

Koskee myös artikkelia, johon viittaat. Pitääpä tutustua.

Muinoin tutkimuksia tehtiin tieteen ilosta, kun oli keksitty koko tiede. Kun ihmisotus alkoi ymmärtää yhä pienempiä yksityiskohtia ympäröivästä maailmasta, alkoi kovalevy täyttymään.

Tieteellinen uskomus on pitänyt pintansa. Tehdään tutkimuksia, joiden ennalta päätettyjä tuloksia todistellaan tieteen keinoin. Nyt dataa vaan on niin paljon, että lähdeviittaukset tutkimuksissa alkavat elää omaa elämää.

Ei kai tutkimuksissa mitään vikaa ole, mutta kun joku ihminen alkaa uskomaan johonkin asiaan vahvasti, se saattaa saada peräänsä pitkän letkan perävaunuja ja asiasta tulee yleistä faktaa. Näinhän on aina käynyt ihmiskunnan historiassa.

Massiivinen passiivinen hiilen varastointi hapettomissa olosuhteissa olisi varmasti ne suot ja jopa niiden luominen. Tällöin se hiili olisi varastoituna vain, jos ympärillä olevat olosuhteet sen sallivat. Kun soita kuivatetaan ja otetaan johonkin käyttöön, hiiltä alkaa karkaamaan.

Lähestymmekö sitä aikaa, jolloin hiili pitää pelkistää mustaksi hiileksi orgaanisista materiaaleista, jotta kaivettu ja pumpattu hiili saadaan takaisin maan alle? Vai laitetaanko ihmisiä muutama miljaaardi nippuun ja näin vähennettäisiin hiilivarastojen käyttöä. Jos vihreiltä kysytään, niin kulutus pitää pudottaa minimiin, mutta ihmisiin ei saa koskea.

Mielenkiintoinen tulos. Liekö kotimaista tutkimusta asiasta? Vai onko liian kuuma aihe?

 Väistämättä tulee mieleen tarkoitushakuisen tutkimuksen ongelma. Eli tutkittavaa asiaa tarkastellaan vain siltä kulmalta, mikä vahvistaa tutkijan omia tarkoitusperiä tai ennakkoasennetta ja jätetään mahdollisesti toisenlaisia tuloksia tuottavat lähestymiskulmat tarkastelun ulkopuolelle. Tai jätetään kokonaan tutkimatta, vaikka kyseessä olisikin merkittävä asia.

Koskee myös artikkelia, johon viittaat. Pitääpä tutustua.

Luomun omien piirien teettämät tutkimukset, silloin kun ne eivät voi todistaa luomuparadigman mukaisia ilmiöitä, ovat jopa todistusvoimaisempia kuin tehoviljelyä tutkivan agraaritalouden teettämät tutkimukset. Koska tutkijoilla on tiedostettu tai tiedostamaton paine pysyä siinä uskomusrakenteessa, jossa ovat kasvaneet.

-SS-

Eli meinaatko et siel missä kasvais vilja ei enää viljaa ja siel mis ei kasvaku heinä laitetaan viljalle.

Ei noin rajusti, mutta jotenkin tuonne päin. On hiukka vaikea uskoa ekotehokkaksi mallia, jossa täällä Karja-Suomessa viljelyn suoraviivaistamisen nimissä lopetetaan viljan viljely ja roudataan se Vilja- Suomen monokulttuuripelloilta tänne. Niinkin yksinkertaisella konstilla kuin viljelykierto saavutetaan yllättävän paljon. Luomusta puhuminen liittyy tähän aika löyhästi.