Lainaus käyttäjältä: Pasi - 10.12.20 - klo:15:35

Lainaus käyttäjältä: marko555 - 10.12.20 - klo:12:17

... tarkoitus on välittömästi hakata 95 vuotta vanhaa kuusimetsää 20 ha. Rungon läpimitta on 30 cm paikkeilla. Tilakaupan osuus metsästä on 140 000 euron paikkeilla.

Kai sentään vähintään kysyt vakavissasi metsäyhtiöiltä ja varsinkin sahoilta suoraan tarjousta kun kyse on ainakin noiden numeroiden perusteella ostajien mielenkiintoa herättävästä kauppasta. Osa MHY:sta vetää välistä aika reippaasti 

Riittääkö myyjän tiedot ja taidot päättämään mikä on paras tarjous, jos pyytää tarjouksen useammalta firmalta? Katkonta vaikuttaa suuresti tukkisaantoon. MHY:llä ainakin on tietoa ja taitoa vertailla tarjouksia.
Jos tukkiprosentti nousee suureksi, sahafirmalta saa paremman tarjouksen kuin sellufirmalta, näin siis teoriassa.

Asiallinen MHY on ihan käyttökelpoinen apu ja henkinen tuki tarjousten vertailuun vaikkei lopputulosta ja sitä loppujen lopuksi parasta tarjousta vielä siinä vaiheessa tiedäkään. Katkonnastahan lopputulos tosiaan riippuu. Kauppaehtojen lisäksi katkonta riippuu käytännössä ostajasta tai moton kuskista ja myös vallitsevasta markkinatilanteesta ainakin tukkipinoa katsellessa. Tai ainakin siltä tuntuu tukkipinoa katsellessa. Kaiken sahatavaran käydessä hyvin kaupaksi tukkipinossa näkyy tukkeja joiden laatuluokkaa voisi olla vaikkapa "jaa että näinkin lenko ja runsas sekä suurioksainen on tosiaan tukki". 

Jos kuusikko ei ole ylenpalttisen lahoa niin tukkiprosentin pitäisi olla 80-90% riippuen lenkoudesta ja pienten puiden määrästä. Lenkoudelle ei kenenkään hakkuuporukka  voi mitään ellei sallituissa mitoissa ole hyvin lyhyttä tukkia joita saa olla paljon. Tukin minimilatvan paksuudessa sentti ei oikeastaan merkitse päätehakkuussa kovinkaan paljoa koska puu kapenee latvastaan hyvin nopeasti.

Neuvonta tarjousten verailuun on eri asia kuin korjuupalvelu jolloin puut hakataan mhy:n uraikoitsijan toimesta ja myydään hankintahakkuuna tai ensin mhy:lle joka myy ne eteenpäin omissa nimissään. Tälloin joku maksaa mhy:lle hakkuusta ja veikkaan että hakkuukulut ovat suuremmat kuin jos puut ostava firma hakkaisi itse noinkin suuren kaupan. Varsinkin jos ostajana on saha. Pienet yhtioitä huonosti kiinnostavat palstat ovat eri asia jolloin mhy voi niputtaa niitä yhteen suuremmaksi kokonaisuudeksi vaikka puuauto joutuukin seikkailemaan kasalta toiselle vajaalla kuormalla.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 10.12.20 - klo:16:36

Riittääkö myyjän tiedot ja taidot päättämään mikä on paras tarjous, jos pyytää tarjouksen useammalta firmalta? Katkonta vaikuttaa suuresti tukkisaantoon. MHY:llä ainakin on tietoa ja taitoa vertailla tarjouksia.
Jos tukkiprosentti nousee suureksi, sahafirmalta saa paremman tarjouksen kuin sellufirmalta, näin siis teoriassa.

Asiallinen MHY on ihan käyttökelpoinen apu ja henkinen tuki tarjousten vertailuun vaikkei lopputulosta ja sitä loppujen lopuksi parasta tarjousta vielä siinä vaiheessa tiedäkään. Katkonnastahan lopputulos tosiaan riippuu. Kauppaehtojen lisäksi katkonta riippuu käytännössä ostajasta tai moton kuskista ja myös vallitsevasta markkinatilanteesta ainakin tukkipinoa katsellessa. Tai ainakin siltä tuntuu tukkipinoa katsellessa. Kaiken sahatavaran käydessä hyvin kaupaksi tukkipinossa näkyy tukkeja joiden laatuluokkaa voisi olla vaikkapa "jaa että näinkin lenko ja runsas sekä suurioksainen on tosiaan tukki". 

Jos kuusikko ei ole ylenpalttisen lahoa niin tukkiprosentin pitäisi olla 80-90% riippuen lenkoudesta ja pienten puiden määrästä. Lenkoudelle ei kenenkään hakkuuporukka  voi mitään ellei sallituissa mitoissa ole hyvin lyhyttä tukkia joita saa olla paljon. Tukin minimilatvan paksuudessa sentti ei oikeastaan merkitse päätehakkuussa kovinkaan paljoa koska puu kapenee latvastaan hyvin nopeasti.

Neuvonta tarjousten verailuun on eri asia kuin korjuupalvelu jolloin puut hakataan mhy:n uraikoitsijan toimesta ja myydään hankintahakkuuna tai ensin mhy:lle joka myy ne eteenpäin omissa nimissään. Tälloin joku maksaa mhy:lle hakkuusta ja veikkaan että hakkuukulut ovat suuremmat kuin jos puut ostava firma hakkaisi itse noinkin suuren kaupan. Varsinkin jos ostajana on saha. Pienet yhtioitä huonosti kiinnostavat palstat ovat eri asia jolloin mhy voi niputtaa niitä yhteen suuremmaksi kokonaisuudeksi vaikka puuauto joutuukin seikkailemaan kasalta toiselle vajaalla kuormalla.

puukaupassa on paljon asioita, joita myyjä ei voi tietää tai myyjän ei kuulukaan tietää. Kaupantekohetkellä voi olla tukista kysyntää, mutta kun hakataan, niin se ei kelpaisi kenellekään. Paikalliset olosuhteet vaikuttaa myös paljon, jossain on kilpailua, toisessa paikassa ketään ei kiinnosta, hankaloittaa yleispätevien neuvojen antamista.

Ei ole oikeastaan myyjän asia, mihin ostaja sen puunsa haluaa käyttää, mutta sen katkonnan kautta siitä tulee elämää tärkeämpi kysymys. Parin ostajan kanssa jutellut (MG ja UPM) niin ovat hyvillään tästä runkohinnasta. Se vaatii ostajalta enemmän kokemusta ja taitoa arvioida ne päältä näkyvät laatutekijät, jotka laskee/nostaa hintaa. Myyjän puolelta 80-90% hintariskistä lähtee, jos kaikesta mitan läpi menevästä tulee sama kuutiohinta. Runkohinnan ulkopuolelle jää aika pieni kuutiomäärä, ainoa joka merkkaa on lahot kuuset.

Eilen tipahti sähköpostiin runkohintainen korotustarjous MG:lta ja siinä pisti silmään juuri tämä lahon kuusen (=energiapuu) hinta 10€. Puhelimessa lupasi, että sen voi jättää kaupan ulkopuolelle ja myydä itse, toki tekopalkka siitä menee. Arvioin että energiapuulle voisi tuplahinnan saada näin. Nyt ilmeisesti etelässä pelkona on toinen leuto talvi, siksi oma-aloitteisesti korottavat kelirikkoleimikoiden hintoja. Tämän sisältöisten tarjousten vertailu onnistuisi itseltänikin, samoin hakkuun valvonta. Harmi, ettei näitä aina kaikilta ja kaikista kuvioista saa, harvennuksista ei varmaan ollenkaan.

Paljon riippuu lopputulos myös siitä että myykö sahafirmalle vai sellaiselle jolla on myös selluteollisuutta.Tukkia saattaa lipsahtaa kuitupinoon herkemmin kuin sellaisella joka yrittää saada leimikosta mahdollisimman paljon tukkia omalle sahalleen.

Alkuvuodesta tein pikku hankintakaupan josta tuli 40m3 energiapuuta.Energiapuut meni lämpölaitokselle ja niistä sai saman kuin kuitupuusta olisi saanut,30,5 € /m3.Männyt ,kuuset ja lahot samaan pinoon,tein vanhaan malliin kolmimetrisiksi,puut oli isoja.

Ja metsävähennyksestä pitää muistaa, että se ei oikeasti ole vähennys vaan pikemminkin varaus. Jos omistaja tai tilan sukupolvenvaihdoksena saanut myy tilan tai sen osan, käytetty metsävaraus, tai mahdollisesti sen myytyä määräalaa vastaava osuus, lisätään kauppahintaan ja verotetaan myyntivoittoverotuksessa.

Sukupolvenvaihdoksessa metsävähennys vain siirtyy jatkajalle. Itse oletan joskus myyväni ainakin pääosan metsistä ulkopuoliselle, joten en ole enää tehnyt metsävähennyksiä, niin ei sitten verottaja iske liian lujaa myöhemmin.

Näin on. Metsävähennyksellä voi ainoastaan siirtää verotusta myöhempään ajankohtaan. Sama asia kuin kaupungeissa yhtiölainojen vähennysoikeus asunnon vuokratulosta. Ne alentavat verotusta ainoastaan laskevien myyntihintojen tapauksessa. Tälläiset vähennykset on tehty ainoastaan äänien kalastelemiseen vaaleissa, kun äänestäjät eivät tajua asian todellista luonnetta.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.12.20 - klo:17:46

Ja metsävähennyksestä pitää muistaa, että se ei oikeasti ole vähennys vaan pikemminkin varaus. Jos omistaja tai tilan sukupolvenvaihdoksena saanut myy tilan tai sen osan, käytetty metsävaraus, tai mahdollisesti sen myytyä määräalaa vastaava osuus, lisätään kauppahintaan ja verotetaan myyntivoittoverotuksessa.

Sukupolvenvaihdoksessa metsävähennys vain siirtyy jatkajalle. Itse oletan joskus myyväni ainakin pääosan metsistä ulkopuoliselle, joten en ole enää tehnyt metsävähennyksiä, niin ei sitten verottaja iske liian lujaa myöhemmin.

Näin on. Metsävähennyksellä voi ainoastaan siirtää verotusta myöhempään ajankohtaan. Sama asia kuin kaupungeissa yhtiölainojen vähennysoikeus asunnon vuokratulosta. Ne alentavat verotusta ainoastaan laskevien myyntihintojen tapauksessa. Tälläiset vähennykset on tehty ainoastaan äänien kalastelemiseen vaaleissa, kun äänestäjät eivät tajua asian todellista luonnetta.

lainsäädännöllä on taipumus joskus järkevöityä. Voi olla, että joskus nämä käytetyt metsävähennykset pyyhitään kokonaan pois, nehän ajan saatossa menettävät merkityksensä kokonaan. Tuntuisi julmalta periä kolmen sukupolven takaa tehtyjä metsävähennyksiä, jos nuori isäntä myy metsänsä. Kun katsoo listaa milloin metsävähennys ei tuloudu, niin ei voi välttyä ajatukselta, että tällä on haluttu myös estää maatilakokonaisuuden pirstoutuminen ja kannustaa nuoria jatkamaan tilanpitoa.

Suurin vääryyshän tässä on se, että verotuksellisesti pystyssä olevaa puuta käsitellään eri tavalla, kuin pinossa olevaa. Metsäpohjan arvo on satasissa, puustosta kiinteistökaupassa isoin osa maksetaan, silti ostohintaa ei voi vähentää, kun puut myy. Yritys korjata tämä epäkohta metsävähennyksellä, ei vaan ole onnistunut kovin hyvin.

Lainaus käyttäjältä: timotej - 16.12.20 - klo:10:20

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.12.20 - klo:17:46

Ja metsävähennyksestä pitää muistaa, että se ei oikeasti ole vähennys vaan pikemminkin varaus. Jos omistaja tai tilan sukupolvenvaihdoksena saanut myy tilan tai sen osan, käytetty metsävaraus, tai mahdollisesti sen myytyä määräalaa vastaava osuus, lisätään kauppahintaan ja verotetaan myyntivoittoverotuksessa.

Sukupolvenvaihdoksessa metsävähennys vain siirtyy jatkajalle. Itse oletan joskus myyväni ainakin pääosan metsistä ulkopuoliselle, joten en ole enää tehnyt metsävähennyksiä, niin ei sitten verottaja iske liian lujaa myöhemmin.

Näin on. Metsävähennyksellä voi ainoastaan siirtää verotusta myöhempään ajankohtaan. Sama asia kuin kaupungeissa yhtiölainojen vähennysoikeus asunnon vuokratulosta. Ne alentavat verotusta ainoastaan laskevien myyntihintojen tapauksessa. Tälläiset vähennykset on tehty ainoastaan äänien kalastelemiseen vaaleissa, kun äänestäjät eivät tajua asian todellista luonnetta.

lainsäädännöllä on taipumus joskus järkevöityä. Voi olla, että joskus nämä käytetyt metsävähennykset pyyhitään kokonaan pois, nehän ajan saatossa menettävät merkityksensä kokonaan. Tuntuisi julmalta periä kolmen sukupolven takaa tehtyjä metsävähennyksiä, jos nuori isäntä myy metsänsä. Kun katsoo listaa milloin metsävähennys ei tuloudu, niin ei voi välttyä ajatukselta, että tällä on haluttu myös estää maatilakokonaisuuden pirstoutuminen ja kannustaa nuoria jatkamaan tilanpitoa.

Suurin vääryyshän tässä on se, että verotuksellisesti pystyssä olevaa puuta käsitellään eri tavalla, kuin pinossa olevaa. Metsäpohjan arvo on satasissa, puustosta kiinteistökaupassa isoin osa maksetaan, silti ostohintaa ei voi vähentää, kun puut myy. Yritys korjata tämä epäkohta metsävähennyksellä, ei vaan ole onnistunut kovin hyvin.

Tässä se metsäverotuksen epäkohta piileekin. Olen joskus yrittänyt selittää asiaa Kivirannallekin, mutta minulle hän on regoinut niin kuin ei ymmärtäisi pointtia. En pidä häntä kumminkaan tyhmänä, joten ilmeisesti hän ei vain ole saanut hoidettua asiaa poliittisissa neuvotteluissa kuntoon, eikä halua sitä tunnustaa. Asia olisi helposti korjattavissa rinnastamalla puusto lainsäädännössä vaihtuvaan omaisuuteen, jolloin kiinteistöä olisi vain maapohja.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 16.12.20 - klo:12:19

lainsäädännöllä on taipumus joskus järkevöityä. Voi olla, että joskus nämä käytetyt metsävähennykset pyyhitään kokonaan pois, nehän ajan saatossa menettävät merkityksensä kokonaan. Tuntuisi julmalta periä kolmen sukupolven takaa tehtyjä metsävähennyksiä, jos nuori isäntä myy metsänsä. Kun katsoo listaa milloin metsävähennys ei tuloudu, niin ei voi välttyä ajatukselta, että tällä on haluttu myös estää maatilakokonaisuuden pirstoutuminen ja kannustaa nuoria jatkamaan tilanpitoa.

Suurin vääryyshän tässä on se, että verotuksellisesti pystyssä olevaa puuta käsitellään eri tavalla, kuin pinossa olevaa. Metsäpohjan arvo on satasissa, puustosta kiinteistökaupassa isoin osa maksetaan, silti ostohintaa ei voi vähentää, kun puut myy. Yritys korjata tämä epäkohta metsävähennyksellä, ei vaan ole onnistunut kovin hyvin.

Tässä se metsäverotuksen epäkohta piileekin. Olen joskus yrittänyt selittää asiaa Kivirannallekin, mutta minulle hän on regoinut niin kuin ei ymmärtäisi pointtia. En pidä häntä kumminkaan tyhmänä, joten ilmeisesti hän ei vain ole saanut hoidettua asiaa poliittisissa neuvotteluissa kuntoon, eikä halua sitä tunnustaa. Asia olisi helposti korjattavissa rinnastamalla puusto lainsäädännössä vaihtuvaan omaisuuteen, jolloin kiinteistöä olisi vain maapohja.

pinta-alaverotus oli aikoinaan epäreilu siinä, että veroa maksettiin ennakkoon, arviolta ja tuotto-odotusten (veroluokat) mukaisesti. Lopullinen toteutunut tulo saattoi olla mitä tahansa, metsä voi vaikka palaa ennen hakkuuta, vero oli jo maksettu.

Myyntiverossa käy nyt niin, että metsätilan kaupassa myyjä maksaa luovutusvoittoveron ja tämä vero on pääasiassa (80-90%) puuston arvosta johtuvaa eli 30% puuston arvosta tulee metsätilan kaupassa kerättyä verona. Jos ostaja hakkaa pian kaupan jälkeen metsän, niin vero menee jo toisen kerran lyhyen ajan sisällä maksuun, ellei metsävähennystä käytä, onko se sitten oikein?

Kun puukauppatulo on pääomatuloa, jos puusto rinnastettaisiin vaihtuvaan omaisuuteen, niin ostosta muodostuisi tappiota, joita pitäisi samalla tavalla seurata vuosikymmeniä ja huomioda vasta kun metsä hakataan. Nykyisin verottaja pyyhkii tappiot 10 vuoden jälkeen pois.

Jos Kivirannan ajattelua voi jotenkin arvailla, niin on voitu tavoitella veroa; joka maksetaan vain toteutuneista kaupoista ja kuutioista, metsävähennyksellä estetään kahdenkertainen verotus metsätilakaupan yhteydessä, sekä estää osta-hakkaa-myy yrittäjien hyötyminen metsävähennyksestä, niin ettei samalla voi saada metsävähennystä puun myynneistä ja luovutustappiota metsätilakaupasta.

Muuttaisin metsävähennystä niin, että vähennys perustuisi puustoarvioon ja kuolettuisi 20 v omistuksen jälkeen, eiks se sitten olis hyvä?

Jos puusto rinnastettaisiin vaihto-omaisuuteen, niin metsäpohjan myyjä maksaisi siitä normaalin puunmyyntiveron ja ostaja vastaavasti saisi sen vähentää omista metsätuloistaan eli hänelle ei tulisi verotettavaa tuloa pitkään aikaan. Tuota aikarajaa pitäisi jatkaa metsätulon osalta. Silloin asiat menisivät minun järjen mukaan oikein. Siirtymäkausi vaatisi tietysti miettimistä vielä, että ei tulisi kaksinkertaista verotusta. Luulisin, että tätä Kiviranta pelkää. Nykyisessä järjestelmässä tulee metsätalouden jatkajalle kaksinkertainen verotus ilman lahjaverohuojennuksia ja metsävähennystä, joka siis ainoastaan siirtää toisen verotuksen ajankohtaa. Itse kannattaisin mahdollisimman yksinkertaista verotusta ilman poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Sama koskee mitä suuremmassa määrin myös perintö- ja lahjaverotusta kokonaisuudessaan.

Jos puusto rinnastettaisiin vaihto-omaisuuteen, niin metsäpohjan myyjä maksaisi siitä normaalin puunmyyntiveron ja ostaja vastaavasti saisi sen vähentää omista metsätuloistaan eli hänelle ei tulisi verotettavaa tuloa pitkään aikaan. Tuota aikarajaa pitäisi jatkaa metsätulon osalta. Silloin asiat menisivät minun järjen mukaan oikein. Siirtymäkausi vaatisi tietysti miettimistä vielä, että ei tulisi kaksinkertaista verotusta. Luulisin, että tätä Kiviranta pelkää. Nykyisessä järjestelmässä tulee metsätalouden jatkajalle kaksinkertainen verotus ilman lahjaverohuojennuksia ja metsävähennystä, joka siis ainoastaan siirtää toisen verotuksen ajankohtaa. Itse kannattaisin mahdollisimman yksinkertaista verotusta ilman poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Sama koskee mitä suuremmassa määrin myös perintö- ja lahjaverotusta kokonaisuudessaan.

nyt saatan ymmärtää, miksi Kiviranta ei ymmärrä 

Jos ostat hehtaarin metsää 16 000€ (1000 pohja +15 000 puusto). Hakkaat puut pois ja saat 15 000€, josta metsävähennyksen (60%) jälkeen jää 6400€ verotettavaa tuloa. Hakkuiden jälkeen myyt metsän, josta saa enää sen 1000€, kun puustoa ei enää ole. Luovutustappiota tulee kaupasta 15 000€, josta puun myyntitulon 6 400€ vähentämisen jälkeen jää tappiota vielä 8 600€. Tämän voi sitten vähentää vaikka muista sijoitustuotoista 

Menikös tämä nyt oikein? Puustoa ei verotettu kahteen kertaan, metsän ensimmäinen myyjä maksoi veron, hakkuiden suorittajan tilikirjan loppusaldot näyttää nollaa, mutta silti kertyi luovutustappiota. Pitäisikö metsää myytäessä edes luovutustappion verran tuloutua metsävähennyksestä?

Lainaus käyttäjältä: timotej - 17.12.20 - klo:09:28

Jos puusto rinnastettaisiin vaihto-omaisuuteen, niin metsäpohjan myyjä maksaisi siitä normaalin puunmyyntiveron ja ostaja vastaavasti saisi sen vähentää omista metsätuloistaan eli hänelle ei tulisi verotettavaa tuloa pitkään aikaan. Tuota aikarajaa pitäisi jatkaa metsätulon osalta. Silloin asiat menisivät minun järjen mukaan oikein. Siirtymäkausi vaatisi tietysti miettimistä vielä, että ei tulisi kaksinkertaista verotusta. Luulisin, että tätä Kiviranta pelkää. Nykyisessä järjestelmässä tulee metsätalouden jatkajalle kaksinkertainen verotus ilman lahjaverohuojennuksia ja metsävähennystä, joka siis ainoastaan siirtää toisen verotuksen ajankohtaa. Itse kannattaisin mahdollisimman yksinkertaista verotusta ilman poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Sama koskee mitä suuremmassa määrin myös perintö- ja lahjaverotusta kokonaisuudessaan.

nyt saatan ymmärtää, miksi Kiviranta ei ymmärrä 

Jos ostat hehtaarin metsää 16 000€ (1000 pohja +15 000 puusto). Hakkaat puut pois ja saat 15 000€, josta metsävähennyksen (60%) jälkeen jää 6400€ verotettavaa tuloa. Hakkuiden jälkeen myyt metsän, josta saa enää sen 1000€, kun puustoa ei enää ole. Luovutustappiota tulee kaupasta 15 000€, josta puun myyntitulon 6 400€ vähentämisen jälkeen jää tappiota vielä 8 600€. Tämän voi sitten vähentää vaikka muista sijoitustuotoista 

Menikös tämä nyt oikein? Puustoa ei verotettu kahteen kertaan, metsän ensimmäinen myyjä maksoi veron, hakkuiden suorittajan tilikirjan loppusaldot näyttää nollaa, mutta silti kertyi luovutustappiota. Pitäisikö metsää myytäessä edes luovutustappion verran tuloutua metsävähennyksestä?

En ole aivan varma, mutta myytäessä kai tuohon kauppahintaan lisätään käytetty metsävähennys eli laskennallinen myyntihinta on 10600 euroa ja myyntitappioksi jää 5400 euroa. Veronalaista tuloa tulee tuo verotettava puunmyntitulo 6400 - myyntitappio 5400 euroa eli 1000 euroa. Todellinen tulo myydyt puut 15000+myynti 1000-osto 16000 = 0 euroa. Joudut siis maksamaan veroa olemattomasta 1000 euron tulosta, jos pystyt hyödyntämään tuon myyntitappion muualla. Jos ei ole muualta myyntivoittoja, niin olematonta tuloa tulee peräti 6400 euroa eli tuo puunmyynnin nettotulo. Jos myyt metsävähennyksen verran puuta ja loput maapohjan mukana, niin ei tule verotettavaa tuloa ja myyntitappiokin on 0. Ei siis pääse tienesteille kummassakaan tapauksessa. Jos puuta löytyy enemmän kuin olet maksanut, niin tietysti siinä sitten vähän tienaakin.

Metsävähennyksen kanssa kävi ilmeisesti niin, että alkuperäinen idea oli vähennys, mutta valtiovarainministeriö keksi, että tilaa myytäessä, se pitää tulouttaa. Tämä ei suinkaan ollut alkuperäinen tarkoitus, mutta juna meni, eikä asiaa saatu korjattua. Olen koittanut puhua asiasta eri yhteyksissä mm. MTK:n veroasiantuntijalle jne. mutta en ole saanut muuta vastausta kuin "ethän sää koskaan myy metsiäsi. Luovuta lapsillesi". Käytännössä asiaan ei haluta tarttua.

Pitkässä juoksussa näitä uuden verolain aikaisia tiloja tulee kuitenkin väkisin myyntiin ja metsävähennystä lankeaa maksettavaksi. Katsotaan kuinka käy.

Ymmärrän sen, että tilaa myydessä täytyy ostohinta olla tiedossa, jotta voidaan määritellä mahdollinen myyntivoitto tai tappio tai vaihtoehtoisesti käyttää hankintameno-olettamaa. Mutta se, että pitäisi alkaa laskemaan jotain muinoin käytettyä verovähennystä tuloksi. Eikö tämä ole aika ainutlaatuista? Onko missään muualla verotuksessa, olemassa vastaavaa menettelyä? Jokseenkin, kun se veron tuloutus voi tapahtua vuosikymmenien päästä.

Ilmeisesti tämä metsävähennys ja sen käyttö pitäisi siirtää vuosittain verolomakkeella eteenpäin. Minä en ole ainakaan näin tehnyt. Kun vähennys on loppuun käytetty, olen sen jättänyt jatkossa huomioimatta. Ei tämä varmaan mitään pelasta veroseuraamusta ajatellen. Verottajanhan on helppo katsoa tilan ostoajankohdasta, onko se jo metsävähennysaikaan ostettu ja voi laittaa tarvittaessa kyselyn asiasta. Voihan tälla pelata ja kokeilla mitä tapahtuu, kun jättää ilmoittamatta.

....MTK:n veroasiantuntijalle jne. mutta en ole saanut muuta vastausta kuin "ethän sää koskaan myy metsiäsi. Luovuta lapsillesi". Käytännössä asiaan ei haluta tarttua.

Eiköhän se suurin syy ole juuri tuo. Kyllä Kiviranta ja kummpanit varmasti ymmärtävät mistä epäkohdasta mm. Timotej on puhunut. Mutta MTK:n aatteen ja edun mukaista on ettei metsiä myydä suvun ulkopuolelle koska potentiaaliset maksavat jäsenet ja asiakkaat vähenisivät jos (tai kun...) metsänomistajien määrä vähenee. Puihumattakaan siitä jos ostajana on rahasto joka tuskin edes harkitsee mhy:n palveluiden käyttämistä. SontaSiionissa MTK on muistaakseni tänävuonna vaatinut metsävähennyksen suurentamista mitä voi pitää hyvin valikoivana metsänomistajan edun ajamisena... tai ennemminkin jonkun muun kuin metsänomistjan.

Jos myyt metsävähennyksen verran puuta ja loput maapohjan mukana, niin ei tule verotettavaa tuloa ja myyntitappiokin on 0.

juuri näin. Myytti siitä, että metsävähennystä käyttämällä joutuu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi on murrettu. Puun myynnin pitäisi alentaa tilakaupassa saatavaa luovutusvoittoa vastaavalla määrä.

MTK:n mainiossa lehdessä kehuttiin metsävähennystä. Totta on sekin, ettei sitä kaikki saa ja tietyin edellytyksin se jää verotuksellisesti kuolleeksi kirjaimeksi. Se on verovähennys, joka hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa tulee verotetuksi myöhemmin. Pääasia, ettei kukaan nuori agraarimetsänomistaja vaan jätä vähennystä käyttämättä, kun senioriviljelijät peloittelee "verorästeillä". Kyllä veroa saa jokainen maksaa tarpeekseen ihan pakostakin.

Pitkässä juoksussa näitä uuden verolain aikaisia tiloja tulee kuitenkin väkisin myyntiin ja metsävähennystä lankeaa maksettavaksi. Katsotaan kuinka käy.

Ymmärrän sen, että tilaa myydessä täytyy ostohinta olla tiedossa, jotta voidaan määritellä mahdollinen myyntivoitto tai tappio tai vaihtoehtoisesti käyttää hankintameno-olettamaa. Mutta se, että pitäisi alkaa laskemaan jotain muinoin käytettyä verovähennystä tuloksi. Eikö tämä ole aika ainutlaatuista? Onko missään muualla verotuksessa, olemassa vastaavaa menettelyä? Jokseenkin, kun se veron tuloutus voi tapahtua vuosikymmenien päästä.

Ilmeisesti tämä metsävähennys ja sen käyttö pitäisi siirtää vuosittain verolomakkeella eteenpäin. Minä en ole ainakaan näin tehnyt. Kun vähennys on loppuun käytetty, olen sen jättänyt jatkossa huomioimatta. Ei tämä varmaan mitään pelasta veroseuraamusta ajatellen. Verottajanhan on helppo katsoa tilan ostoajankohdasta, onko se jo metsävähennysaikaan ostettu ja voi laittaa tarvittaessa kyselyn asiasta. Voihan tälla pelata ja kokeilla mitä tapahtuu, kun jättää ilmoittamatta.

Kyllä tuo minustakin on hyvin erikoista, että myyntihintaan pitää lisätä joku vuosikymmeniä sitten tehdyn metsäkaupan myyntihinnasta saatu "vähennys". Lisäksi verotuksella on taipumus ajan kuluessa pikemminkin kiristyä, kun keventyä.

Kun minä tein ensimmäisiä puukauppoja joista sai tehdä metsävähennuksen, pääomaveroprosentti oli 25. Kun myin määräalan tilasta, veroprosentti oli 32. Lisäksi kyseiseltä määräalalta tehdyistä puukaupoista ei ollut tehty metsävähennyksiä, kun puukaupat oli viimeksi tehty 1992, juuri ennen metsävähennysoikeuden alkamista. Alussa metsävähennys oli tilakohtainen, joten sen ei olisi siis pitänyt vaikuttaa tähän. Sittemmin se muuttui metsänomistajapohjaiseksi.

Siispä kun tein toisella tilalla puukaupan ja siitä metsävähennyksen, säästyin maksamasta metsävähennyksen määrästä 25% pääomaveroa. Kun myin määräalan toiselta tilalta, sen myyntihintaan lisättiin myytävän alan suhteessa tuota käytettyä metsävähennystä (muistaakseni n. 9500 €). Siitä sitten maksoin myyntivoittoveroa 32%. No eihän se ihan suoraan noin mennyt, koska määräala myytiin edullisemmin, kun olin sen itse ostanut, joten siitä tuli hieman myyntitappiota. Juuri metsän hakkuusta johtuen. Mutta tässä tapauksessa tappio muuttui metsävähennyksen tuloutuksella pieneksi voitoksi. Ja tuonkin tappion olisi saanut vähennettyä muusta pääomaverosta. Jos siis olisin jättänyt tuolloin n. 1993-1994 tehdyistä puukaupoista metsävähennykset tekemättä, olisin maksanut veroa 25% vähennyksen määrästä. Nyt maksoin siitä metsävähennysosuudesta siis 32% myyntivoittoveron. Tuo määräalakauppa tehtiin vasta muutama vuosi sitten, joten metsävähennyksen muodostumisen ja ensimmäisen tuloutumisen välillä meni yli 20 v.

Verottaja ei tarvitse selvityksiä kaupoista tai tehdyistä metsävähennyksistä. Vapaana olevan metsävähennyspohjan määrä ja käytetty metsävähennys näkyvät metsäveroilmoituksella viran puolesta. Ja siitä lisätään sitten myyntihintaan myytävään metsämaahan pinta-alaan suhteutettu euromäärä.

Jokainen pystyy näistä perusteluista päättelemään, kenelle metsävähennys on edullinen ja kenelle ei. Liekö tarkoitus palauttaa kaupunkimetsänomistajille aikoinaan lohkotut metsät takaisin kantatiloihin?

Tässä lain perusteluista otteita (HE 206/2008, kun metsävähennystä korotettiin ja tehtiin verovelvolliskohtaiseksi)

"4.2 Metsävähennyksen taloudelliset vaikutukset
Verovuonna 2006 metsävähennystä vaati 7 904 verovelvollista kokonaissummaltaan runsaalla 55,7 miljoonalla eurolla. Vuonna 2007 tehtiin olennaisesti enemmän puukauppoja kuin vuonna 2006. Verovuonna 2007 metsävähennystä vaati 11 939 verovelvollista kokonaissummaltaan 106,8 miljoonalla eurolla.

Käytetyn metsävähennyksen huomioiminen luovutusvoittoverotuksessa lähinnä pienentää verotuksessa vähennyskelpoisten luovutustappioiden määrää sekä jonkin verran lisää luovutusvoittojen verotuksesta kertyviä verotuloja. Vaikutus on kuitenkin hyvin pieni, koska näistä metsävähennyspohjaa omanneista kiinteistöistä vähennyksen käytön jälkeen vaihtaa omistajaa vastikkeellisesti vain hyvin harva."