Olen aikeissa uudistaa eli päätehakata suuren määrän metsää täydellä metsävähennyksellä. Olen miettinyt pystykauppaa mutta ilmeisesti hankintakauppa voisi olla pari euroa motilta tuottavampaa?
"Metsänomistajalla ollessa metsävähennyspohjaa korjuupalvelun käyttö tulee yhä
kilpailukykyisemmäksi vaihtoehdoksi puukaupassa. Puunkorjuukulut vähennetään hankintahakkuussa vasta metsävähennyksen jälkeen. Tällöin metsävähennys tehdään alkuperäisestä puunmyyntitulosta, mikä mahdollistaa metsänomistajalle parhaan mahdollisen tavan metsävähennyspohjan hyödyntämiseen.
Metsänomistajan saama kantohinta verojen jälkeen jää kiintokuutiometriä kohden tällöin korkeammaksi kuin perinteisessä pystykaupassa."

kerran vielä kannattaa ottaa laskin ja kristallipallo esiin. Metsävähennys loppuu joskus ja viimeisistä kaupoista voi joutua maksamaan vastaavasti enemmän veroa.

Jos ostaa metsää halvalla esim spv-kaupan yhteydessä, niin metsävähennyskin jää pieneksi. Jos hakattavaa on pystykaupan hinnoillakin niin paljon, että metsävähennys tulee kaikki käytetyksi, niin eipä siinä juuri mitään häviä. Pääomatulon vero nousee 30 k€ kohdalla 30->34%, joskus tuloa pitää jaksottaa muutenkin pidemmälle ajalle. Jos meinaa ostaa lisää metsää saa metsävähennystäkin lisää.

Tärkein on puusta saatava hinta, niitä puuttuvia euroja ei verotuksella saa takaisin.

Ja metsävähennyksestä pitää muistaa, että se ei oikeasti ole vähennys vaan pikemminkin varaus. Jos omistaja tai tilan sukupolvenvaihdoksena saanut myy tilan tai sen osan, käytetty metsävaraus, tai mahdollisesti sen myytyä määräalaa vastaava osuus, lisätään kauppahintaan ja verotetaan myyntivoittoverotuksessa.

Sukupolvenvaihdoksessa metsävähennys vain siirtyy jatkajalle. Itse oletan joskus myyväni ainakin pääosan metsistä ulkopuoliselle, joten en ole enää tehnyt metsävähennyksiä, niin ei sitten verottaja iske liian lujaa myöhemmin.

Ja metsävähennyksestä pitää muistaa, että se ei oikeasti ole vähennys vaan pikemminkin varaus. Jos omistaja tai tilan sukupolvenvaihdoksena saanut myy tilan tai sen osan, käytetty metsävaraus, tai mahdollisesti sen myytyä määräalaa vastaava osuus, lisätään kauppahintaan ja verotetaan myyntivoittoverotuksessa.

Sukupolvenvaihdoksessa metsävähennys vain siirtyy jatkajalle. Itse oletan joskus myyväni ainakin pääosan metsistä ulkopuoliselle, joten en ole enää tehnyt metsävähennyksiä, niin ei sitten verottaja iske liian lujaa myöhemmin.

Tuo on  kyllä niin ihmeellinen juttu, että en meinaa todeksi uskoa. Mutta saman olen kyllä kuullut ennenkin, joten noin kait se on, mutta mun järkeen se ei silti käy.
Sama jos maatalousverotuksessa oleva kone myytäisiin siten , että jo tehdyt vähennykset tuloutetaan myyntihinnan päälle. Vai ymmärsinkö mä nyt yhtään mitää ?

Tuo on  kyllä niin ihmeellinen juttu, että en meinaa todeksi uskoa. Mutta saman olen kyllä kuullut ennenkin, joten noin kait se on, mutta mun järkeen se ei silti käy.
Sama jos maatalousverotuksessa oleva kone myytäisiin siten , että jo tehdyt vähennykset tuloutetaan myyntihinnan päälle. Vai ymmärsinkö mä nyt yhtään mitää ?

Maatalouskoneen hankintahinnan saa vähentää verotuksessa, metsän hankintahintaa ei.

Metsäkauppa sisältää aina maapohjan ja puuston. Metsäkiinteistö on luovutusvoittoverotuksessa (myyntihinta - ostohinta = luovutusvoitto). Puuston myynistä taas maksetaan tuloveroa, myyntituloista saa vähentää muita kuluja, muttei metsäkaupassa maksettua puiden ostohintaa. Vähennys tapahtuisi vasta metsäkiinteistöä myydessä (=luovutustappio) ehkä vuosikymmenien päästä tai ei koskaan. Nyt saa myyntitulosta tehdä 60% metsävähennyksen, se on "verovelkaa", joka tuloutuu, jos metsän joskus myy. Jos metsä esim pysyy suvulla, niin voi olla, että verovelkaa ei koskaan makseta takaisin.

Aika monimutkainen, mitenköhän pitkä on verottajan muisti. Metsätiloja tulee ja menee, perikuntien ja spv:n kautta siirtyy seuraaville sukupolville. Malliesimerkki huonosta verotuksesta.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 09.12.20 - klo:17:46

Ja metsävähennyksestä pitää muistaa, että se ei oikeasti ole vähennys vaan pikemminkin varaus. Jos omistaja tai tilan sukupolvenvaihdoksena saanut myy tilan tai sen osan, käytetty metsävaraus, tai mahdollisesti sen myytyä määräalaa vastaava osuus, lisätään kauppahintaan ja verotetaan myyntivoittoverotuksessa.

Sukupolvenvaihdoksessa metsävähennys vain siirtyy jatkajalle. Itse oletan joskus myyväni ainakin pääosan metsistä ulkopuoliselle, joten en ole enää tehnyt metsävähennyksiä, niin ei sitten verottaja iske liian lujaa myöhemmin.

Tuo on  kyllä niin ihmeellinen juttu, että en meinaa todeksi uskoa. Mutta saman olen kyllä kuullut ennenkin, joten noin kait se on, mutta mun järkeen se ei silti käy.
Sama jos maatalousverotuksessa oleva kone myytäisiin siten , että jo tehdyt vähennykset tuloutetaan myyntihinnan päälle. Vai ymmärsinkö mä nyt yhtään mitää ?

Olen täällä siitä ennenkin maininnut, joten kannattaa varmistaa se myös muualta.

Ja joo, minustakin se vaikuttaisi vähän siltä, että koneesta tehdyt poistot lisättäisi kauppahintaan konetta myytäessä.

Minä myin metsäpalstan naapurille, joka välttämättä halusi sen ostaa. Olin itse ostanut tilan ulkopuoliselta, ja myin etäpalstan. Kun ostin tilan, tein kyllä sielläkin hakkuita, mutta pääosa siihen mennessä tehdyistä metsävähennyksistä muodostui vanhalla kantatilallani.  Kun myin tuon etäpalstan, verottaja lisäsi palstan pinta-alaa vastaavan määrän metsävähennyksestä kauppahintaan. Myös kantatilalla muodostuneista vähennyksistä. Etäpalstalla tehdyn hakkuun vuoksi myin sen vähän ostohintaa halvemmalla, joten siitä syntyi periaatteessa myyntitappiota. Kun tuo metsävähennyksen osa lisättiin kauppahintaan, teinkin myyntivoittoa, josta tietenkin maksoin veron. Onneksi myyntivoitto oli pieni, niin ei tullut mahdottomia veroja maksettavaksi.

Sen jälkeen en ole metsävähennyksiä tilani puukaupoista tehnyt, vaikka metsävähennyspohjaa olisi vielä runsaasti jäljellä. Myyntiverot joutuisin muutoin minä tai joku jälkeläiseni joskus myöhemmin maksamaan. Mielestäni koko vähennys on silkka huijaus!

Kannattaako metsävähennyksiä yleensäkään tehdä vai jättää varmuudeksi tekemättä?

Metsävähennys on hyvä, jos metsää aikoo pitää itsellä >20 vuotta, silloin tämä "verolainan" korkotuotto jää itselle. Nettotuotto 4% ja korkoa korolle, niin lainan saisi <20 vuoden sijoitusajalla maksetuksi kokonaan. Jos metsiä meinaa ostaa ketjussa eli lisätä pinta-alaa vähitellen, niin 18% ostohinnasta palautuu nopeasti metsävähennyksen kautta taas uusien hehtaarien ostoon. Käytetty metsävähennys ei tuloudu spv-kaupoissa tai vastikkeettomassa saannossa, ts. silloin kun metsää siirtyy uudelle omistajalle perintönä, testamentilla, lahjana jne. Nuori isäntä, jolla on elinkelpoinen tila ja lapsia, niin voi melkein unohtaa lainan takaisinmaksun kokonaan.

Metsävähennys on vähimmillään silloin, jos metsän meinaa myydä lyhyen omistuksen jälkeen, silloin metsävähennystä voi kutsua verottajalta otetuksi pikavipiksi.

Eipä tästä ole edes asiantuntijat ihan samaa mieltä.... 
http://www.eskokiviranta.fi/metsavahennyksessa-on-rajoitteensa-ja-pihvinsa.html
http://www.eskokiviranta.fi/outoja-ajatuksia-metsavahennyksesta.htm

Hei! Kiitos neuvoista. Metsien olisi tarkoitus pysyä itsellä ja myöhemmin suvulla eli minun siis kannattaisi käyttää metsävähennystä. Meillä on metsää siis 80 ha paikkeilla ja tarkoitus on välittömästi hakata 95 vuotta vanhaa kuusimetsää 20 ha. Rungon läpimitta on 30 cm paikkeilla. Tilakaupan osuus metsästä on 140 000 euron paikkeilla.

... tarkoitus on välittömästi hakata 95 vuotta vanhaa kuusimetsää 20 ha. Rungon läpimitta on 30 cm paikkeilla. Tilakaupan osuus metsästä on 140 000 euron paikkeilla.

Kai sentään vähintään kysyt vakavissasi metsäyhtiöiltä ja varsinkin sahoilta suoraan tarjousta kun kyse on ainakin noiden numeroiden perusteella ostajien mielenkiintoa herättävästä kauppasta. Osa MHY:sta vetää välistä aika reippaasti ja ajavat lähinnä omaa sekä Simonkadun etua.

Lainaus käyttäjältä: marko555 - 10.12.20 - klo:12:17

... tarkoitus on välittömästi hakata 95 vuotta vanhaa kuusimetsää 20 ha. Rungon läpimitta on 30 cm paikkeilla. Tilakaupan osuus metsästä on 140 000 euron paikkeilla.

Kai sentään vähintään kysyt vakavissasi metsäyhtiöiltä ja varsinkin sahoilta suoraan tarjousta kun kyse on ainakin noiden numeroiden perusteella ostajien mielenkiintoa herättävästä kauppasta. Osa MHY:sta vetää välistä aika reippaasti ja ajavat lähinnä omaa sekä Simonkadun etua.

MHY:n pitäisi ajaa metsänomistajan etua. Riittääkö myyjän tiedot ja taidot päättämään mikä on paras tarjous, jos pyytää tarjouksen useammalta firmalta? Katkonta vaikuttaa suuresti tukkisaantoon. MHY:llä ainakin on tietoa ja taitoa vertailla tarjouksia.
Jos tukkiprosentti nousee suureksi, sahafirmalta saa paremman tarjouksen kuin sellufirmalta, näin siis teoriassa.

MHY:n pitäisi ajaa metsänomistajan etua

, näin siis teoriassa.

Erittäin hyvin sanottu. Itse en sotkeennu yhdistykseen pitkällä tikullakaan kauppoja tehdessä.

Lainaus käyttäjältä: marko555 - 10.12.20 - klo:12:17

... tarkoitus on välittömästi hakata 95 vuotta vanhaa kuusimetsää 20 ha. Rungon läpimitta on 30 cm paikkeilla. Tilakaupan osuus metsästä on 140 000 euron paikkeilla.

Kai sentään vähintään kysyt vakavissasi metsäyhtiöiltä ja varsinkin sahoilta suoraan tarjousta kun kyse on ainakin noiden numeroiden perusteella ostajien mielenkiintoa herättävästä kauppasta. Osa MHY:sta vetää välistä aika reippaasti ja ajavat lähinnä omaa sekä Simonkadun etua.

yhdistysten toiminta muuttui metsänhoitomaksun poistumisen jälkeen. Tai voi olla nämä alueiden yhdistymiset aiheutti sen, ettei valtakirjakaupoista meinaa oikein saada mitään dokumenttia, vaikka kuinka kyselisi. Ennen tuli tilityslaput, rahtarilaskut ja mittaustodistukset aina pyytämättä, nyt tuntuu, että kauppa tehdään ensin yhdistykselle, joka myy puut edelleen eteenpäin. "Pääkonttori" hoitaa rahaliikenteen, niin ettei paikallisilla toimijoilla ole oikein edes käsitystä mitä lappuja metsänomistaja kaupoista saa, uskoako tuota? Yhdistyksillä on myös omaa liiketoiminta, joka täällä ainakin ostaa energiapuuta, omaavat siinä mielessä etulyöntiaseman valtakirjakaupoissa.

Sama mukava ja asiantunteva porukka kuitenkin yhdistyksessä palvelee ja jostain heidänkin on palkkansa saatava. MHY:t ovat metsäfirmojen hampaissa, joten kaiketi pitävät metsänomistajien puolia tai sitten ajavat enemmän omaa etuaan?? 

Kannattaako metsävähennyksiä yleensäkään tehdä vai jättää varmuudeksi tekemättä?

Metsävähennys on hyvä, jos metsää aikoo pitää itsellä >20 vuotta, silloin tämä "verolainan" korkotuotto jää itselle. Nettotuotto 4% ja korkoa korolle, niin lainan saisi <20 vuoden sijoitusajalla maksetuksi kokonaan. Jos metsiä meinaa ostaa ketjussa eli lisätä pinta-alaa vähitellen, niin 18% ostohinnasta palautuu nopeasti metsävähennyksen kautta taas uusien hehtaarien ostoon. Käytetty metsävähennys ei tuloudu spv-kaupoissa tai vastikkeettomassa saannossa, ts. silloin kun metsää siirtyy uudelle omistajalle perintönä, testamentilla, lahjana jne. Nuori isäntä, jolla on elinkelpoinen tila ja lapsia, niin voi melkein unohtaa lainan takaisinmaksun kokonaan.

Metsävähennys on vähimmillään silloin, jos metsän meinaa myydä lyhyen omistuksen jälkeen, silloin metsävähennystä voi kutsua verottajalta otetuksi pikavipiksi.

Eipä tästä ole edes asiantuntijat ihan samaa mieltä.... 
http://www.eskokiviranta.fi/metsavahennyksessa-on-rajoitteensa-ja-pihvinsa.html
http://www.eskokiviranta.fi/outoja-ajatuksia-metsavahennyksesta.htm

On tuo kyllä niin outo verovähennys , että ei voi kun ajatella ... No jätän sanomatta. Ja Kivirantahan tietää kuprun , mutta ei varmasti tee tai olisi tehnyt MTK:n leivissäkään mitään asian korjaamiseksi.
Oon kerran kyseiselle herralle soittanut vuonna 1994, mutta ei se tajunnut asiaani. Suurin huoli tietysti oli, kun en soittanut maksulliseen veroneuvonta (seksilinja) numeroon vaan suoraan kyseiselle huor ... herralle. Ja siksi asiasta ei olisi voinut edes keskustella, mutta kritiikkiä tuli tietysti asiasta minkä takia soitin (halkomis - uusjaon puusto taseiden vero ja vähennyskohtelusta). No eipä tullut apua sieltä eikä muualtakaan omaan tapaukseeni. Vuoden parin päästä tästä maanmittauslaitoksesta tuli kirje, jossa kerrottiin maanmittauslaitoksen saaneen joukon kansanedustajia tekemään lakialoitteen havaitsemieni epäkohtien korjaamiseksi halkomis - ja uusjaon puusto taseiden verokohtelussa.  Nyt en muista enää sanamuotoa, mutta kirje voi olla vielä jossain. Sitäkään en tiedä menikö laki edes läpi. Itse en kait enää kyseistä tointa tule koskaan kokemaan, mutta maanmittauslaitoksen mukaan lakimuutos oli pakollinen turvaamaan maanjakotoimitukset tai niistä tulee puunjakotoimituksia.

On tuo kyllä niin outo verovähennys , että ei voi kun ajatella ... No jätän sanomatta. Ja Kivirantahan tietää kuprun , mutta ei varmasti tee tai olisi tehnyt MTK:n leivissäkään mitään asian korjaamiseksi.
Oon kerran kyseiselle herralle soittanut vuonna 1994, mutta ei se tajunnut asiaani. Suurin huoli tietysti oli, kun en soittanut maksulliseen veroneuvonta (seksilinja) numeroon vaan suoraan kyseiselle huor ... herralle. Ja siksi asiasta ei olisi voinut edes keskustella, mutta kritiikkiä tuli tietysti asiasta minkä takia soitin (halkomis - uusjaon puusto taseiden vero ja vähennyskohtelusta). No eipä tullut apua sieltä eikä muualtakaan omaan tapaukseeni. Vuoden parin päästä tästä maanmittauslaitoksesta tuli kirje, jossa kerrottiin maanmittauslaitoksen saaneen joukon kansanedustajia tekemään lakialoitteen havaitsemieni epäkohtien korjaamiseksi halkomis - ja uusjaon puusto taseiden verokohtelussa.  Nyt en muista enää sanamuotoa, mutta kirje voi olla vielä jossain. Sitäkään en tiedä menikö laki edes läpi. Itse en kait enää kyseistä tointa tule koskaan kokemaan, mutta maanmittauslaitoksen mukaan lakimuutos oli pakollinen turvaamaan maanjakotoimitukset tai niistä tulee puunjakotoimituksia.

tässä vaan huomaa sen, miten vaikea verotettava metsä on. Verotukseen vaikuttaa se, että verotulojen pitää juosta valtiolle tasaisena virtana ja isojen metsäyhtiöiden pitää saada puuta tarpeeksi eli verotus ei voi olla puukaupan esteenä.

Kiviranta profiloitui ennen kansanedustajan tointa kyllä maatilaverotuksen ykkösnimeksi ja julkaisi ajantasaista maatilaverotuksen ohjekansiota. Kierteli pitämässä MTK:n vero-iltoja, joista aina tarttui jotain ohjetta mukaan. Isommat asiat piti ajoittaa sopivaan aikaan ennen vaaleja, niin sai veloituksetta hyviä neuvoja. Sää olet ollut ilmeisesti väärään aikaan liikkeellä 

Kiviranta profiloitui ennen kansanedustajan tointa kyllä maatilaverotuksen ykkösnimeksi ja julkaisi ajantasaista maatilaverotuksen ohjekansiota. Kierteli pitämässä MTK:n vero-iltoja, joista aina tarttui jotain ohjetta mukaan. Isommat asiat piti ajoittaa sopivaan aikaan ennen vaaleja, niin sai veloituksetta hyviä neuvoja. Sää olet ollut ilmeisesti väärään aikaan liikkeellä 

No mulle ei tuosta tosiaan jäänyt edes oikein mieleen muuta kuin torut miksi soittelen normaaliin numeroon. Veroasioita varten oli olemassa maksullinen numero Ja mun huoli oli siihen aikaan varmaan ainut koko Suomessa, joten sen esille saaminen eli rautalangasta vääntö ei onnistunut puhelimessa mun sanallisilla taidoilla. Kauan sitä piti selitellä toimitusta tehneelle insinöörillekkin. En muista oliko rautalankaa vai jotain konkreettisia palikoita joilla sain asiani ymmärrettyä. Helpotti toki tuossa vaiheessa mutta ei muuttanut toimituksen luonnetta. Maanmittaustoimitus todella muuttui puunjakotoimitukseksi . Toki näin jälkeenpäin ajateltuna kyse oli lillukan varsista, mutta tasapuolisuus oli silti kaukana.