*****, sinnä mitkään lajikkeet vaikuta.

Jos keväällä sataa juuri kylvetyn päälle sellaiset 50mm ja sen jälkeen seuraava sade 5 viikon jälkeen 10mm ja heinäkuussa  2mm+2mm

Sellaista lajiketta ei ole vielä keksittykään eikä keksitä joka tuolla vesimäärällä kasvaa plussalle jäävän sadon.

^^
No kyllähän siihen monet asiat vaikuttaa miksi ei myös lajike. Naapuri soitteli että 150hl/5ha oli kertynyt ohoria, mutta saattoi kyllä pyöristää määrää alaspäin  Sama puija, sama puimuri, sama kylvöpäivä. Erona lajike, lannoitus, maalaji jne ... hlpssä 10kg ero, tilavuusmäärän lisäksi. Tosin se jyvät kuivaamattomia , puintikosteus 12-13%

^^
No kyllähän siihen monet asiat vaikuttaa miksi ei myös lajike. Naapuri soitteli että 150hl/5ha oli kertynyt ohoria, mutta saattoi kyllä pyöristää määrää alaspäin  Sama puija, sama puimuri, sama kylvöpäivä. Erona lajike, lannoitus, maalaji jne ... hlpssä 10kg ero, tilavuusmäärän lisäksi. Tosin se jyvät kuivaamattomia , puintikosteus 12-13%

Niih, jos nyt ...lukisit.......ja ymmärtäisit

Ja sanomasi:Erona lajike, lannoitus, maalaji jne   niin jos lannoituksessakin  ja maalajissa eroa?

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.08.21 - klo:22:17

Tosin tuo on verttiä joka ei kait ihan paska ohra olekkaan.

Kuivissa kasvuolosuhteissa pohjamaaltaan happamat peltolohkot pettävät ensin. Silloin lajikkeen happamuuden sieto voi osaltaan ratkaista kuivien kesien satotasoa. Joskus ohrilla puhuttiin vaateliaista/poutivista ja toisaalta viihtyvistä lajikkeista. Vertti on melko viihtyvä, ehkä sen takia kasvaa myös kuivassa, ainakin 2018 saattoi näin päätellä.  Esimerkiksi kevätvehnistä Amaretto menestyi 2018, oletettavasti tuo tunnistettavan värinen vehnä on tänäkin vuonna menestynyt paremmin kuin monet muut lajikkeet.

-SS-

Kyllä se on märkyys joka turvemailta ohrasadon vie ,tiedä tuosta happamuudesta,tavallisesti happamatlohkot kylvetään kauralle. Kivennäismailla multavuus määrittelee hyvin pitkälle kuivuudenkeston. Kuivikelanta tekköö hyvvee.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.08.21 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 08.08.21 - klo:22:17

Tosin tuo on verttiä joka ei kait ihan paska ohra olekkaan.

Kuivissa kasvuolosuhteissa pohjamaaltaan happamat peltolohkot pettävät ensin. Silloin lajikkeen happamuuden sieto voi osaltaan ratkaista kuivien kesien satotasoa. Joskus ohrilla puhuttiin vaateliaista/poutivista ja toisaalta viihtyvistä lajikkeista. Vertti on melko viihtyvä, ehkä sen takia kasvaa myös kuivassa, ainakin 2018 saattoi näin päätellä.  Esimerkiksi kevätvehnistä Amaretto menestyi 2018, oletettavasti tuo tunnistettavan värinen vehnä on tänäkin vuonna menestynyt paremmin kuin monet muut lajikkeet.

-SS-

Kyllä se on märkyys joka turvemailta ohrasadon vie ,tiedä tuosta happamuudesta,tavallisesti happamatlohkot kylvetään kauralle. Kivennäismailla multavuus määrittelee hyvin pitkälle kuivuudenkeston. Kuivikelanta tekköö hyvvee.

Niin kyllä mäkin suurempana ongelmana näkisin märkyyden en kuivuutta, mutta nyt tämä kesä opetti kuivuudestakin jotain. Tai oliko syynä pelkästään kuivuus. Ehkä suurin syyllinen jatkuva auringon porotus ja yli 30 asteen lämmöt. Mettän reunat ja muut varjopaikat on kasvaneet ihan normaalisti. Mutta tähän asti olen ajatellut että kyllä rapamaassa kosteutta piisaa, mutta nyt ohran puinnissa sato ihan nollissa ja nurmi kuollut ehkä jopa pahemmin kuin hietamailla. Heinä ei edes orastanut kunnolla rapamaassa. Keväällä kirjoitetut "olis pitänyt kylvää 3cm:n " ei onnistuneet edes heinällä. No viljat on kylvetty syvään joten sekin keino tietämättään tuli kokeiltua, apua vai ei ?

No nyt tuli analyysit syysvehnästä: sako n 350, valkuainen 12,8 - 13,5, hlp 82 -84. Sato reippaasti yli 6 t/ha, mutta hiukan pieneksi jäi jyvä. Helteet ja loppujakson kuivuus ilmeisesti syinä.

 Paluu arkeen on edessä kun alkaa kevätviljojen puinti. Mitään jättipottia ei todellakaan ole tulossa. Vähän sellainen olo että äkkiä pois silmistä ja syysviljaa perään.

No nyt tuli analyysit syysvehnästä: sako n 350, valkuainen 12,8 - 13,5, hlp 82 -84. Sato reippaasti yli 6 t/ha, mutta hiukan pieneksi jäi jyvä. Helteet ja loppujakson kuivuus ilmeisesti syinä.

 Paluu arkeen on edessä kun alkaa kevätviljojen puinti. Mitään jättipottia ei todellakaan ole tulossa. Vähän sellainen olo että äkkiä pois silmistä ja syysviljaa perään.

Mikä se lajike oli? Tainut typet olla kohdallaan kun kuitenkin satoa noin hyvin ja valkuainenkin ylhäällä. Vai onko tähkää typetetty?

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 10.08.21 - klo:12:58

No nyt tuli analyysit syysvehnästä: sako n 350, valkuainen 12,8 - 13,5, hlp 82 -84. Sato reippaasti yli 6 t/ha, mutta hiukan pieneksi jäi jyvä. Helteet ja loppujakson kuivuus ilmeisesti syinä.

 Paluu arkeen on edessä kun alkaa kevätviljojen puinti. Mitään jättipottia ei todellakaan ole tulossa. Vähän sellainen olo että äkkiä pois silmistä ja syysviljaa perään.

Mikä se lajike oli? Tainut typet olla kohdallaan kun kuitenkin satoa noin hyvin ja valkuainenkin ylhäällä. Vai onko tähkää typetetty?

Lajike on Ceylon. Lannoituksista tietoa tässä samassa ketjussa sivulla 8. Tähkää ei ole typetetty, kaikki lanta on annettu rakeisena. Nippa nappa pysyttiin virallisissa rajoissa

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.08.21 - klo:15:31

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 10.08.21 - klo:12:58

No nyt tuli analyysit syysvehnästä: sako n 350, valkuainen 12,8 - 13,5, hlp 82 -84. Sato reippaasti yli 6 t/ha, mutta hiukan pieneksi jäi jyvä. Helteet ja loppujakson kuivuus ilmeisesti syinä.

 Paluu arkeen on edessä kun alkaa kevätviljojen puinti. Mitään jättipottia ei todellakaan ole tulossa. Vähän sellainen olo että äkkiä pois silmistä ja syysviljaa perään.

Mikä se lajike oli? Tainut typet olla kohdallaan kun kuitenkin satoa noin hyvin ja valkuainenkin ylhäällä. Vai onko tähkää typetetty?

Lajike on Ceylon. Lannoituksista tietoa tässä samassa ketjussa sivulla 8. Tähkää ei ole typetetty, kaikki lanta on annettu rakeisena. Nippa nappa pysyttiin virallisissa rajoissa

Koska annoit sen viimeisen annoksen apulantaa. Mietin tässä että voisiko tuo selittää korkean valkuaisen..

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 10.08.21 - klo:16:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.08.21 - klo:15:31

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 10.08.21 - klo:12:58

No nyt tuli analyysit syysvehnästä: sako n 350, valkuainen 12,8 - 13,5, hlp 82 -84. Sato reippaasti yli 6 t/ha, mutta hiukan pieneksi jäi jyvä. Helteet ja loppujakson kuivuus ilmeisesti syinä.

 Paluu arkeen on edessä kun alkaa kevätviljojen puinti. Mitään jättipottia ei todellakaan ole tulossa. Vähän sellainen olo että äkkiä pois silmistä ja syysviljaa perään.

Mikä se lajike oli? Tainut typet olla kohdallaan kun kuitenkin satoa noin hyvin ja valkuainenkin ylhäällä. Vai onko tähkää typetetty?

Lajike on Ceylon. Lannoituksista tietoa tässä samassa ketjussa sivulla 8. Tähkää ei ole typetetty, kaikki lanta on annettu rakeisena. Nippa nappa pysyttiin virallisissa rajoissa

Koska annoit sen viimeisen annoksen apulantaa. Mietin tässä että voisiko tuo selittää korkean valkuaisen..

Viimeinen satsi, noin 20 kg typpeä meni siinä vaiheessa kun tähkä oli jo kunnolla ulkona. Sadetta saatiin tämän päälle kymmenkunta milliä. Ymmärsinköhän tähkän typettämisen oikein, typpiliuosta tai ureaa ruiskun kautta kasvustoon?

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.08.21 - klo:19:46

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 10.08.21 - klo:16:26

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.08.21 - klo:15:31

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 10.08.21 - klo:12:58

No nyt tuli analyysit syysvehnästä: sako n 350, valkuainen 12,8 - 13,5, hlp 82 -84. Sato reippaasti yli 6 t/ha, mutta hiukan pieneksi jäi jyvä. Helteet ja loppujakson kuivuus ilmeisesti syinä.

 Paluu arkeen on edessä kun alkaa kevätviljojen puinti. Mitään jättipottia ei todellakaan ole tulossa. Vähän sellainen olo että äkkiä pois silmistä ja syysviljaa perään.

Mikä se lajike oli? Tainut typet olla kohdallaan kun kuitenkin satoa noin hyvin ja valkuainenkin ylhäällä. Vai onko tähkää typetetty?

Lajike on Ceylon. Lannoituksista tietoa tässä samassa ketjussa sivulla 8. Tähkää ei ole typetetty, kaikki lanta on annettu rakeisena. Nippa nappa pysyttiin virallisissa rajoissa

Koska annoit sen viimeisen annoksen apulantaa. Mietin tässä että voisiko tuo selittää korkean valkuaisen..

Viimeinen satsi, noin 20 kg typpeä meni siinä vaiheessa kun tähkä oli jo kunnolla ulkona. Sadetta saatiin tämän päälle kymmenkunta milliä. Ymmärsinköhän tähkän typettämisen oikein, typpiliuosta tai ureaa ruiskun kautta kasvustoon?

Juu no ruiskulla typpeä meinasin mut kenties tuo raelannoitus on tehnyt saman.. eli nostanut valkuaisen..

Tänään Salon seudulla oli hyvä tuulinen  puintipäivä. Kevätvehniä puitiin eri puolilla, jostakin syystä ennen ohraa. Lähdin sitten myös ottamaan vähäisen Iisakki-kevätvehnäpalstan pois.

Kosteus 17,5%, hl-paino tuoreena 78 kg,  satotaso noin 3300 kg/ha.

Kevätkyntö, kylvöaika 14.5.

-SS-

Tänään Salon seudulla oli hyvä tuulinen  puintipäivä. Kevätvehniä puitiin eri puolilla, jostakin syystä ennen ohraa. Lähdin sitten myös ottamaan vähäisen Iisakki-kevätvehnäpalstan pois.

Kosteus 17,5%, hl-paino tuoreena 78 kg,  satotaso noin 3300 kg/ha.

Kevätkyntö, kylvöaika 14.5.

-SS-

Melko useana syksynä , kun olin mukana noissa hommissa , kesken ohran puintien siirryttiin vehnään välillä .

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.08.21 - klo:00:20

Tänään Salon seudulla oli hyvä tuulinen  puintipäivä. Kevätvehniä puitiin eri puolilla, jostakin syystä ennen ohraa. Lähdin sitten myös ottamaan vähäisen Iisakki-kevätvehnäpalstan pois.

Kosteus 17,5%, hl-paino tuoreena 78 kg,  satotaso noin 3300 kg/ha.

Kevätkyntö, kylvöaika 14.5.

-SS-

Melko useana syksynä , kun olin mukana noissa hommissa , kesken ohran puintien siirryttiin vehnään välillä .

Myöhäisetkin kevätvehnälajikkeet tuntuu valmistuvan nyt nopeasti, jos ne on kylvetty toukokuun puolivälin paikkeilla.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 11.08.21 - klo:08:06

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 11.08.21 - klo:00:20

Tänään Salon seudulla oli hyvä tuulinen  puintipäivä. Kevätvehniä puitiin eri puolilla, jostakin syystä ennen ohraa. Lähdin sitten myös ottamaan vähäisen Iisakki-kevätvehnäpalstan pois.

Kosteus 17,5%, hl-paino tuoreena 78 kg,  satotaso noin 3300 kg/ha.

Kevätkyntö, kylvöaika 14.5.

-SS-

Melko useana syksynä , kun olin mukana noissa hommissa , kesken ohran puintien siirryttiin vehnään välillä .

Myöhäisetkin kevätvehnälajikkeet tuntuu valmistuvan nyt nopeasti, jos ne on kylvetty toukokuun puolivälin paikkeilla.

Ja ohrat kun kylvetään monesti viimeisenä ja kun tautiaineetkin niitä viivästyttävät niin jo monena vuonna on ohrat puitu viimeisenä.