• Tavallinen aihe

Aihe Puinnit 21  (Luettu 60356 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17299
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 21
Skagenista tuli 100hehtoo hehtaarilta, kuivattuna.

Hehtopaino nyt sitte ratkaisee mennäänkö legendaarisen luvun yli...

Puintikosteus oli enää 14%.

Ei ole mikään ihme, puintiaika-ajoituksesta tuon myös näkee, että ravinteita on ollut käytössä.  Skagenin ja Ceylonin yhtaikaisviljelystä voi sanoa, että parhaat Ceylon-sadot ovat hieman edullisemmilla kasvupaikoilla tänä vuonna olleet 90 hl hehtaarilta kuivaa pystyviljaa. Skagen on varmasti 10% satoisampi kyseisessä ylilannoitus- tai orgaanispainotteisessa viljelyssä, siksi se on satokilpailulajike ollut vuodesta toiseen. Kosteampana vuotena Skagen olisi voinut pettää pahasti, koska se on tosiasiassa merkittävästi lakoherkempi kuin Ceylon. Skagenin vaste tautiruiskutukseen on myös hyvä, koska monen vuoden aikana se oli keltaruosteen kestävyydeltään Urhon ja Gunbon välimaastossa.

Ravinnepuutekylvössä Skagen ja Ceylon tuntuvat olevan enemmän tasavahvat, mutta Ceylon tuottaa ehkä noin 0,2% - yksikköä paremman valkuaispitoisuuden, mikä saattaa juuri ja juuri viedä leipävehnän rajan yli. Peräkkäisviljelyssä Ceylon vaatimattomampana lajikkeena pudottaa satoa vähemmän.

Piti aikanaan kyllä ponnistella erittäin paljon päätöksessä, kumpi jatkaa, Skagen vai Ceylon. Kylvöaikakokeissa Ceylon toimii myöhäisellä kylvöllä mielestäni paremmin, Skagenissa on kummaa juromista , jos se EI syksyllä pääse lämpimillä kunnon kasvuun.

-SS-

Viimeksi muokattu: 05.08.21 - klo:17:03 kirjoittanut -SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51750
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 21
Skagenista tuli 100hehtoo hehtaarilta, kuivattuna.

Hehtopaino nyt sitte ratkaisee mennäänkö legendaarisen luvun yli...

Puintikosteus oli enää 14%.

Ei ole mikään ihme, puintiaika-ajoituksesta tuon myös näkee, että ravinteita on ollut käytössä.  Skagenin ja Ceylonin yhtaikaisviljelystä voi sanoa, että parhaat Ceylon-sadot ovat hieman edullisemmilla kasvupaikoilla tänä vuonna olleet 90 hl hehtaarilta kuivaa pystyviljaa. Skagen on varmasti 10% satoisampi kyseisessä ylilannoitus- tai orgaanispainotteisessa viljelyssä, siksi se on satokilpailulajike ollut vuodesta toiseen. Kosteampana vuotena Skagen olisi voinut pettää pahasti, koska se on tosiasiassa merkittävästi lakoherkempi kuin Ceylon. Skagenin vaste tautiruiskutukseen on myös hyvä, koska monen vuoden aikana se oli keltaruosteen kestävyydeltään Urhon ja Gunbon välimaastossa.

Ravinnepuutekylvössä Skagen ja Ceylon tuntuvat olevan enemmän tasavahvat, mutta Ceylon tuottaa ehkä noin 0,2% - yksikköä paremman valkuaispitoisuuden, mikä saattaa juuri ja juuri viedä leipävehnän rajan yli. Peräkkäisviljelyssä Ceylon vaatimattomampana lajikkeena pudottaa satoa vähemmän.

Piti aikanaan kyllä ponnistella erittäin paljon päätöksessä, kumpi jatkaa, Skagen vai Ceylon. Kylvöaikakokeissa Ceylon toimii myöhäisellä kylvöllä mielestäni paremmin, Skagenissa on kummaa juromista , jos se syksyllä pääse lämpimillä kunnon kasvuun.

-SS-

HLP 79 ja valkuainen 10 näytteen mukaan. Kuivaks meni, 11.2. Sakoluvun luulisin olevan ok.

Peittaamattoman TOSsin kylvin 3.9, kahdesti kultivoituun viherlannoitukseen ja kerran äestettyyn, sinappisimultalla. Kyytipojaks salttua.

Keväällä lisää salttua ja rikkoihin sekator, ei hifistelyjä.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 333
Vs: Puinnit 21
Oma valinta kallistui muutama vuosi sitten Ceyloniin (myös Skagenia on kokeiltu). Valintaperusteita olivat mm. Ceylonin parempi talvehtiminen ja laonkesto kuin Skagenilla. Positiivista on myös soveltuminen myöhäiseen kylvöön, mikä ainakin meillä merkitsee huomattavaa helpotusta syksyn työruuhkaan. Myöhäinen kylvöajankohta vähentää syksyn rikkatorjuntatarvetta  eli käytännössä poistaa sen, lisäksi  öttiäisistä ei syys-lokakuun taitteessa enää ole isommin vaivaa.

Viimeksi muokattu: 05.08.21 - klo:22:13 kirjoittanut Pelto-Jussi

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11443
  • Virolaista kiitos!
Vs: Puinnit 21
Ei pysty Skagenista luopumaan. Siitä on tullut niin rakas ystävä. Kun muisteleekin niitä aikoja jonkun Arktikan kanssa, niin voi moro. Skagen on ihmeellinen kituja, mutta olen tulkinnut, että suojelee itseään jos olosuhteet eivät ole oikein otolliset. Sitten kun päättää lähteä, niin menee kyllä menojaan ja jälki on sen mukaista.

Mikkiss

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 76
Vs: Puinnit 21
Quarnaa puitu, 17% hlp 78 ja sato n. 2,8 ton/ha. Kylvetty 3.5. Silmämääräisesti kaurat ja ohrat ehkä puolet tuosta, eli voi niistä tonnin hehtaarilta saada  ::)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17299
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 21
Oma valinta kallistui muutama vuosi sitten Ceyloniin (myös Skagenia on kokeiltu). Valintaperusteita olivat mm. Ceylonin parempi talvehtiminen ja laonkesto kuin Skagenilla. Positiivista on myös soveltuminen myöhäiseen kylvöön, mikä ainakin meillä merkitsee huomattavaa helpotusta syksyn työruuhkaan. Myöhäinen kylvöajankohta vähentää syksyn rikkatorjuntatarvetta  eli käytännössä poistaa sen, lisäksi  öttiäisistä ei syys-lokakuun taitteessa enää ole isommin vaivaa.

No johan nyt ! Yksi toinenkin Suomessa huomannut tuon ! Kahukärpäset ja viirukaskaat ovat  pesiytyneet kovasti tänne etelärannikolle, lämpimien säiden jatkuminen joulukuulle kuluttaa maasta ravinteet ja muutaman kerran aikaiset kylvöt ovat ruvenneet jopa tähkää tekemään.

Syyskuun lopulla itääkin paremmin, monena elokuuna pintamulta on vielä aivan tuhkaa.

-SS-

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1376
Vs: Puinnit 21
Oma valinta kallistui muutama vuosi sitten Ceyloniin (myös Skagenia on kokeiltu). Valintaperusteita olivat mm. Ceylonin parempi talvehtiminen ja laonkesto kuin Skagenilla. Positiivista on myös soveltuminen myöhäiseen kylvöön, mikä ainakin meillä merkitsee huomattavaa helpotusta syksyn työruuhkaan. Myöhäinen kylvöajankohta vähentää syksyn rikkatorjuntatarvetta  eli käytännössä poistaa sen, lisäksi  öttiäisistä ei syys-lokakuun taitteessa enää ole isommin vaivaa.

No johan nyt ! Yksi toinenkin Suomessa huomannut tuon ! Kahukärpäset ja viirukaskaat ovat  pesiytyneet kovasti tänne etelärannikolle, lämpimien säiden jatkuminen joulukuulle kuluttaa maasta ravinteet ja muutaman kerran aikaiset kylvöt ovat ruvenneet jopa tähkää tekemään.

Syyskuun lopulla itääkin paremmin, monena elokuuna pintamulta on vielä aivan tuhkaa.

-SS-

Viime syksynä Ceylonit kylvin 2.9 ja 20.9 .. Kyllä voi sanoa että hyvin talvehti myöhäsempi kylvös vaikka oli metsänreuna lohko ja muutenkin märkiä alueita.. 20.9 sattui just sateiden välissä sen verran poutaa että sai kylvettyä..
Mutta märkyys ei kylläkään mun kylvöissä niin haittaa kun 12m pneumalla kylvö ja peittomuokkauksessa pikku-massikka jossa joka kulmassa parit... :P

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51750
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Puinnit 21
Ei pysty Skagenista luopumaan. Siitä on tullut niin rakas ystävä. Kun muisteleekin niitä aikoja jonkun Arktikan kanssa, niin voi moro. Skagen on ihmeellinen kituja, mutta olen tulkinnut, että suojelee itseään jos olosuhteet eivät ole oikein otolliset. Sitten kun päättää lähteä, niin menee kyllä menojaan ja jälki on sen mukaista.

Tämä. 💪🏿
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17299
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 21
Viikon lisäodottelu kannatti; puintikosteus 12,8%  , vuorokauden kärryssä seistyään. Millään mahtisadoilla ei voi leuhkia, 90 hl/ ha tekee tuosta  jo tiukkaa, mutta tavanomaista isompi ala tänä vuonna korjuussa , samanlaista reunasta reunaan, kulmasta kulmaan,  ei harvoja paikkoja, ei rikkaruohoista harvakkoa. Ceylon viihtyy Broadway Starin kanssa, luoho, niittynurmikka, timotei, juolavehnä poistuivat, ainoa mikä ei nutistunut, on muutamat ohdakkeet ja valvatit, sekä korte, jota on läiskittäin multavimmissa kohdissa. Sekä CL kevätrapsit yksittäiset.


Kuva: Kullanruskea sänki kertoo satotasosta paremmin kuin optimistiset kärrymitat

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17299
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 21
Ennakkonäyte Ceylon valkuainen 13,2% , hl -paino 79,4 kosteus 12,0%

En yllättynyt valkuaisprosentista. Nähtävästi kesälannoitukset ja ruiskutukset ovat ainoa keino saada syysvehnien valkuainen yli 10%:n, varsinkin kun viljely on tätä ns. ravinnepuutos- viljelyä.

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 333
Vs: Puinnit 21
Ennakkonäyte Ceylon valkuainen 13,2% , hl -paino 79,4 kosteus 12,0%

En yllättynyt valkuaisprosentista. Nähtävästi kesälannoitukset ja ruiskutukset ovat ainoa keino saada syysvehnien valkuainen yli 10%:n, varsinkin kun viljely on tätä ns. ravinnepuutos- viljelyä.

Muualla Euroopassa lannoituksen jako useampaan erään on täysin arkipäiväinen juttu. Sitä olen pyrkinyt kopioimaan kun kasvu meillä alkaa yleensä jo huhtikuun alusta. Kyse on myös riskien hallinnasta: jos näyttää huonolta niin eipä sitten anneta yhtään ylimääräistä.

Tänä vuonna homma meni jo vähän hifistelyksi: neljä lannoituskertaa huiskalla, onnistuin jopa hyödyntämään sateet aika hyvin. Lisäksi hivensatsi rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Ei laontorjuntaa, Ceylon ei näköjään tarvitse sitä. Kiloja tuli kiitettävästi, nyt varrotaan analyysituloksia.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7788
Vs: Puinnit 21
Puinit ohi tältävuodelta. :) Harvemmin menee kuivurista 4 vehnäsatsia päivässä läpi.
Mystinen kesälaatumies

AP120

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1017
Vs: Puinnit 21
Kauran puinnit aloin eilen, ei ole juhlimista tavaran määrän kanssa.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6886
Vs: Puinnit 21
Eilen alkoi ohran puinnilla, Verttiä. Sato pska, 3.4tn/ha kuivattuna ja laatukin taitaa jäädä alle 65, vielä pyörii jäähdytys ko. satsilla että saisi painoa. Melkoista tikkua on, vettä kun ei tullut kesällä, niin sitä ei tullut. Kohti uusia pettymyksiä... Parhaissa paikoissa mittari näytti noin 6tn lukuja hehtaarilta, paljon oli lähes nollaa. Ei oikeen hampaita naurata tulevat puinnit, mutta minkäs teet. Tuo tosin saattoi olla heikoin lohko, mutta ei ole mistään tulossa hyvää satoakaan.

"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17299
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Puinnit 21
Eilen alkoi ohran puinnilla, Verttiä. Sato pska, 3.4tn/ha kuivattuna ja laatukin taitaa jäädä alle 65, vielä pyörii jäähdytys ko. satsilla että saisi painoa. Melkoista tikkua on, vettä kun ei tullut kesällä, niin sitä ei tullut. Kohti uusia pettymyksiä... Parhaissa paikoissa mittari näytti noin 6tn lukuja hehtaarilta, paljon oli lähes nollaa. Ei oikeen hampaita naurata tulevat puinnit, mutta minkäs teet. Tuo tosin saattoi olla heikoin lohko, mutta ei ole mistään tulossa hyvää satoakaan.

Rain makes grain. Ei 3,4 tonnia Vertistä ole pska. 2018  Vertti tuotti rapsakan kuivan kesän aikana  savimaalla 3,3 tn/ha, vettä ei saanut koko kesänä, eikä myöskään keväänä. Samoilla pelloilla satokunkuksi mainittu Kaarle tuotti 3,8 tonnia.

-SS-