Millaisia kippsusmonttuja isommissa kuivaajissa porukalla on? Lähinnä mietin kun jos joskus tulee ajankohtaiseksi uuden rakentaminen että miten kannattaa tehdä. Ajattelen lähinnä tilannetta kun on todella märkää viljaa joka meinaa jo kärryihin jämähtää kun seuraavana päivänä vasta pääsee kippaamaan että mikä sellaisen viljan kanssa on hyvä monttu? Varsinkin kun tarkoituksena on yleensä jos tehdään iso monttu että se on yhden kaapillisen kokoinen ja isot kuivaajat on jo todella isoja. Nyt jos pui kaapillisen, laittaa sen pyörimään ja jatkaa puintia niin että saa montun täyteen ja sen imeminen menee seuraavaan päivään niin onhan se jo sinne monttuunkin vaara jämähtää jos kärryihinkin. Sitten on suuri ongelma jos iso määrä on jumissa kippausmontussa. Eli millaisia ratkaisuja tällaisiin tilanteisiin? Mikä toimii? Materiaali, seinämäjyrkkyys, koko, alaosan syöttöruuvit...yms?

Rakenteeseen en osaa antaa parhaita vinkkejä, mutta vaikeissa tapauksissa jämähtämisen estämiseksi pudotin joskus 10 hl kuivaa tavaraa montun pohjalle ennen montun täyttämistä mössömärällä tavaralla. Lähti varmasti liikkeelle ja purkaantumaan sitten kun sen aika tuli eikä tarvinnut alkaa harjateräksellä sohimaan.
Oli helppoa pudottaa kun siiloja oli montun yläpuolella.

Näyttää kyllä tämäkin syksy menevän turhan hankalaksi :-(

Onko kukaan tehnyt tuulettavaa kippausmonttua? Pohjan lähistölle ( just elevaattorin aukon yläpuolelle) 1 harja ja siihen puhallin joka tarvittaessa tuulettais montussa olevaa viljaa. Vai ahdistaako tällainen rakenne liikaa viljan valumista?

Tai jos tekisi pohjan suomulevystä? Ilma varmaan karkaisi ohuemman kerroksen kohdasta?

Miksi puida noin märkää viljaa?

Meillä mepun allas ja skandian kolakuljetin eikä ole vielä kertaakaan tarvinut lapioida tyhjäksi. Jos ei lähe liikkeelle muuten niin kerran kun työntää vaik harjateräksen takapäästä pohjalle niin sit on mennyt itsekseen.. pituutta (levyttä) saa sit niin paljon kun perse kestää...

Meillä mepun allas ja skandian kolakuljetin eikä ole vielä kertaakaan tarvinut lapioida tyhjäksi. Jos ei lähe liikkeelle muuten niin kerran kun työntää vaik harjateräksen takapäästä pohjalle niin sit on mennyt itsekseen.. pituutta (levyttä) saa sit niin paljon kun perse kestää...

En ole toiminnassa tuollaista nähnyt mutta selväähän se että holvaavalle viljalle tuollainen kolakuljetin toimii parhaiten. Uusissa isommissa kuivureissa varmaan käytetään myös kippausmontun tilavuuden maksimoimiseksi.

Laitoin kokeeksi muutama vuosi sitten teräspohjaisen kuilun alle yhdelle sivulle valovirtavibran, kun oli huono puintisyksy ja vilja kosteaa, siis märkää.  Kuilu mallia, jossa elevaattorisivu pystysuora ja muut  luiskattu. Toimii, vaatisi vielä myös kahdelle muullekin sivulle samanlaisen, jäänyt vain laittamatta kun ollut kuivia syksyjä...

Olenpa miettinyt sellaista systeemiä, että semmoinen skandian tai vastaava kolakuljetin 4-5 metriä pitkä. Siitä vielä kaikki laidat pois, jolloin taitaa jo jäädä alle metrin kokonaiskorkeuteen. Päälle yliajettava ritilä. Tulisi siis tuommoiseen 4-5 mertriä leveään läpiajettavaan käytävään pikittain se kuljetin.. Siihen vielä sitten reunoille vähän seinää. Koko homma siis taivasalle. Siitä pääsis sitten kankeat eläkeläisvaaritkin kippaamaan peruuttamatta ja tarvittaessa rekallakin. Ei ota kattoon kiinni pidemmätkään kärryt. Kuljetin sitten veisi sitten suoraan kuivaajaan tai tuulettuvaan märkäsiiloon.
Ehkä joskus ehkä ei.

Olenpa miettinyt sellaista systeemiä, että semmoinen skandian tai vastaava kolakuljetin 4-5 metriä pitkä. Siitä vielä kaikki laidat pois, jolloin taitaa jo jäädä alle metrin kokonaiskorkeuteen. Päälle yliajettava ritilä. Tulisi siis tuommoiseen 4-5 mertriä leveään läpiajettavaan käytävään pikittain se kuljetin.. Siihen vielä sitten reunoille vähän seinää. Koko homma siis taivasalle. Siitä pääsis sitten kankeat eläkeläisvaaritkin kippaamaan peruuttamatta ja tarvittaessa rekallakin. Ei ota kattoon kiinni pidemmätkään kärryt. Kuljetin sitten veisi sitten suoraan kuivaajaan tai tuulettuvaan märkäsiiloon.
Ehkä joskus ehkä ei.

Samaa lajia (rehu) kun on niin toi on pätevä. Siihe voi niitä sit kippailla kasoja enemmänkin kun tekee luiskasta viettävän ja asfaltoi tai betonoi sen niin senkun kurottajalla lykkii eteenpäin kuljettimelle..

Eikös joku valmistaja ollut tupla pohjallinen kaatokuilun pohja jossa sisäosa viiraa tai suomulevyä?

Jos semmonen hankit, se puhaltaja pitää olla lietso ja tarpeeksi iso että se jaksaa painaa läpi. Se vois toimia oikein hyvin kun kuivuminen alkais sieltä alta. Se kuivin kun on alhaalla.

Mulla joka vaunussa tuuletus mahdollisuus. Tosi hyvä nyt kun sekulia aina jossain kohti lohkoa. Saa tasoittua kärryssä ja kuivuu tai tasoituu ne.

Oliko jaakko tai sato? Jolla oli kaatoallas tasamaalle tai kovin vähäiselle tasoerolle joka on suomulevyistä ja puhallin joka siirtää ne viljat elevaattoria kohti? 

Minä en oikein enää ymmärrä tätä ison kaatosuppilon tarvetta kautta filosofiaa sen ympärillä. Iso monttu vaikuttaa rakennuksen sijaintiin ja rakennuskustannuksiin merkittävästi. Jos tekisin kuivurin, niin katsoisin kuivurivalmistajan mallistosta jonkun koottavan peltikaukalon. Syy tähän on nykyaikainen elevaattoritehokkuus. Nyt kun hihnoista on luovuttu voimansiirrossa ja käytössä on kulmavaihde, niin siirtokapasiteetti on oikeasti sen ilmoitetun tonnimäärän tasolla. Joku 80:nen on jo hyvä, 100:nen erittäin tehokas. Tällaisen kapasiteetin ansiosta isonkin kärrykuorman siirto montusta koneistoon taitaa viedä 10-15 minuuttia. Hoitaisin välivarastoinnin ennen kaatosuppiloa, peräkärryillä. Noita pilipalipalapelilaitaisia kärryjä saa käytettynä kohtuu edullisesti. Ne stand-alone mallit joita olen esittelypäivillä käynyt katsomassa, on olleet kustannustehokkaasti tehtyjä ja silti tehoa on erittäin paljon. Näissä raha on kiinni oikeissa asioissa. Mielestäni perinteistä pakettikuivaamoa ei enää kannata rakentaa. Komponenttien päivittäminen kuluneiden ja tehokkaampien osien suhteen on nopeampaa ja helpomaa kuin hyvin pakatussa pakettikuivaamossa. Myös perustuksiin ja muihin rakennelmiin ei kannata uhrata turhaan rahaa. Kannattaa käydä noilla esittelypäivillä ja katsella erilaisia ratkaisuja. Noista melkein parhaiten avautuu, mitä kannattaa tavoitella.

Olen sellaisenkin ratkaisun (kotieläintila) nähnyt missä montun eteen ulos,on vedetty
asfaltti. Kuormat kippattu siihen ja lykitty eteenpäin kun kuivaajassa tilaa. Kasassa oleva
vilja ei sateellakaan paljon kastu,kunhan kallistukset on hoidettu kasasta poispäin.
Halpa ja tehokas. Ja kyllä, moommalandiassa

Kyllä se kaatosuppilon pitää yhden kaapin verran vetää, tai sitten olla puskuri siilo.
Joka syöttää automaattisesti kun kaappi täyttyy.

Jotta siellä kuivaamolla ei tarvitse olla päivystämässä kun satsi vaihtuu.
Päivällä voi olla puimassa ja yöllä nukkumassa.
Automatiikka kyllä hoitaa vaihdot.

Kyllä se kaatosuppilon pitää yhden kaapin verran vetää, tai sitten olla puskuri siilo.
Joka syöttää automaattisesti kun kaappi täyttyy.

Jotta siellä kuivaamolla ei tarvitse olla päivystämässä kun satsi vaihtuu.
Päivällä voi olla puimassa ja yöllä nukkumassa.
Automatiikka kyllä hoitaa vaihdot.

Kylmiksen linjoilla, iso on toki kiva ja jos uuden joutuisin tekemään niin tekisin isomman. Keskivertotilalla koko on aika saman tekevää, oleellisinta lienee se että mahtuu kippaamaan isommallakin kärryllä. Puskurivarastoa saa nopeimmin kärryjä hankkimalla, ja niistä pääsee myöhemmin helposti eroon, kun aletaan syömään viherrytyksen antimia.