Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: nakkisormi - 13.09.20 - klo:10:06
-
Millaisia kippsusmonttuja isommissa kuivaajissa porukalla on? Lähinnä mietin kun jos joskus tulee ajankohtaiseksi uuden rakentaminen että miten kannattaa tehdä. Ajattelen lähinnä tilannetta kun on todella märkää viljaa joka meinaa jo kärryihin jämähtää kun seuraavana päivänä vasta pääsee kippaamaan että mikä sellaisen viljan kanssa on hyvä monttu? Varsinkin kun tarkoituksena on yleensä jos tehdään iso monttu että se on yhden kaapillisen kokoinen ja isot kuivaajat on jo todella isoja. Nyt jos pui kaapillisen, laittaa sen pyörimään ja jatkaa puintia niin että saa montun täyteen ja sen imeminen menee seuraavaan päivään niin onhan se jo sinne monttuunkin vaara jämähtää jos kärryihinkin. Sitten on suuri ongelma jos iso määrä on jumissa kippausmontussa. Eli millaisia ratkaisuja tällaisiin tilanteisiin? Mikä toimii? Materiaali, seinämäjyrkkyys, koko, alaosan syöttöruuvit...yms?
-
Rakenteeseen en osaa antaa parhaita vinkkejä, mutta vaikeissa tapauksissa jämähtämisen estämiseksi pudotin joskus 10 hl kuivaa tavaraa montun pohjalle ennen montun täyttämistä mössömärällä tavaralla. Lähti varmasti liikkeelle ja purkaantumaan sitten kun sen aika tuli eikä tarvinnut alkaa harjateräksellä sohimaan.
Oli helppoa pudottaa kun siiloja oli montun yläpuolella.
Näyttää kyllä tämäkin syksy menevän turhan hankalaksi :-(
-
Onko kukaan tehnyt tuulettavaa kippausmonttua? Pohjan lähistölle ( just elevaattorin aukon yläpuolelle) 1 harja ja siihen puhallin joka tarvittaessa tuulettais montussa olevaa viljaa. Vai ahdistaako tällainen rakenne liikaa viljan valumista?
-
Tai jos tekisi pohjan suomulevystä? Ilma varmaan karkaisi ohuemman kerroksen kohdasta?
-
Miksi puida noin märkää viljaa?
-
Meillä mepun allas ja skandian kolakuljetin eikä ole vielä kertaakaan tarvinut lapioida tyhjäksi. Jos ei lähe liikkeelle muuten niin kerran kun työntää vaik harjateräksen takapäästä pohjalle niin sit on mennyt itsekseen.. pituutta (levyttä) saa sit niin paljon kun perse kestää...
-
Meillä mepun allas ja skandian kolakuljetin eikä ole vielä kertaakaan tarvinut lapioida tyhjäksi. Jos ei lähe liikkeelle muuten niin kerran kun työntää vaik harjateräksen takapäästä pohjalle niin sit on mennyt itsekseen.. pituutta (levyttä) saa sit niin paljon kun perse kestää...
En ole toiminnassa tuollaista nähnyt mutta selväähän se että holvaavalle viljalle tuollainen kolakuljetin toimii parhaiten. Uusissa isommissa kuivureissa varmaan käytetään myös kippausmontun tilavuuden maksimoimiseksi.
-
Laitoin kokeeksi muutama vuosi sitten teräspohjaisen kuilun alle yhdelle sivulle valovirtavibran, kun oli huono puintisyksy ja vilja kosteaa, siis märkää. Kuilu mallia, jossa elevaattorisivu pystysuora ja muut luiskattu. Toimii, vaatisi vielä myös kahdelle muullekin sivulle samanlaisen, jäänyt vain laittamatta kun ollut kuivia syksyjä...
-
Olenpa miettinyt sellaista systeemiä, että semmoinen skandian tai vastaava kolakuljetin 4-5 metriä pitkä. Siitä vielä kaikki laidat pois, jolloin taitaa jo jäädä alle metrin kokonaiskorkeuteen. Päälle yliajettava ritilä. Tulisi siis tuommoiseen 4-5 mertriä leveään läpiajettavaan käytävään pikittain se kuljetin.. Siihen vielä sitten reunoille vähän seinää. Koko homma siis taivasalle. Siitä pääsis sitten kankeat eläkeläisvaaritkin kippaamaan peruuttamatta ja tarvittaessa rekallakin. Ei ota kattoon kiinni pidemmätkään kärryt. Kuljetin sitten veisi sitten suoraan kuivaajaan tai tuulettuvaan märkäsiiloon.
Ehkä joskus ehkä ei.
-
Olenpa miettinyt sellaista systeemiä, että semmoinen skandian tai vastaava kolakuljetin 4-5 metriä pitkä. Siitä vielä kaikki laidat pois, jolloin taitaa jo jäädä alle metrin kokonaiskorkeuteen. Päälle yliajettava ritilä. Tulisi siis tuommoiseen 4-5 mertriä leveään läpiajettavaan käytävään pikittain se kuljetin.. Siihen vielä sitten reunoille vähän seinää. Koko homma siis taivasalle. Siitä pääsis sitten kankeat eläkeläisvaaritkin kippaamaan peruuttamatta ja tarvittaessa rekallakin. Ei ota kattoon kiinni pidemmätkään kärryt. Kuljetin sitten veisi sitten suoraan kuivaajaan tai tuulettuvaan märkäsiiloon.
Ehkä joskus ehkä ei.
Samaa lajia (rehu) kun on niin toi on pätevä. Siihe voi niitä sit kippailla kasoja enemmänkin kun tekee luiskasta viettävän ja asfaltoi tai betonoi sen niin senkun kurottajalla lykkii eteenpäin kuljettimelle..
-
Eikös joku valmistaja ollut tupla pohjallinen kaatokuilun pohja jossa sisäosa viiraa tai suomulevyä?
Jos semmonen hankit, se puhaltaja pitää olla lietso ja tarpeeksi iso että se jaksaa painaa läpi. Se vois toimia oikein hyvin kun kuivuminen alkais sieltä alta. Se kuivin kun on alhaalla.
Mulla joka vaunussa tuuletus mahdollisuus. Tosi hyvä nyt kun sekulia aina jossain kohti lohkoa. Saa tasoittua kärryssä ja kuivuu tai tasoituu ne.
Oliko jaakko tai sato? Jolla oli kaatoallas tasamaalle tai kovin vähäiselle tasoerolle joka on suomulevyistä ja puhallin joka siirtää ne viljat elevaattoria kohti?
-
Minä en oikein enää ymmärrä tätä ison kaatosuppilon tarvetta kautta filosofiaa sen ympärillä. Iso monttu vaikuttaa rakennuksen sijaintiin ja rakennuskustannuksiin merkittävästi. Jos tekisin kuivurin, niin katsoisin kuivurivalmistajan mallistosta jonkun koottavan peltikaukalon. Syy tähän on nykyaikainen elevaattoritehokkuus. Nyt kun hihnoista on luovuttu voimansiirrossa ja käytössä on kulmavaihde, niin siirtokapasiteetti on oikeasti sen ilmoitetun tonnimäärän tasolla. Joku 80:nen on jo hyvä, 100:nen erittäin tehokas. Tällaisen kapasiteetin ansiosta isonkin kärrykuorman siirto montusta koneistoon taitaa viedä 10-15 minuuttia. Hoitaisin välivarastoinnin ennen kaatosuppiloa, peräkärryillä. Noita pilipalipalapelilaitaisia kärryjä saa käytettynä kohtuu edullisesti. Ne stand-alone mallit joita olen esittelypäivillä käynyt katsomassa, on olleet kustannustehokkaasti tehtyjä ja silti tehoa on erittäin paljon. Näissä raha on kiinni oikeissa asioissa. Mielestäni perinteistä pakettikuivaamoa ei enää kannata rakentaa. Komponenttien päivittäminen kuluneiden ja tehokkaampien osien suhteen on nopeampaa ja helpomaa kuin hyvin pakatussa pakettikuivaamossa. Myös perustuksiin ja muihin rakennelmiin ei kannata uhrata turhaan rahaa. Kannattaa käydä noilla esittelypäivillä ja katsella erilaisia ratkaisuja. Noista melkein parhaiten avautuu, mitä kannattaa tavoitella.
-
Olen sellaisenkin ratkaisun (kotieläintila) nähnyt missä montun eteen ulos,on vedetty
asfaltti. Kuormat kippattu siihen ja lykitty eteenpäin kun kuivaajassa tilaa. Kasassa oleva
vilja ei sateellakaan paljon kastu,kunhan kallistukset on hoidettu kasasta poispäin.
Halpa ja tehokas. Ja kyllä, moommalandiassa ;D
-
Kyllä se kaatosuppilon pitää yhden kaapin verran vetää, tai sitten olla puskuri siilo.
Joka syöttää automaattisesti kun kaappi täyttyy.
Jotta siellä kuivaamolla ei tarvitse olla päivystämässä kun satsi vaihtuu.
Päivällä voi olla puimassa ja yöllä nukkumassa.
Automatiikka kyllä hoitaa vaihdot.
-
Kyllä se kaatosuppilon pitää yhden kaapin verran vetää, tai sitten olla puskuri siilo.
Joka syöttää automaattisesti kun kaappi täyttyy.
Jotta siellä kuivaamolla ei tarvitse olla päivystämässä kun satsi vaihtuu.
Päivällä voi olla puimassa ja yöllä nukkumassa.
Automatiikka kyllä hoitaa vaihdot.
Kylmiksen linjoilla, iso on toki kiva ja jos uuden joutuisin tekemään niin tekisin isomman. Keskivertotilalla koko on aika saman tekevää, oleellisinta lienee se että mahtuu kippaamaan isommallakin kärryllä. Puskurivarastoa saa nopeimmin kärryjä hankkimalla, ja niistä pääsee myöhemmin helposti eroon, kun aletaan syömään viherrytyksen antimia.
-
Entäs tällainen:
Vanhaan laakasiiloon koneisto ja siihen 2-3 metriä pitkä kaatosuppilo V-pohjalla ja suoralla etu-ja takaseinällä (kippauksen puoleinen vähän viisto että kolakuljettimen toiselle päälle jää tyhjää tilaa) Pohja kokonaan tai osittain ainakin kylmäilmakuivurin suomupelleistä ja molempiin elevaattorin puoleisiin nurkkiin kylmäilmakuivurin puhaltajat, niin tietenkin että ovat V-pohjan alla. Ei varmaan tarvitsisi edes kovin suuria kaatokulmia pohjalle kun ilma-avusteisesti vilja liikkuisi keveästi kohti pohjaa. Toki ilma tulisi läpi ohuimmasta kohtaa, jos tulisi.. ::)
Ja sitten kippauskuilun levyttäminen erilleen muusta kuivurista pöllyn takia.
-
Mää mitään kuivurihommista tiedä... mutta kerron mitä olen nähnyt. Naapuri kylässä vuosituhannen vaihteessa teki kuivurin ja konehallin samaan rakennukseen, ymmärtääkseni aika pieni kuivuri, suppilo oli muutaman kuution, mutta se oli siinä halllin lattian edessä. Puintien ensimäinen homma oli tyhjentää halli ja lakaista lattia, seuraavaksi ajattiin taavetti takanurkkaan jolla lykittiin viljaa kohti suppiloa. Minusta vaikutti tehokkaalta kun sai puida kokoajan kun sai jyvät katonalle, kun jotkut valittaa ettei pysty puimaan kun kerrytkin on täynnä
-
Mää mitään kuivurihommista tiedä... mutta kerron mitä olen nähnyt. Naapuri kylässä vuosituhannen vaihteessa teki kuivurin ja konehallin samaan rakennukseen, ymmärtääkseni aika pieni kuivuri, suppilo oli muutaman kuution, mutta se oli siinä halllin lattian edessä. Puintien ensimäinen homma oli tyhjentää halli ja lakaista lattia, seuraavaksi ajattiin taavetti takanurkkaan jolla lykittiin viljaa kohti suppiloa. Minusta vaikutti tehokkaalta kun sai puida kokoajan kun sai jyvät katonalle, kun jotkut valittaa ettei pysty puimaan kun kerrytkin on täynnä
Käy se noinkin .
Oli kyllä mukava tunne kun kotopaikkaan nykyisin veljelleni tuli 1987 kunnon kuivuri . Kuivatus teholtaan 160 hl ja yks varastokenno lisää ja sopi tavaraa 200hl . Suppilo n. 200 hl . Sai huoletta nostaa kipin ja tyhjentää kärryn . Kuivurin täyttyessä kahville , automatiikka päälle ja pellolle . :)
Tuolloin olisi mahdollista ollut laittaa sähköinen jakaja eli kuivatuksen loputtua jäähdytyksen jälkeen olis tyhjentänyt automaattisesti . liian hieno silloin .
Automaattisesti sulkeutuvat kuivatuskennot on nykypäivää ja toimii . Vahinko vaan ettei viljalla saa semmosia katettua ;D ;D
-
Mää mitään kuivurihommista tiedä... mutta kerron mitä olen nähnyt. Naapuri kylässä vuosituhannen vaihteessa teki kuivurin ja konehallin samaan rakennukseen, ymmärtääkseni aika pieni kuivuri, suppilo oli muutaman kuution, mutta se oli siinä halllin lattian edessä. Puintien ensimäinen homma oli tyhjentää halli ja lakaista lattia, seuraavaksi ajattiin taavetti takanurkkaan jolla lykittiin viljaa kohti suppiloa. Minusta vaikutti tehokkaalta kun sai puida kokoajan kun sai jyvät katonalle, kun jotkut valittaa ettei pysty puimaan kun kerrytkin on täynnä
Mulla nyt ei oo ihan noin, vaan just tuohon tyyliin ku yllä laakasiilosta juttua. Kuivuri 15m pitkän siilon perällä, edessä V-pohjalla oleva ruuvisuppilo 2m leveänä, 4.5m ptikä, taajuusmuuntimella säädetään ruuvin syöttö sopivaksi 100tn elevaattorille. Kuivuri 365hl, kuivurin eteen saa kippailtua ja työnnettyä niin ison kasan, että eka satsin vaihto menee nappia painamalla, toiseen kuivurilliseen pitää tyrkkiä etukuormaajalla.
Ajatus rakentaessa että bobcattiin teen kumihuulella olevan työntimen mutta on se niin polonen tuossa hommassa että traktorilla tulee tehtyä. Vielä toisen (kolmannen) kuivurillisen jälkeen hiukan jää lattialle seuraavaa erää vartenkin+ kärryt täyteen hyvänä puintipäivänä. Rakenne siksi tällainen, koska raha :)
Kolakuljetin olisi vaatinut enemmän tilaa alaspäin ja pohjavesi oli nytkin ongelmana tasamaalla ja vanhaan rakennukseen, seinien sisällä kaivaen.... Ruuvin pohja sama kuin perusmontun pohja, eli metri. Elevaattorin ja kuivurin alla 1.5m syvä monttu. Kolakuljettimella tuo kuljetinmonttukin olisi pitänyt olla 1.5m luokkaa, että suppiloon olisi saanut saman 2m leveyden päältäpäin.
Kuivurin etupuolella, suppilon päällä noin 35m3 hyötytilavuudeltaan oleva omatekoinen siilo. Se pitäisi olla puhallusversio puintituoreellekin, mutta vaatisi kahta elevaattoria. Kovassa pähkäilyssä kuinka hommaa tehostaisi puintituoreen vastaanottoon ja jemmaamiseen, kuivurin teho ei vastaa puintikapasiteettia, kahta normaalia puintipäivää ei pysty puimaan putkeen etteikö olisi jo laakasiilokin täynnä puintituoretta ja jono kuivurilla päiviä. Puhallusta vaatisi vastaanoton pidempään jemmaan, onko sitten laakasiiloa, pyöreää pönttöä (tilanpuute) vaiko pyörillä kulkevaa.
-
Mää mitään kuivurihommista tiedä... mutta kerron mitä olen nähnyt. Naapuri kylässä vuosituhannen vaihteessa teki kuivurin ja konehallin samaan rakennukseen, ymmärtääkseni aika pieni kuivuri, suppilo oli muutaman kuution, mutta se oli siinä halllin lattian edessä. Puintien ensimäinen homma oli tyhjentää halli ja lakaista lattia, seuraavaksi ajattiin taavetti takanurkkaan jolla lykittiin viljaa kohti suppiloa. Minusta vaikutti tehokkaalta kun sai puida kokoajan kun sai jyvät katonalle, kun jotkut valittaa ettei pysty puimaan kun kerrytkin on täynnä
Mulla nyt ei oo ihan noin, vaan just tuohon tyyliin ku yllä laakasiilosta juttua. Kuivuri 15m pitkän siilon perällä, edessä V-pohjalla oleva ruuvisuppilo 2m leveänä, 4.5m ptikä, taajuusmuuntimella säädetään ruuvin syöttö sopivaksi 100tn elevaattorille. Kuivuri 365hl, kuivurin eteen saa kippailtua ja työnnettyä niin ison kasan, että eka satsin vaihto menee nappia painamalla, toiseen kuivurilliseen pitää tyrkkiä etukuormaajalla.
Ajatus rakentaessa että bobcattiin teen kumihuulella olevan työntimen mutta on se niin polonen tuossa hommassa että traktorilla tulee tehtyä. Vielä toisen (kolmannen) kuivurillisen jälkeen hiukan jää lattialle seuraavaa erää vartenkin+ kärryt täyteen hyvänä puintipäivänä. Rakenne siksi tällainen, koska raha :)
Kolakuljetin olisi vaatinut enemmän tilaa alaspäin ja pohjavesi oli nytkin ongelmana tasamaalla ja vanhaan rakennukseen, seinien sisällä kaivaen.... Ruuvin pohja sama kuin perusmontun pohja, eli metri. Elevaattorin ja kuivurin alla 1.5m syvä monttu. Kolakuljettimella tuo kuljetinmonttukin olisi pitänyt olla 1.5m luokkaa, että suppiloon olisi saanut saman 2m leveyden päältäpäin.
Kuivurin etupuolella, suppilon päällä noin 35m3 hyötytilavuudeltaan oleva omatekoinen siilo. Se pitäisi olla puhallusversio puintituoreellekin, mutta vaatisi kahta elevaattoria. Kovassa pähkäilyssä kuinka hommaa tehostaisi puintituoreen vastaanottoon ja jemmaamiseen, kuivurin teho ei vastaa puintikapasiteettia, kahta normaalia puintipäivää ei pysty puimaan putkeen etteikö olisi jo laakasiilokin täynnä puintituoretta ja jono kuivurilla päiviä. Puhallusta vaatisi vastaanoton pidempään jemmaan, onko sitten laakasiiloa, pyöreää pönttöä (tilanpuute) vaiko pyörillä kulkevaa.
Tarkennus vielä että laakasiilo(t) siis tehty rinteeseen ja yläpuolelta siis kippaus. Normaalia monttua tuollaiseen on vaikea saada kun syvyys tulee vastaan. Jäisi siis melko pieneksi, ellei sitten upota elevaattoria. Kaadot pitäisi kuitenkin olla jyrkät, jotta vilja valuu
-
Harjoittelutilalla oli aikoinaan Jaakon tasamaaproto. Siinä oli matala kaatosuppilo suomulevypohjalla. Siihenaikaan leipäviljat puitiin useimiten melko märkinä. (1980-luvulla) kun kosteus oli yli 25 oli vilja lapioitava montusta elevaattorille. ::) Pölyn vuoksi puhallusta ei voi kä'yttää edes apuna.
-
Harjoittelutilalla oli aikoinaan Jaakon tasamaaproto. Siinä oli matala kaatosuppilo suomulevypohjalla. Siihenaikaan leipäviljat puitiin useimiten melko märkinä. (1980-luvulla) kun kosteus oli yli 25 oli vilja lapioitava montusta elevaattorille. ::) Pölyn vuoksi puhallusta ei voi kä'yttää edes apuna.
Paljonkohan siinä oli kulmat? Osaatko heittää ::)
-
Harjoittelutilalla oli aikoinaan Jaakon tasamaaproto. Siinä oli matala kaatosuppilo suomulevypohjalla. Siihenaikaan leipäviljat puitiin useimiten melko märkinä. (1980-luvulla) kun kosteus oli yli 25 oli vilja lapioitava montusta elevaattorille. ::) Pölyn vuoksi puhallusta ei voi kä'yttää edes apuna.
Kotona oli kanssa tasa-antti vm 1968 . Ei mikään hyvä kapistus .
-
Paljonkohan siinä oli kulmat? Osaatko heittää ::)
Ei kauhean jyrkkä, mutta ei kuitenkaan vaakatasossa. 32 vuotta aikaa niin ei ihan tarkkaan muista. Puhallin oli keskipakopuhallin.
Nykyisin on suurtilan yhtenä kuivurina. Vieressä on aikamoinen Dancorn.
-
Paljonkohan siinä oli kulmat? Osaatko heittää ::)
Ei kauhean jyrkkä, mutta ei kuitenkaan vaakatasossa. 32 vuotta aikaa niin ei ihan tarkkaan muista. Puhallin oli keskipakopuhallin.
Nykyisin on suurtilan yhtenä kuivurina. Vieressä on aikamoinen Dancorn.
Nykysin taitaa olla että vähintää 45 astetta pitäs olla kulmat kippumonttussa. Mistään netistä en oo löytäny vastausta, mutta valmistajien tekemissä valmiissa taitaa olla aina yli 50 astetta. Kuivurista tulevan putken joka menee takaisin elevaattoriin pitäisi olla vähintään 45 astetta. Jos noita ajattelee niin vähintään tuo kulma pitäisi saavuttaa. Luulisi että jos ilmaa saisi menemään alle niin riittäisi 40 asteen kulma, jopa paljon pienempi
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Jos puhutaan alle 500hl kuivaus kaapista, ja automatiikka tulee hoitamaan satsin vaihdon.
Kannattaa siihen kaatosuppiloon se satsi saada mahtumaan.
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Jos puhutaan alle 500hl kuivaus kaapista, ja automatiikka tulee hoitamaan satsin vaihdon.
Kannattaa siihen kaatosuppiloon se satsi saada mahtumaan.
Tuo totta mutta kostean viljan kanssa tulee ongelmia . Voi tuore viljasiiloon laittaa automatiikan täyttöä varten .
-
Vaihtoehtoja monia, eikä yhtä oikeaa varmasti ole.
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Et ehdi satahehtoisia kärryjä kippailemaan monttuun, sitä tahtia ku elevaattori nielee. Oletuksella että kärryt katon alla, tyhjän pukkaat sisälle, vaihdat toisen kärryn ja peruutat kippaamaan. Aikaa kaikkeen värkkäämiseen noin 6.-7 minuuttia per kärry, sisältää kippauksen oheistoimintoineen. 365hl kuivuri täyttyy noin 20 minuutissa sadan tonnin elevaattorilla, eikä elevaattori niele edes tuolla nimellisteholla. Oishan se hyvä, kun kaatosuppiloon menis kuivurillinen, mutta vaatii tasamaalla melkoisia rakennelmia isommilla kuivureilla. Itse tekisin puskurisiiloa kuivurin vierelle, sieltä kuljettimella kuivuriin ja ko. siilon täyttö erillisellä elevaattorilla, olettaen että kaatosuppilon päällä oleva siilo/siilot ei riitä. Kaksi elevaattoria kuitenkin melkolailla pakollista kun kuivuria tekee, viljan siirtelyyn kesken kuivauksen. Elevaattoreissa se hyvä puoli, että eivät oo edes kalliita vs. muut rakennelmat.
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).
Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.
-
Eiköhän satahehtoiset viljakärryt ole jo menneisyyttä, jos tila senkokoinen, että kuivuria suunnitellaan.
-
Vaihtoehtoja on monia ja kun jotain tekee, jälkeenpäin ajateltuna sen olisi voinut tehdä paremmin. Kaksi laakasiiloa on rinnakkain, toinen 5m leveä ja toinen 6m leveä. Elementit noin 2,5m korkeita ja 15m pitkiä katto päällä. Tehty niin että ensin aikoinaan kapeampi, vuosien jälkeen leveämpi ja katto. Siilojen väli on valettu täyteen ja maat reunoilla tukemassa ettei leviä. Neljällä elementtiseinällä tehty siis. Toiseen kuivuri ja toista voisi käyttää ’puskurisiilona’. Kippaisi vaan kuivattavaa tavaraa lattialle ja lumikauhalla kävisi alakautta hakemassa ja veisi yläpuolelle toisen siilon kaatomonttuun esim. sadepäivänä. Toki 20+ kosteudella ei kannata kauaa säilöä mutta alle 20 - lähelle 15 kosteutta jos pystyy puimaan niin tavaraa mahtuu katon alle melkoinen määrä odottamaan kuivausta. Tällöin ei kyllä pysty kuivaa tavaraa varastoimaan tähän viereiseen laakasiiloon odottamaan kuljetusta.
-
Eiköhän satahehtoiset viljakärryt ole jo menneisyyttä, jos tila senkokoinen, että kuivuria suunnitellaan.
Tämä olikin vain esimerkkinä
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).
Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.
Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).
Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.
Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .
Kannattaa miettiä hieman muuta kuin ihan perinteistä monttua, ketjukuljetin joutsenkaulalla alle, leveyttä niin paljon että piisaa.
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).
Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.
Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .
Kannattaa miettiä hieman muuta kuin ihan perinteistä monttua, ketjukuljetin joutsenkaulalla alle, leveyttä niin paljon että piisaa.
Juurikin näin.
Ei vaadi mitään ihmeellistä korko eroa tasamaalla.
Ja jos paljon rahaa riittää, tekee myös ne tuulettuvat puskurisiilot. Mutta ne ovat paljon kalliimpia kuin pohjakuljettimella oleva kaatosuppilo.
-
Juu jos tasamaalle niin sitten menee vaikeaksi montun teko. En tuossa kommentissani ajatellut tasamaaratkaisua ollenkaan, rajoittunut mielikuvitus.
Ne mitä isompien uusien kuivureiden kanssa olen lähiympäristössä ollut tekemisissä niin ne eivät ole tasamaalla olleet. Sopivasti louhittu kalliorinne on kova sana, louheesta saa paikanpäällä vielä vankkaa edullista täyttöä tien tekoon ja muuhun jos johonkin reilumpaa täyttöä tarvitsee. Ei tarvitse massoja etäänpää hakea kuin paremmat pintasorat.
Omalta tontiltakin sopiva rinne löytyisi oikein hyvältä paikalta jos nyt kuivuria olisin vielä väsäämässä.
Pohjanmaalla taitaa sitten kalliorinteet olla harvinaisempi luonnnovara :-(
-
Tämä paikkahan ei siis ole tasamaalla vaan rinteeseen tehty nuo siilot. Ylhäällä viel valettu betonista luiska jotta rehukärrien pyörien mukana ei kulkeudu tavaraa rehun sekaan kun siilot olleet niin täynnä, että on päässyt peruuttamaan kasan päälle, sama alapuolella. Korkeuseroa on vain tuo 2,5m joten normaalin suppilon teko olisi haastavaa. Vaatisi ainakin elevaattorille montun teon. Kaatosuppilokuljettimella nousukäyrän kanssa saisi pituutta ja kokoa kyllä montulle. Sellainen ratkaisu olisi varmasti paras, JOS joskus kuivuria tuohon rupeisi pykäämään.
-
Tilallani on noin20 m3 monttu. Se on aika sopiva, kun kärryt on 17 ja 19 mottisia. Vähän kukkua voi laittaa :)
Monttu kestää hyvinkin 15 tonnin kuorman painon päälle ajettaessa, mut käytännössä kuivaajan ovien korkeus rajoittaa kippaamiskulmaa. Eli reunalta kipataan.
On kuitenkin helpohkoa, kun saa "pudottaa" sen 20 mottia ja jättää 345 hl kuivaajan automaattitäytölle.
Ei tarvi montaa kärryä.
Miinuspuolena on, että monttu pitää erien välillä joskus tyhjentää ja siistiä ;)
-
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Pituutta voi vähän suunnitella kun mittakaavalliseen suppilon sivuprofiillikuvaan piirtää kärryn perän kohdalta alkavaa viljakekoa, kulmat jotain 30-40 astetta. Voi päätellä miten monttu kippaamalla täyttyy. Tilavuutta saa lisää jos montun kynnystä voi vähän nostaa (kärryn perä korkealla).
Koko nyt riippuu paljon toimintatavoista. Itse kyllä arvostan sitä että monttuun menee reilu kuivurillinen kerralla, olkoon elevaattori tehokaskin. Jos puintitehoakin löytyy enemmän kuin 80-luvun 10´rosmasta niin niitä 200 hl kärryjä tulee hyvässä päivässä sitä vauhtia että kuivuri ei kuitenkaan perässä pysy. Helppoa puskurivarastointia ilman mitään ylimäääristä touhuamista. Niin märkää ei minusta pitäisi koskaan ainakaan hurjia määriä puida ettei saalista voisi monttuun hetkeksi jättää. Hätäsurkeat kerran 15 vuodessa tilanteet erikseen, niiden perusteella ei mitään perusratkaisuja kannata tehdä.
Isonmontun teko maksaa julmetusti . Betoniset ajoluiskat vielä enemmän . Tasamaalla valtava määrä murskeen ajoa et saa edes jotenkin jonkilaiset mahdollisuudet päästä ilman telaketjuja kippaamaan . Varmasti halvemmaksi tulee iso elevaattori ja tuuletus pohjaiset siilot .
Kannattaa miettiä hieman muuta kuin ihan perinteistä monttua, ketjukuljetin joutsenkaulalla alle, leveyttä niin paljon että piisaa.
Juurikin näin.
Ei vaadi mitään ihmeellistä korko eroa tasamaalla.
Ja jos paljon rahaa riittää, tekee myös ne tuulettuvat puskurisiilot. Mutta ne ovat paljon kalliimpia kuin pohjakuljettimella oleva kaatosuppilo.
Jaa on vai ?