taisi silloin olla työnjälki tärkeämpää kuin nykysin. tahtoo olla tuo valtiontienkin auraus vähän tuuripeliä.
Taitaa tämä säästölinja vaikuttaa myös jälkeen. Esim auraamaan ei saa lähteä ennekuin lupa on saatu, ja ennen sitä ekat 5 cm lumesta on jo poljettu nypyläpolanteeksi johon ei oikein pelkkä aura enää pysty.
Meidän yksityistiellä ongelma on päinvastainen, auraaja tulee auramaan heti kun tulee ekat 5 senttiä ja auraa ne kalliit murskeetkin pientareelle. Parempi on että tulee sellanen kova polanne, jolloin seuraavilla aurauskerroilla se ei enää auraa niitä mursekeita pientareelle, kun on kova polanne niiden päällä.
Tasaisen polanteen syntyminen on oikein hyvä asia kauden alussa.
Mutta ihan jokaisen seuraavan lumisateen kohdalla sitä ei tarvitsisi välttämättä enää kasvattaa :-/
Pahinhan tuo ilmiö on taajamissa joissa on raskastakin liikennettä, busseja, jakeluautoja jne; kun ei ehditä ajoissa aurata niin syntyy sellaista kivikovaa perunapeltoa jota on todella ärsyttävää sitten ajella. Jollain kujalla tahtoo loppukeväästä jo matalammasta autosta loppua maavara...
Täällä eräs hieman persoonallinen vanhemman polven isäntä ei nuukuuksissaan raaskinut aurata pihatietään vaan lumi vaan survoontui siihen. Sitten kun se alkoi keväällä pettää niin maitoauto päätti ajaa tien vieressä pellolla kun maa oli vielä jäässä :-)