Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maatalous vs ohijuoksutukset / saastutus matematiikkaa  (Luettu 7482 kertaa)

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Mutta hiukan taustaa. Jos piirrän tähän sopivasti ympyrän yhden kilometrin säteellä, siihen mahtuu kahdeksan maatilan talouskeskusta, minä ja seitsemän lähintä naapurimaatilaa. Ja vaikka maalla tiedetäänkin naapurin asiat paremmin kuin omansa niin jotakin oikeasti tiedetäänkin.

Meillä on yhteensä omistuksessa yli 600 hehtaaria. Osa kauempana naimisen yms kautta tullutta. Vielä 80-luvulla seitsemällä tilalla oli kotieläintuotantoa, jopa kaksi lypsykarjaa. Kun tultiin 2000-luvulle niin kotieläintiloja oli vielä neljä, nyt kaksi.

Kompostorit? Ei ole kenelläkään. Puulämmitys? Yksi. Minä. Muut lämmittävät tupaöljyllä. Tai kuivuriöljyllä, muistavat aina silloin tällöin huomauttaa miten edulliseksi se tulee kun kuitti menee kirjanpitoon eikä tarvitse hikoilla metsässä.

Ja pellot? Ja fosforipäästöt? Sen verran reilusti ollut kotieläimiä joko omia tai naapurin, että jo 80-luvulla isolla osalla ollut fosforit luokassa "Arveluttavan korkea". Vielä kun itsekin muistan nuorena mättäneeni koneeseen 50 kilon säkkejä Tasaväkevä Y-lannos 15-15-15 ja 600-700 kilon edestä hehtaarilla tai saman verran Typpirikas Y-lannos 20-10-10. Monesti vielä sianpaskan lisäksi. Siitä voitte laskea, paljonko fosforia meni.

Muistin virkistykseksi tutkimuksia esihistorialliselta ajalta todellakin ennen viherpiiperoita. Jaakko Köylijärvi.

https://core.ac.uk/download/pdf/52207231.pdf

Väkilannoitteiden käyttö vuonna 1972-73 (kg/ha)
                              Typpeä N     Fosforia P205 Kaliumia K20
Suomi                           68              69                      56
Ruotsi                           76              54                      48
Norja                             89              49                      83
Tanska                         113             49                      70
Lounais-Suomi            91              98                      72

Köylijärvikin toteaa, että
"Erityisesti on syytä huomata fosforin runsas käyttö maassamme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lounais-Suomessa fosforia annetaan lähes kaksinkertainen määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna ja ka-lja 1.5-kertainen määrä Ruotsiin verrattuna, vaikka maan lounaisosissa vähän kalja tarvitsevien savimaiden osuus peltoalasta on suuri. "

"äyttääkin aivan ilmeiseltä, että ainakin Lounais-Suomessa fosfori- ja kalilannoitus on ollut tarpeettoman suuri, sillä vilja-vuuslukujen kohottaminen nykyisestä tasosta ei liene taloudellista."


Mutta että se on paperilla. Se tilanteen parantuminen. Aika paljon on todellisuudessa edelleen lohkoja luokassa "Arveluttavan korkea". Mutta kun se kotieläinten lanta on jonnekin saatava, niin jotakin on keksittävä. Ja mielellään vielä lähelle, kun se sonnan ajaminen kauemmas on aika kallista. Mutta että noihin fosforilukujen putoamiseen, niin minä uskon niihin vasta sitten, kun jokainen maanäyte otetaan riippumattoman muualta kuin maatilalta palkan saavan henkilön toimesta. Vaikka tukitarkastajan. Muuten näytteen paikan sopivasti valitsemalla saadaan sopivat viljavuusluvut.

Mutta se on aika lailla kukkua, että maataloudessa olisi oikeasti tehty kaikki mahdollinen. Tehty on. Paperilla. Kun taas yhdyskuntien puhdistamojen teho lähentelee 100%, on luokkaa 95% ja loppujakin prosentteja ollaan kuromassa umpeen.

JäyhäJököttäjä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 282
Kun vielä huomioidaan tämä

Eikös aika moni AB-alueen sika/siipikarjatila jäänyt pois ymp.tuesta,koska korvaus oli mitätön ja fosforit tapissa jo valmiiksi? Jokunen valitteli sitä,että ymp.tuki rajoitti niin pirusti lannoitusta,että satotasot kärsi. Ilman ymp.tukea ei
tarvi välittää kuin nitraattidirektiivistä,se on paljon armollisempi.

Ja noin se on. Mutta pois jättäytyivät ilmeisesti vain ne, jotka eivät edes paperilla saaneet kaikkea lantaa mahdutettua pelloille..

Ja kun ice aina niistä lorahduksista, niin sattuuhan niitä. Kaupungeissa. Niistä jää siellä yleensä aika varmasti kiinni, kun naapurit lähellä jne. Jää niistä sitten maallakin joskus kiinni, kuten tuossa

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=90853.0
https://alueviesti.fi/2020/08/07/kourajoen-kalakuolemien-syyna-sianlanta-kayttorajoitus-jatkuu/

https://alueviesti.fi/2020/08/05/kourajoen-kalakuolemien-taustalla-suolistoperainen-bakteeri/

Sianlanta tappoi kalat joesta Huittisissa https://yle.fi/uutiset/3-11483918

Monesti niistä ei jää kiinni.

Viimeksi muokattu: 09.08.20 - klo:10:42 kirjoittanut JäyhäJököttäjä

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Paperilla tekeminen Neuvostobyrokratian tavoin varmasti lisääntyy keppi/porkkana suhteen ollessa keppivoittoinen. Pitäisi aktiivisesti saada viemäreiden varressa olevat pellot mukaan talkoisiin. Suojakaistojen ja maasuodatuskenttien laajentaminen pelloilla. Eli eroosion hillitseminen.

Tällaisten toimenpiteiden toteuttamiseen on ne hömpät hyvä vaihtoehto. Mutta kun sitten on sitä Jumalan ja Jeesuksen viljan viljelijöitä, jotka eivät halua "alentua" hömppään, systeemi ei toimi. Tämä aiheuttaa sen, että kollektiivisesti joka puolella Suomea kaikki viljelijät velvoitetaan tekemään jotain, mistä ei välttämättä ole Itämeren kannalta mitään hyötyä.

Toimia isosta maailmasta, jossa eroosiota joudutaan torjumaan vesitaloudenkin kannalta, olisi olemassa, mutta kepillä ei mitään saada aikaiseksi.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25881
  • vastustan
tämähän asettaa soininvaaran, veetin, eemelin, sorkkiksen höpinät aevan täysin kyseenalaiseksi.

enää ei pidä kysyä onko maatalouden, erityisesti karjatalouden siirtyminen pohjoiseen virhe, ei ole ;) :D ;D 8)

"äyttääkin aivan ilmeiseltä, että ainakin Lounais-Suomessa fosfori- ja kalilannoitus on ollut tarpeettoman suuri, sillä vilja-vuuslukujen kohottaminen nykyisestä tasosta ei liene taloudellista."


Mutta että se on paperilla. Se tilanteen parantuminen. Aika paljon on todellisuudessa edelleen lohkoja luokassa "Arveluttavan korkea". Mutta kun se kotieläinten lanta on jonnekin saatava, niin jotakin on keksittävä.
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

icefarmer

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 25881
  • vastustan
missään tapauksessa karjatalouden ahtaminen etelään ei liene jököttäjän esittämien lukujen valossa mahdollista vaikka sitä monesti vaaditaan :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Kaiken sen minkä Italian mafia joutuu tekemään laittomasti voi Suomessa tehdä laillisesti...

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Pahinta olisi se, että karjatalous siirtyisi moommala-tyylisiin joenvarsi lohkoihin, joissa sekä vesitalous, että maalaji ovat kaikista huonompia vaihtoehtoja fosforin karkaamisen kannalta. Siellä kuitenkin on vähemmän valittajia itämeren saastaisuudesta, joten sinne sitten vaan.

Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

KAri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 566
Pahinta olisi se, että karjatalous siirtyisi moommala-tyylisiin joenvarsi lohkoihin, joissa sekä vesitalous, että maalaji ovat kaikista huonompia vaihtoehtoja fosforin karkaamisen kannalta. Siellä kuitenkin on vähemmän valittajia itämeren saastaisuudesta, joten sinne sitten vaan.

Heh, tosissaanko tuon heitit  ;D    Viime keväänä/lopputalvestakin katseli näitä Lounaisen Suomen vettyneitä savilammikoita, niin en kyllä maalajista, rakenteesta, enkä edes vesistöjen läheisyydestä puhuisi mitään.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Kun vielä huomioidaan tämä

Eikös aika moni AB-alueen sika/siipikarjatila jäänyt pois ymp.tuesta,koska korvaus oli mitätön ja fosforit tapissa jo valmiiksi? Jokunen valitteli sitä,että ymp.tuki rajoitti niin pirusti lannoitusta,että satotasot kärsi. Ilman ymp.tukea ei
tarvi välittää kuin nitraattidirektiivistä,se on paljon armollisempi.

Ja noin se on. Mutta pois jättäytyivät ilmeisesti vain ne, jotka eivät edes paperilla saaneet kaikkea lantaa mahdutettua pelloille..

Ja kun ice aina niistä lorahduksista, niin sattuuhan niitä. Kaupungeissa. Niistä jää siellä yleensä aika varmasti kiinni, kun naapurit lähellä jne. Jää niistä sitten maallakin joskus kiinni, kuten tuossa

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=90853.0
https://alueviesti.fi/2020/08/07/kourajoen-kalakuolemien-syyna-sianlanta-kayttorajoitus-jatkuu/

https://alueviesti.fi/2020/08/05/kourajoen-kalakuolemien-taustalla-suolistoperainen-bakteeri/

Sianlanta tappoi kalat joesta Huittisissa https://yle.fi/uutiset/3-11483918

Monesti niistä ei jää kiinni.

Jos kaupunki juoksuttaa jätevettä mereen ei ole edes uutinen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002870158.html
https://www.kaleva.fi/merikosken-ohijuoksutukset-jatkuvat-viikkoja-ouluj/1907156

Pohjoinen ei ole synnitön .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Pahinta olisi se, että karjatalous siirtyisi moommala-tyylisiin joenvarsi lohkoihin, joissa sekä vesitalous, että maalaji ovat kaikista huonompia vaihtoehtoja fosforin karkaamisen kannalta. Siellä kuitenkin on vähemmän valittajia itämeren saastaisuudesta, joten sinne sitten vaan.

Heh, tosissaanko tuon heitit  ;D    Viime keväänä/lopputalvestakin katseli näitä Lounaisen Suomen vettyneitä savilammikoita, niin en kyllä maalajista, rakenteesta, enkä edes vesistöjen läheisyydestä puhuisi mitään.

Siinä mielessä tosissaan, että savi maalajina pidättäisi tuota fosforia paremmin, kuin esim. turve. Mutta jos vesitalous tai pellon muoto eivät hidasta eroosion vaikutuksia, meneehän sitä virran mukana mistä vaan. Lätäköt pelloilla, ns. kattilan pohjissa eivät aiheuta tällaista "maanvyöryä" ja sitä kautta fosforin karkaamista. Pellon pinnan ollessa lähellä jokien pintaa, tämän huuhtoutuminen on paljon hankalampaa estää. Taloudellisesti ehkä mahdotonta.

Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1436

Jos kaupunki juoksuttaa jätevettä mereen ei ole edes uutinen https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002870158.html
https://www.kaleva.fi/merikosken-ohijuoksutukset-jatkuvat-viikkoja-ouluj/1907156

Pohjoinen ei ole synnitön .

On tää sorkkis kyllä semmoinen linkinjakaja ettei paremmasta väliä  ;D .

Tuossa linkkaamassasi jutussa Kaleva lehteen puhutaan siitä että voimalaitoksesta joudutaan ohijuoksuttamaan vettä ohi turbiinin kun yläjuoksulla on satanut niin runsaasti ettei kaikkia ehditä jauhaa sähköksi.Ei siis mitään pskavesiä ohijuoksuteta puhdistamolta. Syttyykö lamppu ??

Pohjoinen ei ole todellakaan synnitön jos Eura on pohjoisessa.Tuossa linkissä Hesariin taas puhutaan siitä kuinka Eurajokeen on ajettu pskavesiä ohijuoksutuksena puhdistamolta. Hauskin tuossa Hesarin jutussa on kuitenkin kuvateksti kuvan alla joka näkyy olevan näin: Eurajoki Sorkkisten kylän kohdalla lähellä Euraa lokakuussa 2012.

Jukolauta sorkkis,Eurajoki pilattu Sorkkisten kylän kohdalla pskavesillä.

Pohjoinen vaikuttaa kyllä tuon jutun perusteella olevan aivan pyhäkoulupoika...tai puhdas kuin pulmunen joka taas pesii tuolla tundralla  ;) .

pice

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1049
Väkilannoitteiden käyttö vuonna 1972-73 (kg/ha)
                              Typpeä N     Fosforia P205 Kaliumia K20
Suomi                           68              69                      56
Ruotsi                           76              54                      48
Norja                             89              49                      83
Tanska                         113             49                      70
Lounais-Suomi            91              98                      72

Köylijärvikin toteaa, että
"Erityisesti on syytä huomata fosforin runsas käyttö maassamme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lounais-Suomessa fosforia annetaan lähes kaksinkertainen määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna ja ka-lja 1.5-kertainen määrä Ruotsiin verrattuna, vaikka maan lounaisosissa vähän kalja tarvitsevien savimaiden osuus peltoalasta on suuri. "
Tuo 70-luvun lannoitus ja fosforin käyttömäärät perustui aika lailla neuvonnan ohjeistuksiin, siihen aikaan peltojen katsottiin olevan fosforiköyhiä, eli kunnollinen viljelykäytäntö edellytti runsasta fosforilannoitusta. Ja viljelijät teki niinkuin neuvottiin.
Sitten EU-aikana tuli uudet aatteet, tasapainoinen ravinteiden käyttö, ravinnetaseet ja ympäristötuet ynnä muut, homman piti niillä keinoilla olla hanskassa. Ja taas viljelijät teki niinkuin neuvottiin.
Vaan nyt ei tuokaan ole hyvä. Mitä seuraavaksi?


sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64559
ja mikä mahtaa olla noitten uponneiten rahtilaivojen vaikutus?    mitä se olikaan maastullin viesteissä;  2003    66000 tonnia mereen laivan mukana???

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8328
Mutta hiukan taustaa. Jos piirrän tähän sopivasti ympyrän yhden kilometrin säteellä, siihen mahtuu kahdeksan maatilan talouskeskusta, minä ja seitsemän lähintä naapurimaatilaa. Ja vaikka maalla tiedetäänkin naapurin asiat paremmin kuin omansa niin jotakin oikeasti tiedetäänkin.

Meillä on yhteensä omistuksessa yli 600 hehtaaria. Osa kauempana naimisen yms kautta tullutta. Vielä 80-luvulla seitsemällä tilalla oli kotieläintuotantoa, jopa kaksi lypsykarjaa. Kun tultiin 2000-luvulle niin kotieläintiloja oli vielä neljä, nyt kaksi.

Kompostorit? Ei ole kenelläkään. Puulämmitys? Yksi. Minä. Muut lämmittävät tupaöljyllä. Tai kuivuriöljyllä, muistavat aina silloin tällöin huomauttaa miten edulliseksi se tulee kun kuitti menee kirjanpitoon eikä tarvitse hikoilla metsässä.

Ja pellot? Ja fosforipäästöt? Sen verran reilusti ollut kotieläimiä joko omia tai naapurin, että jo 80-luvulla isolla osalla ollut fosforit luokassa "Arveluttavan korkea". Vielä kun itsekin muistan nuorena mättäneeni koneeseen 50 kilon säkkejä Tasaväkevä Y-lannos 15-15-15 ja 600-700 kilon edestä hehtaarilla tai saman verran Typpirikas Y-lannos 20-10-10. Monesti vielä sianpaskan lisäksi. Siitä voitte laskea, paljonko fosforia meni.

Muistin virkistykseksi tutkimuksia esihistorialliselta ajalta todellakin ennen viherpiiperoita. Jaakko Köylijärvi.

https://core.ac.uk/download/pdf/52207231.pdf

Väkilannoitteiden käyttö vuonna 1972-73 (kg/ha)
                              Typpeä N     Fosforia P205 Kaliumia K20
Suomi                           68              69                      56
Ruotsi                           76              54                      48
Norja                             89              49                      83
Tanska                         113             49                      70
Lounais-Suomi            91              98                      72

Köylijärvikin toteaa, että
"Erityisesti on syytä huomata fosforin runsas käyttö maassamme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lounais-Suomessa fosforia annetaan lähes kaksinkertainen määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna ja ka-lja 1.5-kertainen määrä Ruotsiin verrattuna, vaikka maan lounaisosissa vähän kalja tarvitsevien savimaiden osuus peltoalasta on suuri. "

"äyttääkin aivan ilmeiseltä, että ainakin Lounais-Suomessa fosfori- ja kalilannoitus on ollut tarpeettoman suuri, sillä vilja-vuuslukujen kohottaminen nykyisestä tasosta ei liene taloudellista."


Mutta että se on paperilla. Se tilanteen parantuminen. Aika paljon on todellisuudessa edelleen lohkoja luokassa "Arveluttavan korkea". Mutta kun se kotieläinten lanta on jonnekin saatava, niin jotakin on keksittävä. Ja mielellään vielä lähelle, kun se sonnan ajaminen kauemmas on aika kallista. Mutta että noihin fosforilukujen putoamiseen, niin minä uskon niihin vasta sitten, kun jokainen maanäyte otetaan riippumattoman muualta kuin maatilalta palkan saavan henkilön toimesta. Vaikka tukitarkastajan. Muuten näytteen paikan sopivasti valitsemalla saadaan sopivat viljavuusluvut.

Mutta se on aika lailla kukkua, että maataloudessa olisi oikeasti tehty kaikki mahdollinen. Tehty on. Paperilla. Kun taas yhdyskuntien puhdistamojen teho lähentelee 100%, on luokkaa 95% ja loppujakin prosentteja ollaan kuromassa umpeen.
Noissa lannoitteissa, kuten tuossa tutkimuksessa on fosfori ilmoitettu fosforipenoksidina P2O5. Nykysin Suomessa ilmoitetaan puhtaan fosforin määrä ja se saadaan kun pentoksidin määrä jaetaan 2,3.
Kansainvälisesti lannoitteiden fosfori ilmoitetaan edellee pentoksidin määränä, mutta suomessa siirryttiin jostain syystä 80-luvulla ilmoittamaan puhtaana fosforina.
Mystinen kesälaatumies