Onko muuten joku kokeillut että miten auttaa kemiallinen punahomeen tautitorjunta kukinnalle vai onko ihan markkinamiesten juttua että kukinnan aikainen tautientorjunta tiputtaisi DON-toksiinien arvoja mahdollisesti elintarvikekauran rajan paremmalle puolelle?
Aika kallista lystiä on kun hintoja katsoo. En tiedä kannattaisiko tehdä moisia. Hintaero rehulla ja elintarviikkella ei kuitenkaan ole iso. Laskeskelin että jos keskisatoja 3.5 tn/ha tuottaa niin ei ainakaan kannata, mutta jos yli 6 tn/ha tulee niin vois kannattaa jos tehoaa hyvin. Olen kyllä ymmärtänyt että ei se tautiruiskutus kukinnalle ole tae elintarkelaatutason saavuttamiseksi.
DON-tulokset ovat merkittävästi enemmän riippuvaiset alueellisesta sijainnista, lajikkeesta ja kukinnan aikaisista säistä, tällöin ruiskutuksen vaikutus näyttää suurelta, jos nämä jätetään ottamatta huomioon. Verranteita käytettäessä vaikutus on ollut joskus epäselvä. Luomuviljan DON-arvoissa ei ole ollut huomattavasti korkeampia keskimääräisiä pitoisuuksia, mikä on tietenkin uutinen, jota seurataan huolestuneina big-Agri-teollisuudessa.
Peitattu siemen on joskus aiheuttanut suurempaa saastuneiden kasvien määrää kuin peittaamaton, johtuen siitä, että muut homeet ovat myös herkkiä peittausaineille, eivätkä enää tapa jyvää itäessä. Punahomeen saastuttama siemen siis säilyy hengissä paremmin peitattuna. Mutta lajittelijan ilmaluukun avaus ja seulan vaihtaminen isompireikäiseen on niin tyhmältä tuntuva hoito, että se nyt ei vaan kelpaa. Onhan hienompaa olla agrikemian etujoukoissa.
Tavanomaisen viljelyn tekniikan muuttuminen kasvinjätekasassa kasvattamiseksi ja viljelykierron osittainen - joskus täydellinen - poistuminen aiheuttaa tarpeen rutiiniruiskutuksiin, näiden ajankohta on normaalille näennäislääkitsijälle täysin vieras; ruiskutus pitää tehdä kukinnan alussa, ei rikkaruiskutuksen tai lippulehden aikaan eikä enää kukkineele kasvustolle.
Eli erillinen ruiskutusaika ja täysi annos. Mikropieniä helppoannoksia käyttävät pitää saada takaisin koulun penkille.
-SS-
