Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Puuha-Pete - 02.06.19 - klo:20:18
-
Joko ootte alkaneet pruuttailla?
-
Tulevalla viikolla alan kevätviljojen rikkaruiskutukset, kelit sellaisia ja kasvustot niin tuuheaa turkkia, että tautiainetta laitettava myös sekaan, eka erä.
Ois niitä jo voinut tälläkin viikolla ruiskutella, mut sateet ja tuulet olleet esteenä, jopa öisin tuullut liikaa ja yöt olleet myös aika kylmiä.
-
On sitä muutama yö ajettu, ja kokoajan menee lisää.
-
Joo, piti tänään, mutta siitä vesipisteestä josta ottanut vettä vesipumppu ei vaan nostanu vettä kaadoin vettä pumpuun mutta ei vaan täyytyny, pohjaventiili tai sitten jäätyny että ei nouse. Puutarhaletku sitten talosta, jotain kummaa, tuli vettä, mutta sykäyksittäin, mitä hittoa, kaivoko tyhjä, ei ollut. Kotona on mäntäpumppu, se on kunnostettu muutama vuosi sitten. Kävin sitten suihkussa, ja ihan kuplia tuli sekoitajaan röpeltämään. Pumppu kyllä sammui kun paine nousi, mutta mitä aiheutti sen? Otin vettä suoraan jakotukista missä on iso liitin ja isompi puutarhaletku. Voiko se olla että se tyhjensi niin rajusti että pumppu ei vaan ehtiny mukaan kun letku menee usempi metri alaspäin?
-
Juu, on tässä jo ihan riittävästi ajettu syysviljoja kerran/kahdesti ja nurmia, aiemmin keväällä rounduppia.. Vielä aamulla vajaa parikymmentä hehtaaria ja sadetta odottelemaan. Kevätviljoja saisi aloitella pikkuhiljaa, tänä vuonna jää eka ruiskutus välistä kun kosteutta riittää, mangaaninpuute tuskin vaivaa. Pitää mittailla kun ehtii.
Kyrsii tää valvominen, menee kuukauden ajan kaikki parhaat illat ja aamut traktorissa, 100-150 tuntia traktoriinkin+ kaikki valmistelut ja kelien kyttäys. Mutta jotain tartte elääkseen tehdäkin :D
-
Kuka tietää onko tälläinen tankkiseos turvallista ruiskuttaa viljalle vai pitääkö tuo moddus ajaa eri kerralla?
Premium classic sx + starane 333 +
moddus evo + danadim + mancozin + kiinnite.
-
Juu, on tässä jo ihan riittävästi ajettu syysviljoja kerran/kahdesti ja nurmia, aiemmin keväällä rounduppia.. Vielä aamulla vajaa parikymmentä hehtaaria ja sadetta odottelemaan. Kevätviljoja saisi aloitella pikkuhiljaa, tänä vuonna jää eka ruiskutus välistä kun kosteutta riittää, mangaaninpuute tuskin vaivaa. Pitää mittailla kun ehtii.
Kyrsii tää valvominen, menee kuukauden ajan kaikki parhaat illat ja aamut traktorissa, 100-150 tuntia traktoriinkin+ kaikki valmistelut ja kelien kyttäys. Mutta jotain tartte elääkseen tehdäkin :D
500-1000 ha ?
-
Juu, on tässä jo ihan riittävästi ajettu syysviljoja kerran/kahdesti ja nurmia, aiemmin keväällä rounduppia.. Vielä aamulla vajaa parikymmentä hehtaaria ja sadetta odottelemaan. Kevätviljoja saisi aloitella pikkuhiljaa, tänä vuonna jää eka ruiskutus välistä kun kosteutta riittää, mangaaninpuute tuskin vaivaa. Pitää mittailla kun ehtii.
Kyrsii tää valvominen, menee kuukauden ajan kaikki parhaat illat ja aamut traktorissa, 100-150 tuntia traktoriinkin+ kaikki valmistelut ja kelien kyttäys. Mutta jotain tartte elääkseen tehdäkin :D
500-1000 ha ?
Juu, tuossa välissä on ollut ainakin toistaiseksi.
-
Vesi ongelmat osittain ratkaistu, Foreca ei luvannut vettä, tai 20% 0,2mm mahdoisesti. Otin ennakkoo kun tuulta oli ja keltaisilla telineillä 2 baaria. Kun ensimmäinen pytty oli vedetty, Rupes tihkuu ja muuttui sateeks. Mcpa, attribut, secator ja kiinnitettävä? Hukkanko meni?
-
ehkäpä. just tuo tyynellä tihkuaminen jo saa aikaan huolta. taas tuulee ja lupaa jopa sateita... noooo, eipä pelto hyin kantaisikaan..
-
Vesi ongelmat osittain ratkaistu, Foreca ei luvannut vettä, tai 20% 0,2mm mahdoisesti. Otin ennakkoo kun tuulta oli ja keltaisilla telineillä 2 baaria. Kun ensimmäinen pytty oli vedetty, Rupes tihkuu ja muuttui sateeks. Mcpa, attribut, secator ja kiinnitettävä? Hukkanko meni?
Ohdake valvatti oli sen näköisiä että ainaki mcpa on tehonnut eilen illalla kun jäin kattoo. Oli täysin tyyntä eilen illalla
-
Paikoin kellastuneelle ohralle olis tarkoitus antaa illalla yaravita universalia runsaan vesimäärän kera. Tankkiseokseen ei sovi taulukon mukaan sekator ja zyparista ei tietoa.
Voiko Sekatorin/Zyparin ajaa heti perään, seuraavana aamuna vai pitääkö olla vuorokausia välissä?
-
Kerääjäkasviapilat ei vielä 3-lehdellä, helle päällä ja osa rikoista vielä hyvin pienellä taimella. Päätin siis ottaa aikalisää muutaman päivän ja sit vasta truuttailuun jatkoa. Tai siis hermoilu kääntyy takaisin kirppoihin, rapsikuoriaisiin ja kaalikoihin.
-
Vilja kasvaa sellasta vauhtia että ei taukoa kerkee pitämään, toinen kierros menossa.
-
Kerääjäkasviapilat ei vielä 3-lehdellä, helle päällä ja osa rikoista vielä hyvin pienellä taimella. Päätin siis ottaa aikalisää muutaman päivän ja sit vasta truuttailuun jatkoa. Tai siis hermoilu kääntyy takaisin kirppoihin, rapsikuoriaisiin ja kaalikoihin.
Täällä apilat yllättäen ovat pääosin kerinneet 3-lehdelle, viimeksi niitä joutui odottamaan paaaaljon pidempään, täytynee jo huomenna jatkaa...
...nuo vanhemmat apilat taas näkyvät ottaneen itseensä kun koetin ohdake pesäkkeitä saada mcpa:lla pois, saa nähdä tokenevatko vielä...
-
Koska en tiedä, niin kysyn jos jollain olisi henkilökohtaista kokemusta ; kuinka käy jos ruiskuttaa esim. Primuksen tai muun vastaavan aineen viljan korrenkasvun alettua? Kuinka tarkkoja ovat oikeasti, ohjehan on pensomisen loppuun mennessä.
-
Koska en tiedä, niin kysyn jos jollain olisi henkilökohtaista kokemusta ; kuinka käy jos ruiskuttaa esim. Primuksen tai muun vastaavan aineen viljan korrenkasvun alettua? Kuinka tarkkoja ovat oikeasti, ohjehan on pensomisen loppuun mennessä.
Viime keväänä moni meinas jättää rikkakasviruiskutukset väliin, kun normaalia kuivempi ilmanala oli vallannut Suomen. Torjunta-aineiden valmistajat ja maahantuojat (tai mitkä lie) heräsivät korjaamaan ohjettaan, eli myös tähkiville viljoille oli "laillista" ja tarkoituksen mukaista käyttää torjunta-ainetta ohjeista välittämättä. Eli tuosta oppineena säännöt on kirjoitettuna jyrkemmät kuin tarkoitettu.
-
Tuota noin osaisko joku valistuneempi jyväjemmari sanoa että kannattaako fosforin puutosta enää koittaa korjata tälle vuodelle. Olisi yksi lohko, josta huomasin viikko sitten rikkaruiskutuksen yhteydessä, että jonkun noin 1-2 ha alalla lehdet on kauralla vihervassareiden väreissä. Auttaako/kannattaako tuommoset vitamiini litkut lehdelle ajettuna enää vai onko ne joku myyntimiesten kehittämä vouhotus. Eli onko järkeä korjata ravinne/fosforinpuutosta, jos oireet näkyy jo? Tuleeko sekulia joka tapauksessa?
-
Tuota noin osaisko joku valistuneempi jyväjemmari sanoa että kannattaako fosforin puutosta enää koittaa korjata tälle vuodelle. Olisi yksi lohko, josta huomasin viikko sitten rikkaruiskutuksen yhteydessä, että jonkun noin 1-2 ha alalla lehdet on kauralla vihervassareiden väreissä. Auttaako/kannattaako tuommoset vitamiini litkut lehdelle ajettuna enää vai onko ne joku myyntimiesten kehittämä vouhotus. Eli onko järkeä korjata ravinne/fosforinpuutosta, jos oireet näkyy jo? Tuleeko sekulia joka tapauksessa?
"Vihervassarien väreissä"? Kuulosti että väri olisi vaalentunut? Miten olet todennut puutoksen? Kasvustoanalyysi voisi olla myös ihan hyvä. Farmitin mukaan: "Viljoilla kasvusto on fosforinpuutteessa tummanvihreää tai sinipunertavaa. Oraan kasvutapa on usein jäykkä ja hento."
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2009/03/26/tunnista-fosforin-puutosoireet-kasvustosta-fosfori-ravinteena
On toki niin, että kun oireet puutoksista näkyvät, on jo suurin vahinko tapahtunut. Toki on mahdollista korjata jotain, mutta pitäisi tietää mitä pitäisi korjata.
-
Siis punaisia lehtiä on aika paljon ja kasvu oli heikkoa kun siellä viimeksi käväisin katsoamassa. Voisihan sitä jotain fosforia ruutata kokeeksi jos väri hiukan tokenisi. Tietäisi sitten ehkä että missä syy jos fosfori poistaisi punaisuuden.
-
Siis punaisia lehtiä on aika paljon ja kasvu oli heikkoa kun siellä viimeksi käväisin katsoamassa. Voisihan sitä jotain fosforia ruutata kokeeksi jos väri hiukan tokenisi. Tietäisi sitten ehkä että missä syy jos fosfori poistaisi punaisuuden.
Katsoitko ympäristöpelloille etelän - lännen suuntaan, oliko rapsia, sokerijuurikasta, hernettä, kuminaa, hukkakaurapeltoja. On ollut sen verran viuhuvan tuulisia päiviä viime aikoina, ja ruiskuja on kuitenkin näkynyt pellolla, että erityisesti kauran punerruksen takana voi olla kemiallinenkin syy.
Targa, Agil, Puma Extra, Axial, Monitor, Attribut Super, Sekator, Broadway, ym. punertaa hyvin.
Onhan esim. HI-Phos -hivenravinteita, jotka saattavat virkistää nimenomaan kauraa. Kerta-annos noin 25 euroa / ha. Eli satovaikutusta pitää saada vähintään 250 kiloa.
-SS-
-
Ohra työntää lippulehteä, huomena lähtee kolmas kierros. Viikon on edellä keskiarvosta.
-
Avaunttia ruiskutin rapsille, jossa myös runsaasti kaalikoin toukkia. Käyttöohjeessa annetaan käyttömääräksi 170 ml/ha, mut laitoin 240 ml/ha, kun en halunnut jättää ainetta jäljelle varastoon. Saivatpahan pahuksen elikot kunnon tujauksen myrkkyä.
-
itellä tuo roiskuttaminen meinannu olla pikkasen hankalaa, aina tuuleee. äsken kerkesin roiskia vimoset lohkot ja sitten roiskun pesu olikin hyvää tehä myötätuulessa.. äkkiä tuo tuuli taas yltyy..
-
itellä tuo roiskuttaminen meinannu olla pikkasen hankalaa, aina tuuleee. äsken kerkesin roiskia vimoset lohkot ja sitten roiskun pesu olikin hyvää tehä myötätuulessa.. äkkiä tuo tuuli taas yltyy..
Minäkin pesin jo ruiskun. Rapsille jo 4 ruiskutusta, viljoille saa yksi kierros riittää, ei useampia kierroksia, tautiaineet meni rikka-aineiden kera, eipähän jää sit vihreitä raitoja tuleentuneeseen kasvustoon.
-
Kop- kop, ei ole vielä tarvetta mennä ruiskun kanssa rypsiin. 1,6 kylvetty ja ettimällä löytyy syöntijälkiä. Kova tuuli useammassa otteessa olisi voinnut tuoda vaikka mitä tuholaisia.
-
Rehuviljat muuten ruiskuteltu, paitsi että viitisen hehtaaria vehnää tarvii vielä Meddax Maxin niskaansa.
-
Taisi tulla tehdyksi virhe, laitoin ohralle kovasti mainostetun Cerone + Sonis yhdistelmän 0.2 + 0.1 l/ha , Comet Pron ja Prosaron seokseen. Gramitrel vielä virkisteeksi, vaikka se käytännössä jäikin säiliön pohjalle punaiseksi levyksi. Liian kylmä varmaan oli kaivon vesi.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/02/16/uutta-ajattelua-kasvunsaademarkkinoille
Nyt sitten se loppuviikon kuuro on peruutettu. Näyttää olevan helteistä ja kuivaa heinäkuun alkuun saakka. Sitten saakin jo puimakonetta alkaa valmistelemaan. Saa sitten nähdä, tuleeko tähkä ulos ollenkaan. Arvoitukseksi jää, riittääkö tämän viimeisen 14 mm sateen alle laitettu 200 kg kalkkisalpietaria tuomaan kasvuvoimaa riittävästi esiin.
Lajike on Melius.
-SS-
-
Taisi tulla tehdyksi virhe, laitoin ohralle kovasti mainostetun Cerone + Sonis yhdistelmän 0.2 + 0.1 l/ha , Comet Pron ja Prosaron seokseen. Gramitrel vielä virkisteeksi, vaikka se käytännössä jäikin säiliön pohjalle punaiseksi levyksi. Liian kylmä varmaan oli kaivon vesi.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/02/16/uutta-ajattelua-kasvunsaademarkkinoille
Nyt sitten se loppuviikon kuuro on peruutettu. Näyttää olevan helteistä ja kuivaa heinäkuun alkuun saakka. Sitten saakin jo puimakonetta alkaa valmistelemaan. Saa sitten nähdä, tuleeko tähkä ulos ollenkaan. Arvoitukseksi jää, riittääkö tämän viimeisen 14 mm sateen alle laitettu 200 kg kalkkisalpietaria tuomaan kasvuvoimaa riittävästi esiin.
Lajike on Melius.
-SS-
Jos SS:n seuduilla sataa kesäisin niin vähän, kuin olet mainostanut, niin onko syytä käyttää minkäänlaisia kasvunsääteitä? Kuivissa oloissa niistä on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Tosin itsekin laitoin purkin pohjalta loput Medax Maxit 2-tahoiselle ohralle, 0,3 kg/ha ja hiukan kellastui päällekkäisruiskutetuissa kohdissa.
-
Taisi tulla tehdyksi virhe, laitoin ohralle kovasti mainostetun Cerone + Sonis yhdistelmän 0.2 + 0.1 l/ha , Comet Pron ja Prosaron seokseen. Gramitrel vielä virkisteeksi, vaikka se käytännössä jäikin säiliön pohjalle punaiseksi levyksi. Liian kylmä varmaan oli kaivon vesi.
https://www.farmit.net/kasvinviljely/2017/02/16/uutta-ajattelua-kasvunsaademarkkinoille
Nyt sitten se loppuviikon kuuro on peruutettu. Näyttää olevan helteistä ja kuivaa heinäkuun alkuun saakka. Sitten saakin jo puimakonetta alkaa valmistelemaan. Saa sitten nähdä, tuleeko tähkä ulos ollenkaan. Arvoitukseksi jää, riittääkö tämän viimeisen 14 mm sateen alle laitettu 200 kg kalkkisalpietaria tuomaan kasvuvoimaa riittävästi esiin.
Lajike on Melius.
-SS-
Jos SS:n seuduilla sataa kesäisin niin vähän, kuin olet mainostanut, niin onko syytä käyttää minkäänlaisia kasvunsääteitä? Kuivissa oloissa niistä on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Tosin itsekin laitoin purkin pohjalta loput Medax Maxit 2-tahoiselle ohralle, 0,3 kg/ha ja hiukan kellastui päällekkäisruiskutetuissa kohdissa.
Väittävät, että pieni annos kiihdyttää ravinteiden kertymistä tähkään, ei varteen. Samoin strobiluriinitautiaine parantaisi stressinkestävyyttä. Tuo Melius pelto on melkoisen runsaalla lannoituksella varustettu, sekä värikortit näyttivät melko tummaa sävyä. Itse asiassa tuossa ruiskutuspäätöksessä oli otettu huomioon, että ennusteiden mukaan olisi tulossa vielä 10 mm viikonlopulle, nyt näyttää enää 2 mm perjantaille.
Maanviljelyshän on onnenkauppaa. Rukiilla on joka kerta tullut valtaisa ukkoskuuro, jos korrenvahvistus on kokonaan jäänyt tekemättä, kyllä vielä karma iskee. Sitten rukiintähkä taas on ollut täyskahu, jos on intoisasti laittanut kahdetkin eri kerrat korrensäädettä. Lannoittamaton "luomuruis" on tuottanut paremmin kiloja. Nyt ruis heilimöi eilen ja tänään yhtä aaria lukuunottamatta täysin pystyssä, ilman mitään korrenvahvistusta. Brandie on muutenkin vasta semmoista 90 cm korkeaa, kun vieressä Reetta on 150 cm korkeaa. Kaipa sitten elokuulle riittää ukkossateita.
-SS-
-
Onko muuten joku kokeillut että miten auttaa kemiallinen punahomeen tautitorjunta kukinnalle vai onko ihan markkinamiesten juttua että kukinnan aikainen tautientorjunta tiputtaisi DON-toksiinien arvoja mahdollisesti elintarvikekauran rajan paremmalle puolelle?
Aika kallista lystiä on kun hintoja katsoo. En tiedä kannattaisiko tehdä moisia. Hintaero rehulla ja elintarviikkella ei kuitenkaan ole iso. Laskeskelin että jos keskisatoja 3.5 tn/ha tuottaa niin ei ainakaan kannata, mutta jos yli 6 tn/ha tulee niin vois kannattaa jos tehoaa hyvin. Olen kyllä ymmärtänyt että ei se tautiruiskutus kukinnalle ole tae elintarkelaatutason saavuttamiseksi.
-
Onko muuten joku kokeillut että miten auttaa kemiallinen punahomeen tautitorjunta kukinnalle vai onko ihan markkinamiesten juttua että kukinnan aikainen tautientorjunta tiputtaisi DON-toksiinien arvoja mahdollisesti elintarvikekauran rajan paremmalle puolelle?
Aika kallista lystiä on kun hintoja katsoo. En tiedä kannattaisiko tehdä moisia. Hintaero rehulla ja elintarviikkella ei kuitenkaan ole iso. Laskeskelin että jos keskisatoja 3.5 tn/ha tuottaa niin ei ainakaan kannata, mutta jos yli 6 tn/ha tulee niin vois kannattaa jos tehoaa hyvin. Olen kyllä ymmärtänyt että ei se tautiruiskutus kukinnalle ole tae elintarkelaatutason saavuttamiseksi.
DON-tulokset ovat merkittävästi enemmän riippuvaiset alueellisesta sijainnista, lajikkeesta ja kukinnan aikaisista säistä, tällöin ruiskutuksen vaikutus näyttää suurelta, jos nämä jätetään ottamatta huomioon. Verranteita käytettäessä vaikutus on ollut joskus epäselvä. Luomuviljan DON-arvoissa ei ole ollut huomattavasti korkeampia keskimääräisiä pitoisuuksia, mikä on tietenkin uutinen, jota seurataan huolestuneina big-Agri-teollisuudessa.
Peitattu siemen on joskus aiheuttanut suurempaa saastuneiden kasvien määrää kuin peittaamaton, johtuen siitä, että muut homeet ovat myös herkkiä peittausaineille, eivätkä enää tapa jyvää itäessä. Punahomeen saastuttama siemen siis säilyy hengissä paremmin peitattuna. Mutta lajittelijan ilmaluukun avaus ja seulan vaihtaminen isompireikäiseen on niin tyhmältä tuntuva hoito, että se nyt ei vaan kelpaa. Onhan hienompaa olla agrikemian etujoukoissa.
Tavanomaisen viljelyn tekniikan muuttuminen kasvinjätekasassa kasvattamiseksi ja viljelykierron osittainen - joskus täydellinen - poistuminen aiheuttaa tarpeen rutiiniruiskutuksiin, näiden ajankohta on normaalille näennäislääkitsijälle täysin vieras; ruiskutus pitää tehdä kukinnan alussa, ei rikkaruiskutuksen tai lippulehden aikaan eikä enää kukkineele kasvustolle.
Eli erillinen ruiskutusaika ja täysi annos. Mikropieniä helppoannoksia käyttävät pitää saada takaisin koulun penkille.
-SS-
-
Ruiskutukset tuli valmiiksi viime yönä viljojen osalta.
Enään vähän kuminaa jossain välissä.
-
Ruiskutukset tuli valmiiksi viime yönä viljojen osalta.
Enään vähän kuminaa jossain välissä.
Kuinka monta kierrosta vedit? Kun muistanko oikein että aloittelit jo kesäkuun alussa? Toki varmaan taukoa välillä...
-
Ruiskutukset tuli valmiiksi viime yönä viljojen osalta.
Enään vähän kuminaa jossain välissä.
Kuinka monta kierrosta vedit? Kun muistanko oikein että aloittelit jo kesäkuun alussa? Toki varmaan taukoa välillä...
Neljä kierrosta.
-
Ruiskutukset tuli valmiiksi viime yönä viljojen osalta.
Enään vähän kuminaa jossain välissä.
Kuinka monta kierrosta vedit? Kun muistanko oikein että aloittelit jo kesäkuun alussa? Toki varmaan taukoa välillä...
Neljä kierrosta.
Siinä on saanut sitten istua traktorissa ja kymppejä kenties satasia mennyt rahaakin. Tonni tultava enemmän satoa?
-
Ruiskutukset tuli valmiiksi viime yönä viljojen osalta.
Enään vähän kuminaa jossain välissä.
Kuinka monta kierrosta vedit? Kun muistanko oikein että aloittelit jo kesäkuun alussa? Toki varmaan taukoa välillä...
Neljä kierrosta.
Siinä on saanut sitten istua traktorissa ja kymppejä kenties satasia mennyt rahaakin. Tonni tultava enemmän satoa?
Kyllähän sitä on muutan yön saanut valvoa.
Katotaan kun on puitu et kannattiko.
-
Mallasohralla varmaan kannattaa ruiskuttaa niin paljon kuin kerkiää, koska on parempi hinta. Valkuaispitoisuus laskee ja jyväkoko suurenee tauti- ja korrensääderuiskuttamalla. Omaa kotoista rehua jos tulee vähemmän mitä eläinhalli käyttää (eli peltoa ei ole ihan niin paljon kuin tarviisi) , silloin myös kannattaa maksimoida sato, vähän isommillakin kustannuksilla, koska ei tarvitse maksaa rahtia eikä ostovälityksen palkkioita, eikä kuivatakaan välttämättä niin tiukalle.
Rehuohraa kasvinviljelijänä viljelevä ei saa ennustetuilla hinnoilla rahoja takaisin, koska joutuu kuivaamaan ja markkinoimaan, sekä rahtaamaan sen viljan ostajille omaan piikkiin. Lisäsadon arvo käsiteltynä ja vietynä on niin vähäinen, olisiko satasta enää tonni,. neljän ruiskutuksen tekniikalla menee se satanen hyvinkin. Että hyvän mielen saa, ei välttämättä kovin suurta tappiotakaan. Vehnällä voi käydä sama juttu, jos valkuainen on rajoilla.
Kanakopin vieressä mikään ruiskutus ei ole liikaa, koska sitä voimaa on.
-SS-
-
Omille eläimille kun kasvattaa saatautiaineilla lisää hehtopainoa ja sitäkautta viljan väkevämmäksi energian suhteen. Tämä taas vaikuttaa suurestikin eläintuotannon tuloksissa.
-
Mites tuata noin onko joku käyttänyt valikoivia jualavehnä rohtoja (Agil, Super Targa, jne.)? Jos kyllä niin meneekö ruskiaks jualavehnä vai pysähtyykö kasvu vaan ja jos ruskistaa niin mikä on ollut annos? Vai jättääkö sinä vuanna vaa siementämättä kun ko. rohtoja niille antaa?
-
Mites tuata noin onko joku käyttänyt valikoivia jualavehnä rohtoja (Agil, Super Targa, jne.)? Jos kyllä niin meneekö ruskiaks jualavehnä vai pysähtyykö kasvu vaan ja jos ruskistaa niin mikä on ollut annos? Vai jättääkö sinä vuanna vaa siementämättä kun ko. rohtoja niille antaa?
Pelkällä Targalla tai Agililla punertuu ja muuttuu kääpiökasvuiseksi, jää kuitenkin henkiin. Näkyy ohramaassa rapsin jälkeen.
Clearfield rapsilla kun ensin aloittaa Clamoxilla ja viimeistelee tapon Targalla hiukan myöhemmin ( ja valvatit sekä ohdakkeet Matrigonilla) . Niin tuho on täydellisempi kuin huolimattomalla syksyn glyfosaatilla.
-SS-
-
Mistä löytää listauksen kielletyistä korrensääteistä elintervikeviljoille?
-
Ei taida olla muita rajoituksia kasvunsääteiden käytölle kuin että ruiskutetaan ennen tähkälle tuloa,ainakin niillä aineilla mitä olen käyttänyt.Yleensä Moddusta tai Ceronea.
Tukesin sivuilta löytyy kattava lista kasvunsääteistä ja kauppaliikkeillä on omia rajoituksia.Yleensä glyfosaatit on kiellettyjä ennen puintia,ei saa käyttää puhdistamolietteitä ym.
-
Mistä löytää listauksen kielletyistä korrensääteistä elintervikeviljoille?
En ole tuollaisesta kuullutkaan.. ostajat ovat listanneet noita omiin ehtoihin. Aika monella ainakin ccc ja kaura on kielletty yhdistelmä.