Rakkine on todellinen rulettipöydän kunkku, piti kyllä tulla vähän katsomaan, ettei sentään koko omaisuutta laita vedonlyönnin kohteeksi. Ainakin pankkivakuudet haluaisin.
Tuollainen sademäärin tasausteoria voidaan johdattaa osaksi laajempaa tutkimusalaa, jossa tutkitaan uhkapelaajien ajatusmalleja. Tällä toistuvasti tutkimuksella todennetulla ilmiöllä on nimikin, "Gambler's Fallacy". Tämä matemaattinen ilmiö taisi olla ensimmäisen kerran Pierre-Simon Laplacen teoksessa "
A Philosophical Essay on Probabilities" (1796), monet palstan matikkaa harrastaneet muistanevat tämä herran, "lappalaismuunnoksen" osalta.
Huippuesimerkki on vuosina 2003-2005 Italian kansallisessa kaupunkilotossa esiintynyt ilmiö "53", joka sai vähintään maailmankin huomiota, uutislähetysten muodossa. Kyse oli 90 numeron lotosta, jossa kymmenessä kaupungissa vedettiin satunnaisesti viisi numeroa, eli yhteensä 50 vetoa, niin ilmaantui sellainen erikoisuus, että luku 53 ei esiintynyt usean peräkkäisen arvontakierroksen aikana, itse asiassa ei esiintynyt kahteen vuoteen !
182 arvontakierroksen jälkeen vieläkään ei ollut esiintynyt numeroa 53. Kansa löi vetoa narkomaanien lailla, menettäen omaisuuksia, talonsa, tavaransa, jopa useita itsemurhia esiintyi. Lopulta vedonlyönteihin käytetty summa yksistään tuolle numerolle 53 ylitti 3,5 miljardin euron rajan, kunnes 9.2.2005, 183. arvontakierroksella, kyseinen numero esiintyi arvonnoissa. Voittoja maksettiin noin 600 miljoonaa euroa, eli valtio silti jäi huomattavasti voitolle.
Sama ilmiö on tutkimuksissa havaittu mm. tuomarien asettamissa seuraamuksissa, jos useita peräkkäisiä samantapaisia rikoksia tuomitaan lievemmin, loppupäivän aikana tuomari alkaa harkita ankarammin, koska ajattelee, että hän on "velkaa" tietyn päivittäisen seuraamusten määrän. Pankit tietävät lainakäsittelijöiden saavan samanlaisen motiivin alkaa hylätä lainahakemuksia, jotka olisi edellisenä päivänä hyväksytty, koska aikaisemmin kuluneen päivän aikana he olivat jo tehneet runsaasti myöntäviä päätöksiä.
Tiettävästi moderni tutkimus on vahvistanut. että Laplacen havainnot olivat oikeat. Amos Tversky ja Daniel Kahneman (Nobel) kirjoittivat vuonna 1971 artikkelin "Belief in the Law of Small Numbers", jossa on oikeastaan kolme pääkohtaa:
- liian pieni otos aiheuttaa vahvan ennustustarpeen esimerkiksi kolikonheitossa jos on tullut viisi peräkkäistä kruunaa, tuloksen pitää korjautua pian sillä tavalla, että keskimääräinen kolikonheiton 50/50 - suhde korjautuu. Kahneman osoittaa, että ihmisaivojen on vaikea tunnustaa, että
satunnaisuus ei "korjaa" itseään; se vain laimenee ajan myötä.- ihminen näkee liian usein satunnaisten ilmiöiden olevan
jatkumo Siksi rulettipöydässä jos on peräkkäin tullut neljä vihreää, alkavat harrastelijoiden panokset ajautua punaiselle. Virhe syntyy ihmisen kokemasta tunteesta, että
seuraava vieläkin uusi vihreä tekisi sarjasta "epäreilun" tai "epäluonnollisen", vaikka todennäköisyys on täsmälleen sama.- itsevarmuuden vaikuttaminen päätöksiin. Oli jokin brittiläinen TV-tiedeohjelma, jossa tehtiin koe, jossa ihmiset saivat pelata näennäisesti satunnaista peliä, ja voittivat tällä ennakoinnilla, vaikka mitään ennakoimista ei olisikaan ollut. Sitten heille annettiin viimeisen arvonnan lopputulos vähän vaikeampana, oliko se jokin puukko, joka väärin arvatessa tipahti heidän kätensä päälle, jos arvasivat väärin, lisäksi kylmästi laskemalla puukon tipahtaminen oli lähes varma, mutta itseluottamus ja dopamiinipalkkio saivat ihmisten päätöskyvyn sumenemaan. Aika moni uskaltautui siihen viimeiseen, onneksi oli laitteeseen laitettu lukko estämään todellisia vammoja.
Tällä kolmannen esimerkin ilmiöllä houkutellaan kansaa nettipokeriin, tiedoksi.
Eli nyt vaan talot ja tavarat vedonlyöntiin sateisen kevään veikkauksessa, voihan se tullakin, ja trendejä katsomalla voidaan odottaa mitä tahansa. Sateisuudessa on selvä heilahtelu ollut ainakin 1961 alusta, 3-6 vuoden kuivia toukokuita, sitten 3-6 vuoden sateisia kausia. Viimeiset sateiset olivat 2019 - 2023, välissä yksi kuiva toukokuu 2024 , ja taas kosteampi 2025. Jos taas seuraa kuivien ja sateisten kausien suurpiirteistä jaksollisuutta kuudenkymmenenviiden vuoden ajalta, voisi päätellä, että kuivia toukokuita voi myös tulla, ja tuolla N -> N+1 - matriisilla katsoin, että odotusarvoa useammin sateisuus on ollut pysyvää vuodesta toiseen saman toukokuun aikana kuin vaihtunut päinvastaiseksi.
Ohessa tein Salon toukokuiden sateisuudesta aikasarjan, ja viiden vuoden keskiarvofiltterillä alkaa näkyä heilahtelu, joka myös voisi olla perusteena, kun arvioi tulevaa säätä.
Kuva: (c) Ilmatieteen Laitos
-SS-
