ylen "sadekone"
https://yle.fi/a/74-20171614

Aika alakanttiin tuntuu tuo luku olevan siihen nähden mitä omaan mittariin on tullut... (luokkaa 50mm vajaa)

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.07.25 - klo:10:32

Viljan ostajat siirtyneet kesälaitumille. Ostohinta laitettu tippumaan automaatilla puintia kohti siirryttäessä. Samaan aikaan on kova luotto et vilja suomesta löytyy tarvittavat jyvät. Vanhoja varastoja on tietysti joilla paikataan.

Omasta mielestä juhannuksesta asti on nyt satanut pois laarista. Kun jatkaa vielä kuukauden tälläistä menoa eli ekoihin puinteihin asti niin ei paljoa ole enää jäljellä.

Mut tällä hetkellä siis viljanhinta ei seuraa todellisuutta vaan nyt vain odotellaan puintien alkua vapaassa pudotuksessa. Puintien ekat viikot määrää sen et miten tavaraa tulee niin aletaanko liikkumaan.

Jotkut saattavat muistaa 21 vuoden. Silloin kärsittiin kuivuudesta. Jo tässä vaiheessa nähtiin et sato jää pieneksi. Hinnat alkoivat nousemaan jyrkästi vasta puintien alettua. Muistan kun rehuohra oli näitä aikoja jotain 130€ paikkeilla. Ostettavaa ei vain missään ollut. Pari viikkoa puinteja niin hinta oli 180€. Tuolla saatiin sit ostettua. Ei varmaan muuten olisi saatu mut viljelijä tarvitsi siilon eri lajille.

Kyllä minä olen kaikesta huolimatta siinä päässä, että vastoinkäymisistä huolimatta, isossa kuvassa viljaa tulee hyvin. Vaikka on seutukuntia, joissa on paljon keltaista ja vaikka on tyhjiä notkoja ym. Niin ne hyvät kasvustot ja hyvät paikat tulee puskemaan aivan järkyttävästi. Täytyy olla ihan helkkarin huono puintisyksy, että se alkaa laareissa näkyä tavaran puutteena. Vaikka itelläkin ohrat notkahti, ehkä pahiten historiassa, niin kaura on sitten jotain muuta. En tiedä mitä, mutta parhaissa kohtaa aivan järkyttävää. Ei noita saa pysymään pystyssä. Hyville viljoille oikeastaan pahin kompastuskivi on kovat ukkossateet, jos säätyyppi osaisi kaivaa sellaisia esiin.

Ehkä... omat kasvustot näyttävät hyvältä mutta eivät mitenkään poikkeuksellisen erinomaisilta...
...ja uskomattoman paljon on lohkoja joita ei kyllä puida ennen lokakuuta alueella, pensovat hyvää vauhtia kait nyt, viikko sitten näin vielä tuoreita oraita...

ylen "sadekone"
https://yle.fi/a/74-20171614

Runsaat sateet ovat maatalouden näkökulmasta kuitenkin parempia kuin liiallinen kuivuus, Jaakkola arvioi. Esimerkiksi kuivaheinää korjataan Suomessa nykyään hyvin vähän.

Paskaa tulee muuten viisaalta mieheltä.
Kuivuuteen sä pystyt varautumaan. Liialliseen sateeseen et mitenkään. Ei ole sellaista ojitusta olemassakaan joka olisi nämä vedet imenyt. Tai et maan rakenteen pystyisi muuttamaan niin toiseksi että se kestäisi tälläiset vesimäärät..

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 08.07.25 - klo:10:32

Viljan ostajat siirtyneet kesälaitumille. Ostohinta laitettu tippumaan automaatilla puintia kohti siirryttäessä. Samaan aikaan on kova luotto et vilja suomesta löytyy tarvittavat jyvät. Vanhoja varastoja on tietysti joilla paikataan.

Omasta mielestä juhannuksesta asti on nyt satanut pois laarista. Kun jatkaa vielä kuukauden tälläistä menoa eli ekoihin puinteihin asti niin ei paljoa ole enää jäljellä.

Mut tällä hetkellä siis viljanhinta ei seuraa todellisuutta vaan nyt vain odotellaan puintien alkua vapaassa pudotuksessa. Puintien ekat viikot määrää sen et miten tavaraa tulee niin aletaanko liikkumaan.

Jotkut saattavat muistaa 21 vuoden. Silloin kärsittiin kuivuudesta. Jo tässä vaiheessa nähtiin et sato jää pieneksi. Hinnat alkoivat nousemaan jyrkästi vasta puintien alettua. Muistan kun rehuohra oli näitä aikoja jotain 130€ paikkeilla. Ostettavaa ei vain missään ollut. Pari viikkoa puinteja niin hinta oli 180€. Tuolla saatiin sit ostettua. Ei varmaan muuten olisi saatu mut viljelijä tarvitsi siilon eri lajille.

Kyllä minä olen kaikesta huolimatta siinä päässä, että vastoinkäymisistä huolimatta, isossa kuvassa viljaa tulee hyvin. Vaikka on seutukuntia, joissa on paljon keltaista ja vaikka on tyhjiä notkoja ym. Niin ne hyvät kasvustot ja hyvät paikat tulee puskemaan aivan järkyttävästi. Täytyy olla ihan helkkarin huono puintisyksy, että se alkaa laareissa näkyä tavaran puutteena. Vaikka itelläkin ohrat notkahti, ehkä pahiten historiassa, niin kaura on sitten jotain muuta. En tiedä mitä, mutta parhaissa kohtaa aivan järkyttävää. Ei noita saa pysymään pystyssä. Hyville viljoille oikeastaan pahin kompastuskivi on kovat ukkossateet, jos säätyyppi osaisi kaivaa sellaisia esiin.

Todennäköisesti olet ihan oikeassa. Ongelmat ovat paikallisia ja nyt luvattu pouta korjaa tilannetta.

Itsellä on kirves ollut kaivossa jo pitkän aikaan. On mulla jotain ihan loistaviakin lohkoja, sit täysin kuolleita. Kokonaisuus jää johonkin tyydyttävän ja välttämän tasolle. Monena ns. Kuivana vuotens olen saanut ihan ok hyvän sadon. Avainjuttu on liiämmlti peltoja kuivattelematta muokkaus ja sit kylvö. Kapillaari hoitaa ja taivaalta kun tulee vettä edes jotain kesäkuussa niin ihan ok tulos tuosta tulee..

Parikymmentä millimetriä tuli viime sateesta. Etelämpänä ja lounaassa tuli vain hippusia, 5-10 mm. Salo oli aika rajapinnalla sateessa, Lohjalla satoi välillä rankasti, mutta mittarit silti jäivät noin 15 mm:iin.

Siinä suhteessa 2017 tulee mieleen, johdonmukaisesti kuivat alueet saavat sateisinakin kesinä vettä vain kohtuullisesti. Syksyllä ja loskatalvena  sitten vettä riittääkin yllin kyllin.

-SS-

Loppuikohan nää nyt hetkeksi.

Tän viikon ripaukset 53 mm, yhteensä kolmessa viikossa 205 mm.

Onneks ei oo ohraa. Kaura on keskimäärin välttävää (pari hehtaaria nollaa tulvan alla, ehkä 25 % kaura-alasta hyvää. Loput jossain määrin heikohkoa, ja pääsääntöisesti sateiden takia.

Rypsikasvusto aika monilajista (on valvattia vesiheinää saunakukkaa ym.), saa nähdä miltä näyttää parin viikon päästä kukinnan jälkeen. Kylmyys ja märkyys taimettumisen jälkeen tekivät tehtävänsä. Ei varmaan ole mitään superia.

Kaalikasvit ainakin pitävät sateesta. Siksi 2017 jäi mieleen hyvänä rapsivuotena. Ja siitä olikin melkoinen alamäki vuoteen 2021. 2022 oli kohtuullinen, rypsillä.  Ehkä sateisuuden ja viileyden takia 2017 oli hyvä öljykasvivuosi. Lisäksi, 1999 - 2024 jaksolla vuosi 2017 oli esimerkiksi ohran ja vehnän osalta toiseksi satoisin vuosi hehtaarisadoiltaan. Tämä ehkä johtui 2016 vuoden kuivuudesta, jolloin sateet mahdollisesti irrottivat ravinteita maasta ?

Samalla tavalla hieman sateisempi vuosi 2019 saattoi ruokkia 2018 seurauksena syntyneitä hedelmättömiä aavikoita ?

-SS-

saa nähtä miten tänmä vuosi korjaa tuon lumen vähyyten kun satemäärätkään ei hirveesti vuosittain vaihtele kuten ei lämpökään..   ja missä vaiheessa tuo vesi tuleekaan...?

saa nähtä miten tänmä vuosi korjaa tuon lumen vähyyten kun satemäärätkään ei hirveesti vuosittain vaihtele kuten ei lämpökään..   ja missä vaiheessa tuo vesi tuleekaan...?

Voi joutua odottelemaan enemmän kuin seuraavaan talveen. Esimerkkinä Salossa ns. normaalisademäärä  on 670 mm vuodessa. Vuonna 1975 sademäärä oli 525 mm, seuraavana vuonna 1976 sademäärä oli 437 mm. Vuoteen 1982 tullessa eivät sademäärämuutokset olleet vieläkään summautuneet tuohon keskimääräiseen.

Vuonna 2011 sademäärä oli 849 mm, vuonna 2012 sademäärä oli 844 mm. Vasta vuoteen 2018 päättynyt jakso tasasi vuosikertymiä lähelle keskimääräistä.

Että siinä asiassa voi mennä pahasti metsään, jos veikkaa kuivan vuoden perään tulevan kosteamman, että keskiarvon ilmiö "pakottaisi" säätä tasoittumaan heti poikkeaman jälkeen, ja ottaa sen perusteella isoja riskejä. Ei, voi kestää kuusi-seitsemänkin kuivaa vuotta, ja sitten taas alkaa sadella, jos alkaa. 

-SS-

mutta hiton moisia oli erot mitä eilen satoi jopa lähialueella..   se 60 milliä löyty monesta paikasta mut sit taas se 20 milliäkin oli jo iaka lähellä tullu...     siiis vaihtelu suurta!