Ei kait se sade itsessään ahdista. Tässä on nyt vaan menossa touhu siihen suuntaan, että joka vuosi saadaan se kuiva jakso ja se märkä jakso, jolloin päinvastaiset sademäärät viedään ääripäästä ääripäähän. Jotenkin tuntuu, että ammoisina aikoina sadetta ja paistetta saatiin selvästi sopivammassa suhteessa, jolloin puintiaikana saattoi ottaa kuorman paikastansa. Mutta onneksi ainakin sienitautien leviäminen otti jarrua nyt kun klasissa +11°C.

Varmaaan monessa asiassa tieto lisää tuskaa kuten tässä, säätä kytätään tunnin välein ja ihmetellään kun ei ehdi tehdä mitään. Kun mietitään tehdäänkö vai ei. Ennen tehtiin kun oli aika ja keli, jos keli keskeytti niin sitten jatkettiin. Yleensä onnistu ja välillä ei. Kuten nykyäänkin. Vähemmällä vatuloinnilla.

Filosofi ja paalimies molemmat jäljillä.

Kylhän ehkä nykyään ääripäät korostuu. Ilmastonmuutosta kai. Niin ainakin viisaammat väittää.

Ja ennen kun tilannetta ei voinut tarkistaa kättä taskuun työntämällä ja luuria hetken näpyttelemällä niin tehtiin kun tehtiin jos keskeytyi niin keskeytyi.. sit jatkettiin kun pystyi.

Itse ei oikeastaan vaivaa koska minimi panostukset olleet jo koko luomun ajan. Paskat hävitetään keväällä ajamalla ja siemenet siilosta peltoon. Ei ylinääräisiä euroja mullan sisään. Tulee mitä tulee. Kaukana takana on ne ajat kun kannatti muuta tehdä..