Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 10.03.09 - klo:14:08

Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...
Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.

Tuo mainitsemasi 3-5% pätee kun kuljetettavan tuotteen arvo on iso ja kuljetusväline halpa ja kuljetusväli pitkä(esim teollisen tuotannon lopputuotteet, ja kuljetus jollain kapellirekalla tai jopa rautateitse muutamalla pysähdyksellä). Mutta maidon osalta tilanne on toinen, lastin arvo on suhteellisen pieni ja lastin kokoonsaanti on työlästä monella pysähdyksellä ja jopa pelkällä nupilla. Puhumattakaan keräilyauton kalliimmasta päällirakenteesta.

Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.

Muistitko että päälirakenne ja vaunu on Valion. Autoilia omistaa vain vetoauton nupin.

Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...

  mikä on täysperävaunurekan km kustannus ? ja mikä on kyytissä olevan raakamaidon arvo  

Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.
[/quote]

  ja siitä vaan laskemaan, tilityshinta sisältää kuljetuskustannuksen  

[

Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?

Niin, optimistisen meijerin kannalta. Tosiaan tuo 4 tuntia vaatinee erittäin hyvät olosuhteet.

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 10.03.09 - klo:14:30

Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.

Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?

Muistitko että päälirakenne ja vaunu on Valion. Autoilia omistaa vain vetoauton nupin.

En muistanut/tiennyt, mutta silti tuo 70 eur/h ei voi hirveän väärässä olla. Niin ja saako valio pöntöt lahjoituksena ilman lahjaveroa?

Muistitko että päälirakenne ja vaunu on Valion. Autoilia omistaa vain vetoauton nupin.
[/quote]

  jaaha päälirakenne ja vaunu on jo maksettuja niin niistä ei ole kulujakaan 

Meijerien titityskykyä vertailtaessa isoin vaikutus on sillä, mitä yritys valmistaa, ja minne se tuotteensa myy.
Kulutusmaidon pakkaaminen kotimaan markkinoille on perinteisesti ollut pienimmille meiijeriyrityksille helpoin, ja Suomen hintasuhteilla myös tuottoisin vaihtoehto. Tähän perustuu hyvin pitkälle myös muutamien pienten meijerien ainakin ajoittan Valiota parempi tilityskyky.
Jos kotimaan kulutusmaitomarkkinat kilpaillaan heikkokatteisemmiksi kuin esim. Valion vientimarkkinoilta saama tuotto on, niin homma alkaa toimimaan päinvastoin, pienten meijeriyritysten kilpailukyky häviää.

Aito Maidon aikaisessa hintakisassa tulos oli tätä luokkaa, kaupoille tarjottiin pakattua maitoa todella halvalla, ja sivutuotteena kaksi pääosin kulutusmaidolla elänyttä pikkumeijeriä, Liminka ja Mouhijärvi, kaatuivat, Mouhijärvi tosin myös listerian rasittamana.

Perustotuus Suomen maitomarkkinoilla on, että Valion vahva asema ja sen harjoittama vienti turvaa tuottajahinnan yleisen tason. Jos Valio alkaa paikkaamaan vientiin menevien tuotteiden katteita pyrkimällä valtaamaan hinnalla markkinaosuutta esim. kotimaan kulutusmaitomarkkinoilta tulee kyyti maidontuottajille olemaan todella kylmää, tilityshinta tulee romahtamaan.

Pieni joukko meijereitä ja/ tiloja voi periaatteessa hyödyntää tilannetta myymällä maitonsa esim. Hämeenlinnalle hieman paremmalla hintaa, jos markkina pysyy nykyisenlaisena, ts. markkinoiden vähiten jalostamista vaativa tuote pysyy erittäin hyvän tilityskyvyn antavana. Jos venettä keikutetaan, jota tuoremaitomarkkinoiden valtaaminen tuontiraaka- ainetta pakkamalla edustaa silloin jos sillä saadaan oikeasti merkittävää jalansijaa tai kaupoilta saatava hinta alas, niin tappiot saattavat olla koko elinkeinolle valtaisat.
Tämä  varsinkin nyt, kun  Valio joutunee puolustamaan asemaansa  hinnalla kun vientimarkkina on juuri nyt huono.

Periaatteessa eri osuuskuntien tilityskyky on Valion hallinnassa, se voi niin halutessaan ajaa tilanteen sellaiseksi, että osa kilpailijoista kaatuu, tai ainakin niiden tuottajien tilityshinta romahtaa reilusti alle Valion tason, mutta kyseinen operaatio on Valion omille tuottajillekin niin kallis, että sitä tuskin tapahtuu, jollei Valio ajaudu selkä seinää vasten tilanteeseen, jossa vienti ei anna enää lähellekään riittävää tilityskykyä ja raaka- aineelle on pakko alkaa hakemaan parempihintaista markkinaa kotimaasta, Valiollahan on riittävästi raaka- ainetta koko Suomen tuoretuotemarkkinan täyttämiseen.

Eli käytännössä kaikkien, ei pelkästään Valion, tuottajien etu on se, että Valiolla  menee mahdollisimman hyvin. Ei ole mitään iloa siitä, että saa 23 senttiä kun naapuri saa vain 21, molempien navetasta lähtevät tuolla hintatasolla lehmät ennen pitkää. Sen sijaan sillä on merkitystä, jos sattuu saamaan 40 senttiä  kun naapuri saa 38.

Eiköhän tanskalaisilla ole tarkoitus vallata Ruotsin maitomarkkinat, sivussa kelpaisi siivu Suomestakin. Tanskalaiset pystyvät tuottamaan huomattavasti ruotsalaisia halvemmalla. Ruotsissa on lisäksi kilpailuhaittana huomattavasti kovemmat eläinsuojeluvaatimukset.
Arlalle olisi eduksi kun saisivat myös suomen tuottajahinnan laskemaan.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 10.03.09 - klo:14:08

Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...
Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.

Tuo mainitsemasi 3-5% pätee kun kuljetettavan tuotteen arvo on iso ja kuljetusväline halpa ja kuljetusväli pitkä(esim teollisen tuotannon lopputuotteet, ja kuljetus jollain kapellirekalla tai jopa rautateitse muutamalla pysähdyksellä). Mutta maidon osalta tilanne on toinen, lastin arvo on suhteellisen pieni ja lastin kokoonsaanti on työlästä monella pysähdyksellä ja jopa pelkällä nupilla. Puhumattakaan keräilyauton kalliimmasta päällirakenteesta.

Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.

Polttoainekuljetuksissa muistaakseni oli kuljetuksen osuus alle sentin litrasta ja ne ajaa yhteen suuntaan ja tyhjänä takaisin, joten jos pelkän keräilyn osuudeksi saadaan 2 senttiä litralta, kun autot ajaa tavallaan linjan renkaana, niin äkkiä ajatellen tuntuu kyllä aika kalliilta.
En ota kantaa sen enempää, jos ei joku logistiikasta jotain ymmärtävä osallistu keskusteluun.

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 10.03.09 - klo:14:30

Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.

Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?

Pitää muistaa kerälyssä että tilakoosta ei ole suurta etua jos tilalta tulee nupillinen ja niitä tiloja tarvitaan 3 täyteen rekkaan. Siinä kun alkaa tilojen väli olla 50km ja ekalle tilalle on meijeriltä 100km, niin ajomatka on sama. Siitä 50km välimatka ei saa kasvaa enää kovin paljon kun rupeaa aikaa palamaan saman verran kuin pienemmällä tila koolla.

Lainaus käyttäjältä: MattiTapani - 10.03.09 - klo:14:41

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 10.03.09 - klo:14:30

Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.

Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?

Pitää muistaa kerälyssä että tilakoosta ei ole suurta etua jos tilalta tulee nupillinen ja niitä tiloja tarvitaan 3 täyteen rekkaan. Siinä kun alkaa tilojen väli olla 50km ja ekalle tilalle on meijeriltä 100km, niin ajomatka on sama. Siitä 50km välimatka ei saa kasvaa enää kovin paljon kun rupeaa aikaa palamaan saman verran kuin pienemmällä tila koolla.

Kun kalusto on hankittu ja kuski palkattu, ajoreitti sama, niin siinä ei paljon paina enää, pysähtyykö se auto viisi vai kymmenen kertaa, että saa tankin täyteen ....

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 10.03.09 - klo:16:19

Lainaus käyttäjältä: MattiTapani - 10.03.09 - klo:14:41

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 10.03.09 - klo:14:30

Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.

Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?

Pitää muistaa kerälyssä että tilakoosta ei ole suurta etua jos tilalta tulee nupillinen ja niitä tiloja tarvitaan 3 täyteen rekkaan. Siinä kun alkaa tilojen väli olla 50km ja ekalle tilalle on meijeriltä 100km, niin ajomatka on sama. Siitä 50km välimatka ei saa kasvaa enää kovin paljon kun rupeaa aikaa palamaan saman verran kuin pienemmällä tila koolla.

Kun kalusto on hankittu ja kuski palkattu, ajoreitti sama, niin siinä ei paljon paina enää, pysähtyykö se auto viisi vai kymmenen kertaa, että saa tankin täyteen ....

Kyllä se rupeaa liikennöitsiää painamaan siinä vaiheessa Jos 5 tilalta ei saa rekkaa ihan täyteen ja toisella kertaa 5 tilan maito ei sovi rekkaan.
Edellyttäen että ajoreitti pysyy samana.

No eiköhän se meijeri pitäisi melko pitkälle yrittää valita sen perusteella kuka maksaa paremman hinnan raaka maidosta.

Sitä en usko että Hämeenlinnan meijeri heti tiputtaisi tilityshintaa,
Se aiheuttaisi vain tuottajien siirtymistä toisen meijerin leippiin.
Hämeenlinna saa todennäköisesti sen verran korvausta Ruotsalaisen maidon purkittamisesta että voi tilittää Suomalaiselle tuottajalle paremmin kuin valio.

Apilaksen kirjoituksessa on totuuden jyvä mukana. Kauanko ruotsissa tuotetaan 24c/l maitoa, jos sillä hinnalla ei kannata tuotaa etes Kaliforniassa 2500 lehmän yksikössä?

Todennäköisesti mennään vuosi korkeintaan kaksi eteen päin ja Ruotsalaisen maidon tuonti tyrehtyy suomeen, kun ei ole maitoa mitä tuoda. Tai sitten pitää ruveta tuottaja hintaa nostamaan Ruotsissakin.

Arlan tuonti maidon osuus ei olekuin 1% suomen maidosta, jos tuontimäärä ei tuosta nouse kovin radikaalisti ja Suomen maidontuotanto kaatuu 1% tuontiin, niin joutaakin se kaatua.

Tähän astihan Valio on määrännyt tilityshinnan ja muut ovat seuranneet perässä. Periaatteessa ainoastaan jälkitilityskyky on ollut ainoa ero vuositasolla. Jos venäjän kauppa käy, niin Valion jälkitilityskyky on ylivoimainen. Ja niille markkinoille Arlakin halunnee.

Tuo maidonhinnan lasku on melko erilainen eri Euroopan maissa. Arlalle vahvoissa maissa selkeästi nopeinta. Ranskassa perushinta tammikuussa 09 oli edelleen 36c/l, kun muissa se oli selkeästi alle 30c/l.

Eli käytännössä kaikkien, ei pelkästään Valion, tuottajien etu on se, että Valiolla  menee mahdollisimman hyvin. Ei ole mitään iloa siitä, että saa 23 senttiä kun naapuri saa vain 21, molempien navetasta lähtevät tuolla hintatasolla lehmät ennen pitkää. Sen sijaan sillä on merkitystä, jos sattuu saamaan 40 senttiä  kun naapuri saa 38.

Mielenkiintoinen kommentti. Jos Valiolla menee hyvin, niin menee muillakin. 

Tuoremaitoa periaatteessa kaikki etelä satakunnasta maitoa hakevat meijerit haluavat. Satamaito olisi mielenkiintoinen, kun on lähellä ja satsaa selkeästi tulevaisuuteen. Mutta onko se liian pieni jos Valio alkaa markkina osuuttaan puolustamaan oikeasti?

Lainaus käyttäjältä: Jalo - 10.03.09 - klo:14:55

Eli käytännössä kaikkien, ei pelkästään Valion, tuottajien etu on se, että Valiolla  menee mahdollisimman hyvin. Ei ole mitään iloa siitä, että saa 23 senttiä kun naapuri saa vain 21, molempien navetasta lähtevät tuolla hintatasolla lehmät ennen pitkää. Sen sijaan sillä on merkitystä, jos sattuu saamaan 40 senttiä  kun naapuri saa 38.

Mielenkiintoinen kommentti. Jos Valiolla menee hyvin, niin menee muillakin. 

Tuoremaitoa periaatteessa kaikki etelä satakunnasta maitoa hakevat meijerit haluavat. Satamaito olisi mielenkiintoinen, kun on lähellä ja satsaa selkeästi tulevaisuuteen. Mutta onko se liian pieni jos Valio alkaa markkina osuuttaan puolustamaan oikeasti?

Gårdmeijereitä Satamaito ja Hämeenlinna kaikkityynni, samoin dynamo ja  Kaustinen (onko vainaa?). Pikkupuljut sopivat markkinoille, sillä kauppa haluaa vaihtelua ja myös hinnoittelun vahtikoiria. Toisaalta HML ja Pori ja Toholammella joen länsipuolinen kioski ovat kivaa haastetta valiolaisille luottamusmiehille ja niille harvoille naisille, jotka uhraavat työpäiviään meijerin tuottajapalvelukaupan katteita laskemaan. Valion hallitus toimii itsenäisesti eikä kenttää juuri kuuntele. Jos kuunteleisi, olisi yhtiön hallituksessa maito-Suomesta  kyvykkäämpiä henkilöitä.

kuten henriksoni?

henriksonin jutussa kiteytyy paljon oleellista. Mielestäni tällä keräilykustannuksella ei ole tähän kokonaisuuteen mitään merkitystä tässä markkinatilanteessa. Varsinkaan niillä alueilla, missä maitoa varsinaisesti tuotetaan.

Paljon jo riippuu siitä, missä tuottaja sijaitsee, onko se kaukana, vai lähellä tuotantolaitosta, ja mikä on tuottajien välinen etäisyys. Itse asun alueella, missä on tuottajia ja laitoksetkin lähellä. Pienetkin(nykyistä keskikokoa, noin 200 000 l/vuosi) antavat keskimäärin vajaat 1100 l/haku maitoa. Autoon mahtuu n. 15 000 l, mikä tulee 13 tilalta. Hidas pumppu pumppaa 400 l/min, nopeimmat 700 l/min.

Jos kuorma lastataan kahdesta + 100 lehmää tilalta, aikaa menee niiden välimatkasta riippuen 45 min hitaalla pumpulla ja 11 tilaa samalla tilavälillä 113 min. Tämä kaikki tapahtuu maitosuomessa. Jos kustannus on esim. 70 €/h, niin eroa tulee 79 €, eli 0,52 c/litra. Tämä ero siis ajasta ensimmäisen ja viimeisen tilan välillä. Mielestäni tässä on hyvin oleellista tämä tilojen välinen tiheys. Omalla alueella kuorma saadaan nopeammin täyteen kuin laskelmassani, tilakoosta ja etäisyyksistä johtuen.

Onko täällä asiantuntijoita, jotka tietävät saadaanko näillä harvaanasutuilla alueilla(pohjoinen, ainakin maito saa kummasti tukea) jotain kuljetustukea?

Kallistahan se oli sieltä Enontekiön Kutormeilta hakea maitoa ja teurashiehoja. Olisi vaan tylyä olut soittaa, että paljonkohan se painaa, että tiedämme tilittää. Taisivat lopetella tuotannon kyllä jokin aikaa sitten. Ei sieltä yksityiset taida tuotteista kilpailla?
Osuustoiminnassa on ollut periaatteena tasapuolisuus, jota teurastamot ovat joutuneet hivenen määrälisillä oikoa, mutta tuskin kustannusvastaavasti kuitenkaan.