Vaikka Arlan ulosmyyntihinta onkin sama suomalaiselle maidolle >:(Ulosmyynti hintaa ei kukaan tiedä varmasti, että mikä totuus on, mutta näin Kiskola oli kertonut MTK:n maitovaliokunnalle... Vai oletko Valion tuottajana päässyt kovinkin syvälle Hämeenlinnan sisäpiiriin? ;)
BULL SHIT !!!
Vaikka Arlan ulosmyyntihinta onkin sama suomalaiselle maidolle >:(Ulosmyynti hintaa ei kukaan tiedä varmasti, että mikä totuus on, mutta näin Kiskola oli kertonut MTK:n maitovaliokunnalle... Vai oletko Valion tuottajana päässyt kovinkin syvälle Hämeenlinnan sisäpiiriin? ;)
BULL SHIT !!!
Asia selvä. Mitäs hyvää Valiossa on sitten, että pitäisi sen tuottajaksi ryhtyä. Eikös Valiolla ole meijeritoimintaa Virossa. Jos tarve vaatii, niin varmasti Valio tuo Virosta maitoa Suomeen.Siis pakattu maito ei ole HML omaisuutta, eikä HML sitä myy,Vaikka Arlan ulosmyyntihinta onkin sama suomalaiselle maidolle >:(Ulosmyynti hintaa ei kukaan tiedä varmasti, että mikä totuus on, mutta näin Kiskola oli kertonut MTK:n maitovaliokunnalle... Vai oletko Valion tuottajana päässyt kovinkin syvälle Hämeenlinnan sisäpiiriin? ;)
BULL SHIT !!!
myy vain rahtipakkausta ? :P
tuskin ruotsissa ja muuallakaan kukaan jaksaa motivoitua tuottamaan jatkuvasti 24c/l tai alle.
Selvää on että mitä pienempiä tiloja ja mitä suuremmat etäisyydet niin sitä suuremmat keräilykustannukset. Niin kauan kuin kaikille maksetaan samaa hintaa niin suurimmat kustannukset aiheuttava tila jyvittyy myös muiden hintaan. Kauanko tähän on varaa on toinen juttu. Jos tukirakenne säilyy niin ehkä sitten. Tai kilpailutilanne maitomarkkinoilta poistuu.
Voi olla että etelän meijerit olosuhteiden pakosta ovat päättäneet satsata suurempiin yksiköihin koska laskevat että etelässä ne ovat ainoat jotka pitkällä aikavälillä jatkavat tuotantoa. Pienemmät tippuvat pois kun ei ole jatkajaa koska tuotanto ei kannata. Aika selkeästi tämä on nähtävissä teurastamopuolella jossa hinnat ja ilmeisesti palvelukin menee yksikön koon mukaan. Mennäänkö meijeripuolella samaan suuntaan on tietysti valintakysymys mutta jos kaupan suuntaan tulee todellinen kilpailutilanne ja myyntihintaa ei enää voida sanella niin menopuolelle on jotakin tehtävä.
Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...
Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.
Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...
Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.
Tuo mainitsemasi 3-5% pätee kun kuljetettavan tuotteen arvo on iso ja kuljetusväline halpa ja kuljetusväli pitkä(esim teollisen tuotannon lopputuotteet, ja kuljetus jollain kapellirekalla tai jopa rautateitse muutamalla pysähdyksellä). Mutta maidon osalta tilanne on toinen, lastin arvo on suhteellisen pieni ja lastin kokoonsaanti on työlästä monella pysähdyksellä ja jopa pelkällä nupilla. Puhumattakaan keräilyauton kalliimmasta päällirakenteesta.
Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.
Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?
Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.
Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?
Muistitko että päälirakenne ja vaunu on Valion. Autoilia omistaa vain vetoauton nupin.
Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...
Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.
Tuo mainitsemasi 3-5% pätee kun kuljetettavan tuotteen arvo on iso ja kuljetusväline halpa ja kuljetusväli pitkä(esim teollisen tuotannon lopputuotteet, ja kuljetus jollain kapellirekalla tai jopa rautateitse muutamalla pysähdyksellä). Mutta maidon osalta tilanne on toinen, lastin arvo on suhteellisen pieni ja lastin kokoonsaanti on työlästä monella pysähdyksellä ja jopa pelkällä nupilla. Puhumattakaan keräilyauton kalliimmasta päällirakenteesta.
Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.
Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.
Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?
Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.
Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?
Pitää muistaa kerälyssä että tilakoosta ei ole suurta etua jos tilalta tulee nupillinen ja niitä tiloja tarvitaan 3 täyteen rekkaan. Siinä kun alkaa tilojen väli olla 50km ja ekalle tilalle on meijeriltä 100km, niin ajomatka on sama. Siitä 50km välimatka ei saa kasvaa enää kovin paljon kun rupeaa aikaa palamaan saman verran kuin pienemmällä tila koolla.
Esimerkkinä erittäin karkea laskelma: nupin koko 14000 l Autoilijalla menee 4 h kerätetessä sitä kokoon ja toimituksessa meijeriin. Autoilijan täytyy saada 70 e/h tunnille että homma kannattaa. No tällöin tulee 0,02 e/l. Mielestäni laskelma on erittäin optimistinen keräilyajassa ja veloituksessa. ja jo tulee se 5 % täyteen.
Optimistinen laskelma? Nyt tarttis olla sisäpiirin tietoa meijeristä mutta silti riippuen tietysti miten reitit saa suunniteltua mutta jos veikkaan että tuossa nuppikuorman keräilyssä pohjoisessa pelkkä tilojen välinen matka tulee oleman vähintään 150-200 kilometriä per kuorma että kuorma on täynnä? Eli tuohon menee jo kolme tuntia ja sitten tankin tyhjennykseen kuluva aika päälle ja peruuttelut pihoilla ja tuon jälkeen vasta alkaa matka meijeriin. Että veikkaan että pohjoisessa kovasti optimistinen laskelma kun sen sijaan jossakin Keski-Pohjanmaalla voi onnistuakin kun siellä on paljon kohtuullisen isojakin tiloja lyhyen etäisyyden pässä toisistaan. Mutta pieniä tiloja harvassa niin veikkaan että tuo yllä oleva on optimistinen laskelma jos meijereitä ei ole joka kylällä? Jos lähdetään meijeriltä ja ekalle tilalle pelkästään 100 kilometriä ja sitten tehdään lenkki 100 - 150 kilometriä ja kerätään ja palataan meijerille takaisin 100 kilometriä niin tuosta tulee tien päällä jo 350 kilometriä ja pikkuteillä 60 km/h niin se on jo 4 tuntia?
Pitää muistaa kerälyssä että tilakoosta ei ole suurta etua jos tilalta tulee nupillinen ja niitä tiloja tarvitaan 3 täyteen rekkaan. Siinä kun alkaa tilojen väli olla 50km ja ekalle tilalle on meijeriltä 100km, niin ajomatka on sama. Siitä 50km välimatka ei saa kasvaa enää kovin paljon kun rupeaa aikaa palamaan saman verran kuin pienemmällä tila koolla.
Kun kalusto on hankittu ja kuski palkattu, ajoreitti sama, niin siinä ei paljon paina enää, pysähtyykö se auto viisi vai kymmenen kertaa, että saa tankin täyteen ....
No eiköhän se meijeri pitäisi melko pitkälle yrittää valita sen perusteella kuka maksaa paremman hinnan raaka maidosta.Tähän astihan Valio on määrännyt tilityshinnan ja muut ovat seuranneet perässä. Periaatteessa ainoastaan jälkitilityskyky on ollut ainoa ero vuositasolla. Jos venäjän kauppa käy, niin Valion jälkitilityskyky on ylivoimainen. Ja niille markkinoille Arlakin halunnee.
Sitä en usko että Hämeenlinnan meijeri heti tiputtaisi tilityshintaa,
Se aiheuttaisi vain tuottajien siirtymistä toisen meijerin leippiin.
Hämeenlinna saa todennäköisesti sen verran korvausta Ruotsalaisen maidon purkittamisesta että voi tilittää Suomalaiselle tuottajalle paremmin kuin valio.
Apilaksen kirjoituksessa on totuuden jyvä mukana. Kauanko ruotsissa tuotetaan 24c/l maitoa, jos sillä hinnalla ei kannata tuotaa etes Kaliforniassa 2500 lehmän yksikössä?
Todennäköisesti mennään vuosi korkeintaan kaksi eteen päin ja Ruotsalaisen maidon tuonti tyrehtyy suomeen, kun ei ole maitoa mitä tuoda. Tai sitten pitää ruveta tuottaja hintaa nostamaan Ruotsissakin.
Arlan tuonti maidon osuus ei olekuin 1% suomen maidosta, jos tuontimäärä ei tuosta nouse kovin radikaalisti ja Suomen maidontuotanto kaatuu 1% tuontiin, niin joutaakin se kaatua.
Eli käytännössä kaikkien, ei pelkästään Valion, tuottajien etu on se, että Valiolla menee mahdollisimman hyvin. Ei ole mitään iloa siitä, että saa 23 senttiä kun naapuri saa vain 21, molempien navetasta lähtevät tuolla hintatasolla lehmät ennen pitkää. Sen sijaan sillä on merkitystä, jos sattuu saamaan 40 senttiä kun naapuri saa 38.Mielenkiintoinen kommentti. Jos Valiolla menee hyvin, niin menee muillakin. ::)
Gårdmeijereitä Satamaito ja Hämeenlinna kaikkityynni, samoin dynamo ja Kaustinen (onko vainaa?). Pikkupuljut sopivat markkinoille, sillä kauppa haluaa vaihtelua ja myös hinnoittelun vahtikoiria. Toisaalta HML ja Pori ja Toholammella joen länsipuolinen kioski ovat kivaa haastetta valiolaisille luottamusmiehille ja niille harvoille naisille, jotka uhraavat työpäiviään meijerin tuottajapalvelukaupan katteita laskemaan. Valion hallitus toimii itsenäisesti eikä kenttää juuri kuuntele. Jos kuunteleisi, olisi yhtiön hallituksessa maito-Suomesta kyvykkäämpiä henkilöitä.Eli käytännössä kaikkien, ei pelkästään Valion, tuottajien etu on se, että Valiolla menee mahdollisimman hyvin. Ei ole mitään iloa siitä, että saa 23 senttiä kun naapuri saa vain 21, molempien navetasta lähtevät tuolla hintatasolla lehmät ennen pitkää. Sen sijaan sillä on merkitystä, jos sattuu saamaan 40 senttiä kun naapuri saa 38.Mielenkiintoinen kommentti. Jos Valiolla menee hyvin, niin menee muillakin. ::)
Tuoremaitoa periaatteessa kaikki etelä satakunnasta maitoa hakevat meijerit haluavat. Satamaito olisi mielenkiintoinen, kun on lähellä ja satsaa selkeästi tulevaisuuteen. Mutta onko se liian pieni jos Valio alkaa markkina osuuttaan puolustamaan oikeasti?
Onko keräily kallista, tähän väitteeseen törmää jatkuvasti, kuljetusten osuus on elinkeinoelämässä jossain 3-5 %:n haarukassa kustannuksista, itse en usko moiseen roskaan keräilyn kalleudesta ...
Mikäli joku tälläista väittää, niin esittäköön jotain laskelmaa, paljonko maitolitrassa on kuljetusten osuus.
Eli käytännössä kaikkien, ei pelkästään Valion, tuottajien etu on se, että Valiolla menee mahdollisimman hyvin. Ei ole mitään iloa siitä, että saa 23 senttiä kun naapuri saa vain 21, molempien navetasta lähtevät tuolla hintatasolla lehmät ennen pitkää. Sen sijaan sillä on merkitystä, jos sattuu saamaan 40 senttiä kun naapuri saa 38.Mielenkiintoinen kommentti. Jos Valiolla menee hyvin, niin menee muillakin. ::)
Tuoremaitoa periaatteessa kaikki etelä satakunnasta maitoa hakevat meijerit haluavat. Satamaito olisi mielenkiintoinen, kun on lähellä ja satsaa selkeästi tulevaisuuteen. Mutta onko se liian pieni jos Valio alkaa markkina osuuttaan puolustamaan oikeasti?
Varmasti muiden tilityskyky on kiinni Valion ylläpitämästä hintatasosta. Nythän pelataan isoilla korteilla, kun joku "kehtaa" maksaa enempi. Olisi mielenkiintoista kuulla SKF:n ja Immen kommentit miksi pitäisi lähteä Hämeenlinnan kelkaan. Satamaidon tuottajat ei taida tällä saitilla kirjoitella, mutta niitäkin olisi mukava kuulla ja saada asiasta keskustelua. Kaikkee kun ei osaa/ymmärrä kysyä jos yksin juttelee tuottajan kanssa.
Meiltä maito menee paikkakunnan omaan meijeriin, matkaa 20 km. Tilityshinta aina vähintään sama kuin valiolla, joten ei mitään tarvetta vaihtaa. Tilakohtainen maitomäärä pitkälti yli 200 000 vuodessa, suurin tila toisella miljoonalla.Siinä
Meiltä maito menee paikkakunnan omaan meijeriin, matkaa 20 km. Tilityshinta aina vähintään sama kuin valiolla, joten ei mitään tarvetta vaihtaa. Tilakohtainen maitomäärä pitkälti yli 200 000 vuodessa, suurin tila toisella miljoonalla.Siinä
http://www.youtube.com/watch?v=uJh78QWPLYs
Taitaa puheet hinnasta olla samanlaiset kuin sivutkin
http://www.hirvijarvenmeijeri.fi/
Tuollaisilla päivillä meijeripuheenvuorossa onkin tarkoitus ylistää omaa erinomaisuuttaan ja luoda vahva kuva partnerista.suomalaiset tuottajat jotkaa myy arlalle sahaa omaa oksaa ,ei siinä mitään jos on lopettava tila.
Kaupalle Arla on kuitenkin vahva kumppani, tuplavalikoima edellämainittuu...
Tuollaisilla päivillä meijeripuheenvuorossa onkin tarkoitus ylistää omaa erinomaisuuttaan ja luoda vahva kuva partnerista.suomalaiset tuottajat jotkaa myy arlalle sahaa omaa oksaa ,ei siinä mitään jos on lopettava tila.
Kaupalle Arla on kuitenkin vahva kumppani, tuplavalikoima edellämainittuu...
Totas, käännetään veistä haavassa. Olisko näin päässyt käymään, jos kotimarkkinoilla olisi aitoa kilpailua? Eli olisko Ingman menny Arlan alle, jos sillä olisi ollut todellista mahdollisuutta kilpailla Valion kanssa...? Johtuuko tämä kaikki kuitenkin Valio mafian myyräntyöstä?Tuollaisilla päivillä meijeripuheenvuorossa onkin tarkoitus ylistää omaa erinomaisuuttaan ja luoda vahva kuva partnerista.suomalaiset tuottajat jotkaa myy arlalle sahaa omaa oksaa ,ei siinä mitään jos on lopettava tila.
Kaupalle Arla on kuitenkin vahva kumppani, tuplavalikoima edellämainittuu...
***Ei nuo immet ja kumppanit tätä tajua, kun ne on niin vahingoniloisia et Valiota kyykytetään.
En ymmärrä väitettä kilpailun puutteesta kotimarkkinoilla. Suomessa toimii aivan normaalit markkinat myös maitokaupassa. Historian saatossa markkinoilta on poistunut kuluttajien harjoittama meijeritoiminta. Eikä yksityisiä maidonjalostajia taida olla tuoremaitokaupassa yhtään tällä hetkellä. Kyllä kilpailu toimii ja kauppa hoitaa, että monenlaista valikoimaa riittää. Siksi kauppa haluaa nähtävästi Arlan entistä laajemmilla valikoimilla tänne. Maidontuottajien on vain sopeuduttava mutoksiin. Paras keino on hoitaa sellaisen toimijan kanssa, jolla riittää rahkeissa varaa, myös T&K:een. Tämän yrityksen nimi alkaa V:llä ja päättyy o:hon. Kermankuorijoilla ei pitkälle pötkitä. Sen on historia osoittanut monta kertaa.Totas, käännetään veistä haavassa. Olisko näin päässyt käymään, jos kotimarkkinoilla olisi aitoa kilpailua? Eli olisko Ingman menny Arlan alle, jos sillä olisi ollut todellista mahdollisuutta kilpailla Valion kanssa...? Johtuuko tämä kaikki kuitenkin Valio mafian myyräntyöstä?Tuollaisilla päivillä meijeripuheenvuorossa onkin tarkoitus ylistää omaa erinomaisuuttaan ja luoda vahva kuva partnerista.suomalaiset tuottajat jotkaa myy arlalle sahaa omaa oksaa ,ei siinä mitään jos on lopettava tila.
Kaupalle Arla on kuitenkin vahva kumppani, tuplavalikoima edellämainittuu...
***Ei nuo immet ja kumppanit tätä tajua, kun ne on niin vahingoniloisia et Valiota kyykytetään.
Sinänsähän Valio on tehnyt hienoa työtä. Se on onnistunut pitämään maidontuottajan puolta muihin tuotannon aloihin nähden erinomaisesti. Maitomarkkinat tuntuvat herättävän suuria intohimoja maasta riippumatta, kuten saimme viimeisestä KM:stä lukea. Mielenkiintoista olisi, jos Suomeen pystyttäisiin luomaan vastaava "reilun kaupan maito". Silloin kuluttaja saisi valita mitä se oikeasti haluaa ostaa, kun olisi vaihtoehtoja.
Näin viljanviljelijän näkökulmasta :D Valio lienee ainoa turvallinen vaihtoehto pitkällä tähtäimellä. Ei näistä pienemmistä puljuista tiedä lainkaan kuinka niiden käy. Arla taas on loppupeleissä epäluotettava. Maaseudussa oli hetki sitten hyvä juttu Ruotsin maitomarkkinoista. Arla painaa hintaa alaspäin ketjunsa meijereillä ja koittaa pakottaa kilpailijansa polvilleen. Joko Arlan ostettavaksi tai kokonaan pelistä pois. Tämän kilpailun sivutuotteena syntyy halpaa maitoa, jota voidaan viedä vaikkapa Suomeen. Sotketaan siinä samalla niidenkin markkinat :) Ei ole mitään varmuutta kauanko nykyinen tilanne Ruotsissa kestää. Ja sitten kun tilanne vaihtuu, niin kortit jaetaan taas uudelleen.
Kovaa kapitalismia tämä Arlan peli :)
Valion juuret ovat yhtä kaukana kuin yleensä meijeriosuustoiminta Suomessa eli viime vuosidan alussa.Näin viljanviljelijän näkökulmasta :D Valio lienee ainoa turvallinen vaihtoehto pitkällä tähtäimellä. Ei näistä pienemmistä puljuista tiedä lainkaan kuinka niiden käy. Arla taas on loppupeleissä epäluotettava. Maaseudussa oli hetki sitten hyvä juttu Ruotsin maitomarkkinoista. Arla painaa hintaa alaspäin ketjunsa meijereillä ja koittaa pakottaa kilpailijansa polvilleen. Joko Arlan ostettavaksi tai kokonaan pelistä pois. Tämän kilpailun sivutuotteena syntyy halpaa maitoa, jota voidaan viedä vaikkapa Suomeen. Sotketaan siinä samalla niidenkin markkinat :) Ei ole mitään varmuutta kauanko nykyinen tilanne Ruotsissa kestää. Ja sitten kun tilanne vaihtuu, niin kortit jaetaan taas uudelleen.
Kovaa kapitalismia tämä Arlan peli :)
Viljakaupassa paras kumppani?
Mitä tulee näiden pikkufirmojen tulevaisuuteen, juuret ovat valtaosalla vanhemmat kuin valiolla. Siis yli 100 v
En ymmärrä väitettä kilpailun puutteesta kotimarkkinoilla. Suomessa toimii aivan normaalit markkinat myös maitokaupassa.
Kyllä kilpailu toimii ja kauppa hoitaa, että monenlaista valikoimaa riittää. Siksi kauppa haluaa nähtävästi Arlan entistä laajemmilla valikoimilla tänne. Maidontuottajien on vain sopeuduttava mutoksiin.
Kai tämä oli tarkoitettu vitsiksi, olihan? Ei tätä muuten voi ymmärtää Valion hallitessa lähes 90% markkinoista? Tuottajapuolella me kovasti usein valittelemme että kaupalla ei ole todellista kilpailua vaan S ja K jakavat 80% markkinoista ja määräävät tuottajaomisteisen teollisuuden sisäänostohinnat kartellimaisesti. Kuulostaako yhtään tutulta? Että ei ole kilpailua?
Nyt ain näyttää siltä että valtaosa omistajista elää aikaa ennen eta/eu, kun katse ON oltava 2015 paikkeilla, eli 30v väärässä niinkuin sinulla. Toki mielipide vain oma, ja risteäviä mielipiteitä mahtuu maailmaa. Valio on varmaan maailman pieninpiä "vientimeijereitä", eli on kuin lastu aalloilla. Oltava joko paikallinen tai ylikansallinen, välivaiheet ovat kauppatavaraa muille.Ai niinku koko takaa sitten hyvän hinnan vai?? Ei todistu arlan kohdalla historiallisesti, mutta ehkäpä tulevaisuudessa sitten kun valloitusretki on "valmis".... itse en vieläkään uskaltaisi lähteä arlan kyytiin. Näin investoivana niiden tilityskyvystä piittaamaton, aggressiivinen ja ekspansiivinen valloituslinja on liian riskialtis. Tosin taantuma on oikea aika jakaa markkinaosuudet uusiksi, mutta ajoitus on tärkeä. Tulevaisuus näyttää kuka onnistuu ja kuka ei..
Olen jotain lukenut, mutta juuri nyt ei KM tule tähän tölliin. Onko viimeisessä numerossa jotain uutta tuosta??"miksi meidän pitäisi kilpailla keskenään?" naukaisee tähän tuottaja. Kun syitä näin alkaa löytyä, löylytetään muita. Naapurin tuottajaa, joka tukee "bandiittimeijeriä", valtiota kun ei tueta tarpeeksi....ketä vaan, paitsi peilikuvaa. Josta löytyy syy.
Tähän vähän liittyen? Oletkos lukenut KMn jutun jossa todettiin että työn tuottavuudessa valtavia eroja tilojen välillä?
Minä koitan ymmärtää asioita, miksi jokin jotenkin. Ei Arlan tilityshalu ole ollut muita heikompi. Tämä on vain laskevissa hinnoissa syyllisen etsimistä. Arla on kuitenkin se firma joka on estänyt Danonea ja Nestleä tulemasta valtaamaan itämerta saksaa kauemmas. Valitettavasti nämä ovat saaneet lähes kaiken puolasta etelään olevalla alueella. Puolassa Arla on vasta aloittanut mutta lienee niin vahva että estää kenenkään muun tulemaa dominoimaan markkinoita. Danonen unkarilaiset ja tsekkituotteet myyvät kuin häkä, alkuperää ei kysele kukaan. Siis minusta on parempi että jarrua on ollut painamassa globaaleille elintarviketoimijoille alan omistama yritys kuin että jossaki Tokio, NY, Paris ja Frankfurt listoilla noteeratut lipuskat päättää ja kilpailee Perähikiän tonkka ja kannu Osk kanssa
Minä koitan ymmärtää asioita, miksi jokin jotenkin. Ei Arlan tilityshalu ole ollut muita heikompi. Tämä on vain laskevissa hinnoissa syyllisen etsimistä. Arla on kuitenkin se firma joka on estänyt Danonea ja Nestleä tulemasta valtaamaan itämerta saksaa kauemmas. Valitettavasti nämä ovat saaneet lähes kaiken puolasta etelään olevalla alueella. Puolassa Arla on vasta aloittanut mutta lienee niin vahva että estää kenenkään muun tulemaa dominoimaan markkinoita. Danonen unkarilaiset ja tsekkituotteet myyvät kuin häkä, alkuperää ei kysele kukaan. Siis minusta on parempi että jarrua on ollut painamassa globaaleille elintarviketoimijoille alan omistama yritys kuin että jossaki Tokio, NY, Paris ja Frankfurt listoilla noteeratut lipuskat päättää ja kilpailee Perähikiän tonkka ja kannu Osk kanssa
Ai otatkos sää nyt tämän yhteisvastuullisuuspointin perusteeksi ?? ;D ;)
Sanomasi on täyttä totta, vähän ehkä hurskasteltuna, mutta silti. Pohjoiseuroopan ja venäjän markkinoille voi silti olla vaikeampi etabloitua, kuin jonnekin puolaan tai saksaan. Arlan pää kolahti kerran tähän mäntyyn venäjällä. Danone on yrittänyt Suomen markkinoillekin, mutta sille kävi samoin. Markkinat pienet ja vahva paikallinen brändi vaikuttaa.
Silti hinnallamillähyvänsä-politiikka on liian riskialtista investoivalle tilalle. Kyselepä tanskalaisilta, miltä tuntuu lyhennellä 3xliikevaihto-velkaa tän päivän maidonhinnalla.....
ja aina vain paremmin tulee menestymään...Minä koitan ymmärtää asioita, miksi jokin jotenkin. Ei Arlan tilityshalu ole ollut muita heikompi. Tämä on vain laskevissa hinnoissa syyllisen etsimistä. Arla on kuitenkin se firma joka on estänyt Danonea ja Nestleä tulemasta valtaamaan itämerta saksaa kauemmas. Valitettavasti nämä ovat saaneet lähes kaiken puolasta etelään olevalla alueella. Puolassa Arla on vasta aloittanut mutta lienee niin vahva että estää kenenkään muun tulemaa dominoimaan markkinoita. Danonen unkarilaiset ja tsekkituotteet myyvät kuin häkä, alkuperää ei kysele kukaan. Siis minusta on parempi että jarrua on ollut painamassa globaaleille elintarviketoimijoille alan omistama yritys kuin että jossaki Tokio, NY, Paris ja Frankfurt listoilla noteeratut lipuskat päättää ja kilpailee Perähikiän tonkka ja kannu Osk kanssa
Ai otatkos sää nyt tämän yhteisvastuullisuuspointin perusteeksi ?? ;D ;)
Sanomasi on täyttä totta, vähän ehkä hurskasteltuna, mutta silti. Pohjoiseuroopan ja venäjän markkinoille voi silti olla vaikeampi etabloitua, kuin jonnekin puolaan tai saksaan. Arlan pää kolahti kerran tähän mäntyyn venäjällä. Danone on yrittänyt Suomen markkinoillekin, mutta sille kävi samoin. Markkinat pienet ja vahva paikallinen brändi vaikuttaa.
Silti hinnallamillähyvänsä-politiikka on liian riskialtista investoivalle tilalle. Kyselepä tanskalaisilta, miltä tuntuu lyhennellä 3xliikevaihto-velkaa tän päivän maidonhinnalla.....
Eikös Valio ole tähän asti pärjännyt aika hyvin, ulkomaista kilpailua vastaan ????
Se on vähän että miten asiaan suhtautuu. Minusta onnistumisesta tuohon asiaan arvosana on 6,5 tai 7
15 vuotta ja 40% markkinoista menetetty muille toimijoille. Siis jos oletetaan että valion osuus olisi ollut 90% joskus -93. Koko toimialasta jossa he ovat mukana. Jos sama meno jatkuu on valio 15 v päästä nykyisen arla-ingman firman kokoinen.
Valio kannalta kai on kyse siitä, että sen on kyettävä maksamaan tarpeeksi omille tuottajilleen, se että onko sillä hallussa 90 vai 50 %:tia markkinoista, on kai lopulta ihan sama.
No ei! Ei ole ihan sama. Vaan just päinvastoin erittäin merkittävä juttu ja juuri sen takia tämä Arlan tuonti nyt niin kauhea juttu onkin. Jos markkinoista on hallussa 90% ja tuonnista ei ole uhkaa ja kotimaasta ei löydy riittävän uskottavaa kilpailijaa niin sillä markkinaosuudella monopolinomaisessa asemassa on paljon helpompi sanella kaupalle hinta. Siitähän juuri nyt on kyse kun pelätään että tuo markkinaosuus laskee niin se vaikuttaa suoraan tilityskykyyn kun hintaa ei enää voidakaan sanella kaupalle. Eli ei todellakaan ole ihan sama vaan päinvastoin hyvinkin merkittävä juttu.
Eikös tässä tilanteessa Hämeenlinna olisi paras vaihtoehto. Saisivat lisää kotimaista maitoa, joka syrjäyttäisi ruotsalaisen maidon pakkaamiskapasiteettia ja Valion ei tarvitsisi ottaa vastaan niin paljon "pakkovientiin" maitoa. ;)
Noinhan se varmaan on, mutta yleensä nämä puolustustaistelut aina hävitään, kauppa avaa toisen väylän ulkomailta jos ei kotimaista kilpailijaa nouse.
Valio kannalta kai on kyse siitä, että sen on kyettävä maksamaan tarpeeksi omille tuottajilleen, se että onko sillä hallussa 90 vai 50 %:tia markkinoista, on kai lopulta ihan sama.
No ei! Ei ole ihan sama. Vaan just päinvastoin erittäin merkittävä juttu ja juuri sen takia tämä Arlan tuonti nyt niin kauhea juttu onkin. Jos markkinoista on hallussa 90% ja tuonnista ei ole uhkaa ja kotimaasta ei löydy riittävän uskottavaa kilpailijaa niin sillä markkinaosuudella monopolinomaisessa asemassa on paljon helpompi sanella kaupalle hinta. Siitähän juuri nyt on kyse kun pelätään että tuo markkinaosuus laskee niin se vaikuttaa suoraan tilityskykyyn kun hintaa ei enää voidakaan sanella kaupalle. Eli ei todellakaan ole ihan sama vaan päinvastoin hyvinkin merkittävä juttu.
No ei! Ei ole ihan sama. Vaan just päinvastoin erittäin merkittävä juttu ja juuri sen takia tämä Arlan tuonti nyt niin kauhea juttu onkin. Jos markkinoista on hallussa 90% ja tuonnista ei ole uhkaa ja kotimaasta ei löydy riittävän uskottavaa kilpailijaa niin sillä markkinaosuudella monopolinomaisessa asemassa on paljon helpompi sanella kaupalle hinta. Siitähän juuri nyt on kyse kun pelätään että tuo markkinaosuus laskee niin se vaikuttaa suoraan tilityskykyyn kun hintaa ei enää voidakaan sanella kaupalle. Eli ei todellakaan ole ihan sama vaan päinvastoin hyvinkin merkittävä juttu.
Eikös tässä tilanteessa Hämeenlinna olisi paras vaihtoehto. Saisivat lisää kotimaista maitoa, joka syrjäyttäisi ruotsalaisen maidon pakkaamiskapasiteettia ja Valion ei tarvitsisi ottaa vastaan niin paljon "pakkovientiin" maitoa. ;)
Noinhan se varmaan on, mutta yleensä nämä puolustustaistelut aina hävitään, kauppa avaa toisen väylän ulkomailta jos ei kotimaista kilpailijaa nouse.
Kauvvan se kesti mutta viimme, Emo-Heikki ja CItonni, oivalsi mistä koko onkelman ratkasu löytyy!
Onnittelemma!
Eikös tässä tilanteessa Hämeenlinna olisi paras vaihtoehto. Saisivat lisää kotimaista maitoa, joka syrjäyttäisi ruotsalaisen maidon pakkaamiskapasiteettia ja Valion ei tarvitsisi ottaa vastaan niin paljon "pakkovientiin" maitoa. ;)
Noinhan se varmaan on, mutta yleensä nämä puolustustaistelut aina hävitään, kauppa avaa toisen väylän ulkomailta jos ei kotimaista kilpailijaa nouse.
Kauvvan se kesti mutta viimme, Emo-Heikki ja CItonni, oivalsi mistä koko onkelman ratkasu löytyy!
Onnittelemma!
Näinpä. Kun on saatu sanella hinta, on kustannusrakenne pöhöttynyt ja isännät nuokkuu vahvan hinnan sokeritokkurassa.
Pikku veikkaus:
Valion markkinaosuus tippuu alle 60% muutama vuosi sen jälkeen, kun kiintiöt on suunniteltu poistettavaksi. Siinä taitteessa loppuu monelta usko tuotannon kannattavuuteen. Markkinaosuutta tärkeämpää on tuottajaomistajan näkökulmasta tilityshinta, joten on mielenkiintoista nähdä miten käyttäytyvät isommat tuottajat sikäli kun arla+pistehinnoittelu rantautuu suomeen.....nykylinjauksella valio menettäisi suurimman osan niistä siinä tilanteessa, jossa arla olisi todellinen vaihtoehto.
kiintiön poistuttua, suomalainen maidontuotanto saattaa loppua.. veikkaan että tuottajahinta tulee laskemaan ja paljon.
No ei! Ei ole ihan sama. Vaan just päinvastoin erittäin merkittävä juttu ja juuri sen takia tämä Arlan tuonti nyt niin kauhea juttu onkin. Jos markkinoista on hallussa 90% ja tuonnista ei ole uhkaa ja kotimaasta ei löydy riittävän uskottavaa kilpailijaa niin sillä markkinaosuudella monopolinomaisessa asemassa on paljon helpompi sanella kaupalle hinta. Siitähän juuri nyt on kyse kun pelätään että tuo markkinaosuus laskee niin se vaikuttaa suoraan tilityskykyyn kun hintaa ei enää voidakaan sanella kaupalle. Eli ei todellakaan ole ihan sama vaan päinvastoin hyvinkin merkittävä juttu.
Näinpä. Kun on saatu sanella hinta, on kustannusrakenne pöhöttynyt ja isännät nuokkuu vahvan hinnan sokeritokkurassa.
Pikku veikkaus:
Valion markkinaosuus tippuu alle 60% muutama vuosi sen jälkeen, kun kiintiöt on suunniteltu poistettavaksi. Siinä taitteessa loppuu monelta usko tuotannon kannattavuuteen. Markkinaosuutta tärkeämpää on tuottajaomistajan näkökulmasta tilityshinta, joten on mielenkiintoista nähdä miten käyttäytyvät isommat tuottajat sikäli kun arla+pistehinnoittelu rantautuu suomeen.....nykylinjauksella valio menettäisi suurimman osan niistä siinä tilanteessa, jossa arla olisi todellinen vaihtoehto.
Pitkällä aikavälillä hinta tulee pakosti olemaan muutaman prosentin yli tuotantokustannusten. Muuten loppuu raaka-aineen saanti. Siinä mielessä tässä pistehintaperustelussa ei ole järkeä, aivan kuin hinta voisi olla loputtomiin alle tuotantokustannusten. Tämä ajatus juontuu varmaan siitä tosiasiasta, että omasta palkasta on aina joustettu, kun vaan saa tuottaa.....
Arla- Ingman toimii alueella, jossa valot navetoista sammuvat kaikkein herkimmin, ts. sen hankintaosuus saattaa notkahtaa hyvinkin pahasti, jos maidon hinta putoaa merkittävästi.
Kiintiöiden poistuessa "Valiolaisella" alueella on selvästi enemmän kapasiteettia lisätä tuotantoa.
Tässä voi olla myös taustaa Arlan halulle tuoda raaka- ainetta jo nyt, kotimaisella raaka- aineella ei Etelä- Suomessa toimiva meijeri markkinoita voi ajatella merkittävästi valtaavansa.
Pistehinnoittelun tapainen käytäntö on Etelä- Suomessa ollut pienessä mittakaavassa käytössä jo jonkin aikaa, Ingmannin aikanakin.
Ihan hirveän isoja siirtymiä sillä ei ole saatu aikaan, tosin pistehinnoittelumielessä kiinnostavia tiloja (iso tuotanto valtatien varressa kohtuuetäisyydellä meijeristä) ei Etelä- Suomessa juurikaan ole, eikä toisaalta rahtikustannus ole niin suuri(jos verrataan edes kohtuullisen kokoisia tiloja isoihin tuottajiin), että sillä mitään ihmeitä aikaan saadaan, lisäpotkua pistehinnoitteluun saa tuottajapalveluista luopumalla.
Pistehinnoitteluunkin pätee sama, mitä aikaisemmin kirjoitin meijerien hinnoittelun eroista: pistehinnastakin on hyötyä vain jos liikutaan hintatasolla, jolla tuotanto on kannattavaa.
Eli jos markkina pilataan tuonnilla tai ylettömällä tarjouskilpailulla, on jokseenkin yhdentekevää saako tila pistehintaa vai ei.
Emo ja muut taas neuvovat isäänsä nushimahan, olettamia olettamien päälle ja siihen vielä mielipide.
rehushoppareilla on kiva hirttää itsensä sitten kun ei sopparit pelitä,monia tapauksia on jo joissa on tuotantoa reilusti vuokramaiden varassa ja vuokramaiden metetykset näin erittäin kalliita,etelän vapaana olevat kiintiöt kertovat sata varmasti siitä ettei siellä tulla ponkaisemaan uutta nousua ylös kiintiöiden poistuttua kun sitä ei tapahdu nytkään 8)lisäksi maanhinta on aivan sairaan ylihintaista
Etelässä (siis niin etelässä, jossa Arla Ingamannin pääasiallinen raaka- ainen tuotetaan) on niin vähän uusia yksiköitä, ja niin paljon jäähdyttelijöitä, ettei kovin nopea tuotannon lisäys ole todennäköistä. Eikä ainakaan minun silmiini ole osunut että rakennuskustannukset olisivat mitenkään poikkeavan edullisia Etelä- Suomen uusissa yksiköissä, aika lailla samalla tekniikalla navetat on toteutettu kuin pohjoisempanakin.
Ja vielä yksi seikka, joka ei puolusta Etelän "piilokapasiteettia": AB- tukialueella kiintiö on ollut erittäin halpaa ja tarjonta runsasta. Investoijilla ei ole ollut vaikeuksia saada tuotantoaan vastaavaa kiintiötä, toisin kuin C- alueella. Vetäisin tästä sen johtopäätöksen, että etelässä on olemassa olevilla lehmäpaikoilla vähemmän vapaata kapasiteettia kuin pohjoisessa.
Etelä- Suomen otollisimmilla maidontuotantoalueilla selkeä plussa jonnekin Ylä- Savon seuduille on rehukustannuksessa. Teollisuuden sivutuotteita on saatavilla(toistaiseksi) paremmin, rahdit halvemmat ja jos maalajit ovat otolliset myös pidempi kasvukausi auttaa hieman.
Periaatteessa maidontuotanto(kin) kyllä pyrkii kai täysin vapaassa kilpailussa keskittymään lähelle kulutusta elintarviketeollisuuden sivutuotteita, peltoa ja satamia ts. Suomen oloissa kaikkein otollisin alue maidon tuottamiseen olisi näin katsoen Tampere- Helsinki- Turku kolmiossa ja tietyin ehdoin myös Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla?
Suomessa vaan ei ole oikein kulttuuria, joka mahdollistaisi esim. uusien isojen yksiköiden perustamisen alueelle, jossa niitä ei valmiiksi ole, peltoa on vaikeaa saada käyttöön kun omistuksesta luopuminen ei kuulu perinteeseen, vaikka viljely loppuisikin, eli iso investointi pitäisi tehdä yleensä vuokratun pinta- alan varaan. Tästä syystäkään en oikein usko Etelä- Suomen maidontuotannon nopeaan kasvuun, tai edes säilymiseen ennallaan.
mä jään kattomaan kun yrität ostaa peltoja alle 15 000€ muilta pohjalaasilta ;D toli navetta pitää olla viimeistään 7v maksettu mutta itse en ainakaan rakenna siksi että saisin ostaa järjettömään ylihintaan naapureideni maat ;D
jos on peltoa mistä valita toimii mut jos joka pellon vaihdon yhteydessä matkat ym kulut kasvaa ::)
Riippuu varmaan siitä kuuluisasta managementistä... ;) Jos osaa sopivasti motivoida yhteistyökumppaneita niin voi onnistua. Mutta jos homma pelkkää huutokauppaa niin ei varmasti pelitä. Brotkon ja siantuottajat on vielä rahamiehiä isoihinkin navettayksiköihin verrattuna.
toisin sanoen kyseinen ratkaisu ei tule toimimaan kaikkialla vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.
toisin sanoen kyseinen ratkaisu ei tule toimimaan kaikkialla vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.
toisin sanoen kyseinen ratkaisu ei tule toimimaan kaikkialla vaikka kuinka rautalangasta vääntäisi.
Ei toimikaan. Enkä edes väitä, että toimisi. Mutta joka paikassa on jokin mahdollisuus, vaikkei välttämättä laajentamiseen.
Näin nimimerkin suojissa on helppo laukoa totuuksia :D Onhan tuo Valion monopoli häkellyttävä. En usko, että millään alalla, jossa markkinajohtajalla on 80-90% markkinaosuuksista peli voi olla kovin reilua. Valion asema on käsittämätön alkaen suomalaisesta kuluttajasta. Olisiko asiat sitten paremmin, jos täällä olisi 3-4 tasavahvaa toimijaa. En tiiä. Toistaiseksi Valion vahva asema on palvellut suomalaista tuottajaa erittäin hyvin. Aina rutistaan, mutta vaikea uskoa, että mikään toinen firma tai markkinajärjestys olisi tuottanut parempaa tulosta. Luulen, että tällä systeemillä on kaikki mahdollisuudet jatkua myös tulevaisuudessa nykyisen kaltaisena. En usko, että Ruotsin maidontuotanto kestää kovin pitkään tällaisia tuottahintoja. Viron uhasta aina puhutaan, mutta pelkäksi uhkakuvaksi se on jäänyt.... eli näytämme persettä
Parempi vaan kun otamme kaikki hatun kouraan ja kummarramme yhteistä herraamme, Valiota ;)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/online_uutiset/16/fi_FI/maitomiekkari/
tuskin ruotsissa ja muuallakaan kukaan jaksaa motivoitua tuottamaan jatkuvasti 24c/l tai alle.