Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pikavippin oton syy  (Luettu 27707 kertaa)

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2766
Vs: Pikavippin oton syy
>Tuota vois perustella.

No ne on noita proohagria agitaattorien märkiä päivunia,millä ei ole yhtymäkohtaa reaalimaailmassa

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.

Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.

 Tuota vois perustella.
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.

Last Man Standing

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2766
Vs: Pikavippin oton syy
😄

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pikavippin oton syy
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.

Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.

 Tuota vois perustella.
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..
tuen alenema lähtee siitä tarpeesta, vaikea näillä päätoimisilla isoilla tiloilla on kilpailla velattoman pientilallisenkaan kanssa, jos puhutaan yksikkökustannuksista esim tulo/tuotettu tonni. Joskus -90 luvulle asti maksettiin pinta-alalisää, jolla tilan pienuutta yritettiin kompensoida.

Paananen ja Kodisoja komeilevat aina verotilastojen kärjessä, heidän suoraselkäisyyttään veronmaksajina kiitellään ihan vasemmistoa myöden. Herroilla olisi kaikki keinot välttää veroja, mutta antavat puolet 50 miljoonan tuloistaan yhteiskunnan käyttöön. Jos jonain vuonna närpiöläinen tomaatinkasvattaja ja vihtiläinen luomuviljelijä olisivatkin verotilaston kärjessä... mahtaisiko niin vahvaa panssaroitua sähköaitaa löytyä, että herrat voisivat viettää yönsä rauhassa?

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Pikavippin oton syy
Eli mitä suurempi pinta-ala hoidettavana sitä halvemmalla se on tehtävä. Jos kerran iso maatila(pinta-ala) ei tarvii yhtä paljon tukia kuin pienempi.


"mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän.."

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.

Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa

-SS-

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Pikavippin oton syy
Useammantuhannen hehtaarin viljelyalojen ja jättieläinyksiköiden häpeilemätön brändäys "pienperheviljelmäksi" tuottaa loppuviimeksi tuen maksajalle sekä rahallisen että moraalisen kriisin, koska jossakin vaiheessa ne yhdeksäntoista perhettä ovat lähteneet muille maille ja se yksi jatkaa näiden jättämillä tukiresursseilla. Kuitenkin tuettomuus, tai merkittävästi karsitut tuet, kaataisi ensinnä Suomesta suuryksiköt. Tanskan kartanoyhdistys on sen selväsanaisesti julistanut omissa tiedotteissaan.

Suomessa riittää omavaraisuuteen 1,5 milj ha ja 1000 tilaa

-SS-
Laitahan laskelmaa, kuinka tappiollista on pyörittää koko Suomen peltopinta-alaa viljelykäytössä ja pitää ylimääräisiä tiloja?
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Pikavippin oton syy
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..

Kertokaahan millä perusteella nämä tulevat suurtilalliset valitaan ja miten nuo suuret tilat saadaan muodostettua. Ja mukava olisi kuulla myös miten heidät motivoidaan tuottamaan ja kuka kantaa taloudellisen riskin. Siitähän kun ei pääse mihinkään, että olemme niin pohjoisessa ettei täällä viljellä kuin puita ja lihatuotanto on riistaa jos ilman tukia tai olemattomalla tuella pitäisi yrittää jotain tuottaa. Poislukien ne harvat jotka ovat alkaneet jatkojalostaa tilansa tuotteita kuluttajille myytäviksi ja onnistuneet siinä. Kaikein sorttiset rajasuojat, tullit yms. ovat sitten myös tukea.

Kartanoyhdistysten laskelmat ovat luku erikseen. Jos niissä oletetaan että kartanoiden rakennusten loisto edes ulospäin täytyy pitää maatalouden tuloilla yllä niin ihan varmasti rahat loppuvat äkkiä jos tukia paljon lasketaan. Järkevällä ja nykyisiin sekä tulevaisuuden tuloihin sopusuhteessa olevilla rakennuksilla pärjää paljon paremmin vaikka tuet laskevatkin.

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.
Tarkoitat ilmeisesti samaa mitä mä tossa aiemmin yritin änkyttää.. eli mitä vähemmän tiloja sen pienemmällä tukieuroilla ja tuloilla selvitään kun rahan tarvitsijoita on vähemmän..

Kertokaahan millä perusteella nämä tulevat suurtilalliset valitaan ja miten nuo suuret tilat saadaan muodostettua. Ja mukava olisi kuulla myös miten heidät motivoidaan tuottamaan ja kuka kantaa taloudellisen riskin. Siitähän kun ei pääse mihinkään, että olemme niin pohjoisessa ettei täällä viljellä kuin puita ja lihatuotanto on riistaa jos ilman tukia tai olemattomalla tuella pitäisi yrittää jotain tuottaa. Poislukien ne harvat jotka ovat alkaneet jatkojalostaa tilansa tuotteita kuluttajille myytäviksi ja onnistuneet siinä. Kaikein sorttiset rajasuojat, tullit yms. ovat sitten myös tukea.

Kartanoyhdistysten laskelmat ovat luku erikseen. Jos niissä oletetaan että kartanoiden rakennusten loisto edes ulospäin täytyy pitää maatalouden tuloilla yllä niin ihan varmasti rahat loppuvat äkkiä jos tukia paljon lasketaan. Järkevällä ja nykyisiin sekä tulevaisuuden tuloihin sopusuhteessa olevilla rakennuksilla pärjää paljon paremmin vaikka tuet laskevatkin.
jo 2000-luvulla on tultu alaspäin niin, että 2025 tilojen määrä on puolittunut. Valinta tapahtuu luonnostaan, ellei siihen vaikuteta ulkoapäin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.209113

EU:n jäsenenä minkään rajasuojan rakentaminen on mahdotonta ja EU:n ympärillä olevaan vaikuttaminen on rajallista, ellei mahdotonta. Tilamyynti on ajan ja resurssien haaskausta, osoittaa ainoastaan sen maksukyvyn johon tarvittaessa kuluttajat ovat valmiita. Käsittäkseni tilamyynnin menestyminen perustuu marketteja selvästi korkeampiin hintoihin?

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Pikavippin oton syy
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.

Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.

 Tuota vois perustella.
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.

Eikös se suomen suurin viljatila siirtynyt luomuun, kun tavanomainen ei kannattanut edes reilulla tuhannella hehtaarilla, joten jatketaan vaan niitä haaveiluja.  ::)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1541
Vs: Pikavippin oton syy
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.

Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.

Eipä tuo termi "tavanomainen viljely" sovi kokotilanmaahanniittonurmien kasvatukseen sen paremmin. Yleensä vastakkainasettelussa käytetään termeinä luomu vs tavanomainen viljely. Itse koen, että termi "tavanomainen" on huonohko kuvaamaan tukijärjestelmässä sitä toista tuptantotapaa. Siksi olen itse käyttänyt usein termiä "kemiallinen viljely". Ei sekään minun mielestäni oikein hyvä termi ole, mutta kun luomuun verrataan, se on oikeampi. Ehkä jatkossa "tavanomainen kemiallinen viljely"? Kauhea sanahirviö...
Don Essex

Jippo Premium

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 240
Vs: Pikavippin oton syy
Mistä kummasta on teille tullut käsitys, että tilamäärän vähentyessä tilakohtainen tuki suurenee, koska muka jaettava kokonaistukisumma muka pysyisi samana? Eihän se noin ole, jaettava tukisumma pienenee tilamäärän vähentymisen  suhteessa.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12200
  • Virolaista kiitos!
Vs: Pikavippin oton syy
No ei se noinkaan mene. Jokaiselle hehtaarille on neuvoteltu se tietty tukimäärä+muuttuvat lisät.

Vaan kun osa porukasta lopettaa, niin jäljelle jäävät saavat vapautuvat maat ja näin tulot kasvavat.

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
ajatus lähtee siitä, että 10 x 100ha perheviljelmää tarvitsee tuloja kymmenen perheen elämiseen, ellei rahaa tule tarpeeksi tuotannosta niin tuen tarve on suurempi. Yksi 1000 ha tila elättää vain yhden perheen ja osa-aikaisesti nipun palkkatyöläisiä tai urakoitsijoita. Laajenevien tilojen tulosta laskee meillä nyt se, että pääomaa tarvitaan tähän laajenemisen rahoitukseen eli peltojen ostoon ja koneellistamiseen. Mikä mahtaisi olla 1400 ha velattoman tilan todellinen tukitarve, tuskin sille miljoonaa joka vuosi, kuten nyt maksetaan? Jos tämä olettama ei pidä paikkaansa, niin investointi- ja sukupolvenvaihdostukien maksu pitää lopettaa heti.

Eikös se suomen suurin viljatila siirtynyt luomuun, kun tavanomainen ei kannattanut edes reilulla tuhannella hehtaarilla, joten jatketaan vaan niitä haaveiluja.  ::)
2010-luvun alkupuolella puhuttiin 800 hehtaarin tilasta, nyt 1400 hehtaaria eli kasvuvauhti on hurjaa. Joko massia menee pellon ostamiseen tai vuokriin... koneisiin varmasti. Luomun 1 ½-kertainen tuki on omiaan houkuttelemaan yhä isompia yrittäjiä.