• Tavallinen aihe

Aihe Pikavippin oton syy  (Luettu 11727 kertaa)

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 107
Pikavippin oton syy
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat  joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28386
  • für immer
Vs: Pikavippin oton syy
Onhan se iso ongelma jos ei pysty laittamaan 10 000 euroa kuukaudessa yksityistalouden pyörittämiseen ellei ota pikavippejä paikkaamaan vajetta 😂 Olisikohan se syy tuossa 😂
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

montöör

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1791
Vs: Pikavippin oton syy
Ei markkinataloutta ole se, että tehdään esim. viljelysopimus jos sen velvoitteet
koskevat vain viljelijää. Ostaja määrää hinnan, laadun ja päättää ottaako kuorman
vastaan. Ostajalla ei ole mitään riskiä sadon onnistumisesta. Rahdin maksaa aina
myyjä. Ei pikavippi mikään niin uusi ilmiö ole. Nyt siihen liittyy koronkiskonta. Vanhaan
aikaan iloiset kaljaveikot kävi lainaamassa taksilla ajaen viiskymppisen. Maksoivat
sitten kun jaksoivat tai tulivat töihin. Noottaa, parempi se oli.

navettapiika

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Entisaikaan puhuttiin siitä vekselivetoisesta maataloudesta. Nyt tälle on vain keksitty uusi nimi. Korkokin huitelee samoissa lukemissa.. ja se vanha hokema, että kun syksyllä tekee riittävän kokoisen vekselin, talvi menee yhdessä hujauksessa..

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2025
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Pikavippin oton syy
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat  joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä  tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.

Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää  järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.

Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
Osa-aikaisten ja eläkeläisviljelijöiden riistäjä.

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat  joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä  tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.

Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää  järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.

Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.

Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 107
Vs: Pikavippin oton syy
Näin Joulun aikaan on hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan, miksi maanviljelijät ovat  joutuneet ottamaan pikavippejä maksaakseen juoksevia kuluja? Itse lähtisin liikkeelle tukipudotuksesta 100e/ha joka tapahtui 3 vuotta sitten, eli vuonna 2016, sitten tuli vuosi 2017, jolloin kärsittiin märkyydestä, ja sitten vielä tämä vuosi 2018 jolloin kuivuus oli ongelma. Nämä kolme asiaa ovat ajaneet Suomen maatalouden tähän tilaan. Seuraava takaisku oli satovahinko korvausten poistaminen juuri ennen näitä katovuosia ja siirtäminen sen markkinatalouden armoille. Itse molempina katovuosina markkinaehtoisen katovakuutuksen ottaneena ja euroakaan sieltä saaneena. Ymmärrän että niiden varaan ei kannata enää omaa viljelyä rakentaa. Seuraava takaisku minkä maanviljelijät saivat oli sukupolvenvaihdosta koskeva luopumistukiehdoista luopuminen. Se oli näistä virheistä suurin. Koska muutenkin maatalous alan houkuttavuus nuorten keskuudessa ei ole huippuluokkaa. Ja tämä päätös vielä vähensi sitä. Nyt tarvitaan oikeita päätöksiä uudelle ohjelmatukikaudelle, jotta nyt me keski-ikäiset Suomalaiset maanviljelijät ja muutkin saamme palvelutaloissa 2045-luvulla puhdasta Suomalaista ruokaa. Jäämme seuraamaan päättäjien oikeita päätöksiä poliittisista taustoista välittämättä.
Mä taas näkisin että tuo luopumistuki järjestelmä on osittain ajanut maatalouden tähä  tilanteeseen missä ollaan. Auliisti siirretty toimeentulemattomia tiloja jatkajille ja nyt kun hiema koitellaan niin ongelmat on käsissä.

Toisekseen ei kai tollasia katokorvaus systeemejäkään ole mitää  järkeä ylläpitää. Ei kai oikeasti ole tarkoitus että homma toimiminen perustuu siihen että korvaukset pelastaa. Alaan kuuluu sää riski ja sillä siisti.

Ja kolmanneksi tukitason tippuminen oli tiedossa peliliike olisi pitänyt tehdä ajoissa. Nytkin on tiedossa että tuet laskee eli alkakaa sopeuttamaan toimia sen mukaiseksi.
missään ei sanottu, keitä ja mistä tiloilta pikavippejä ottaneet viljelijät ovat? Konkurssiin menneistä on uutisoitu ainakin isoista tiloista, joilla on ollut kovempi paine pärjätä ja jatkaa. Pienet tilat näivettyvät, myyvät pikkuhiljaa peltoja tai hankkivat muita tuloja pärjätäkseen. Luultavasti näitä pikavippitiloja tiloja on vähän, eikä tästä voi vetää mitään johtopäätöstä.

Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita eli kumpaa sanomaa on uskominen? Jos taas tukijärjestelmä mahdollistaa isot investoinnit, vaikka tulo yrittämisestä jää neljään euroon on jossain vika. Tukiriippuvuudesta pitäisi päästä enemmän eroon, kuin mennä syvemmälle, kohta ollaan valtion työntekijöitä vailla omaa päätösvaltaa mistään. Tarkoittaisi enemmän teollisuuden ja kaupan asemaan puuttumista. Tukijärjestelmään pitäisi lisätä mm näitä esillä olleita verotuksellisia juttuja.
Tukiriippuvuudesta- ja luopumistuesta luopuminen on suurimmat uhat  huoltovarmuuden kannalta. Näkisin että elintarviketeollisuudella ei ole halukkuutta maksaa tuotteesta niin suurta hintaa, että se kattaa kaikki kulut ja mahdollistaa investoinnit ja maanviljelijän kohtuullisen toimeentulon. Esimerkiksi 100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita

Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla.  Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
100 euron/ha pudotus tuessa pitäisi kompensoida 100 euroo/tonni viljan hintaan..Ja silloin viljan hinta olisi noin 300 e/tonni, mikä on eläintiloille ihan liian suuri kuluerä. Nyt jo näemme sikatilojen kohdalla kuinka viljan hinta on vähentänyt niiden määrää merkittävästi ja kinkkupula 2019 Jouluna on jo väläytelty.

4 t viljasadosta ehkä kuitenkin 25 €/tonni olisi kompensaatio sille 100 €/ha  pinta-alatuelle. 

Tuo suora viljan hintaan tuleva tuki ei koskaan enää tule sellaisenaan uudelleen käyttöön, se on aivan liian kallis järjestelmä sellaiselle pienelle valtiolle, jolla ei ole rikkaita hiili- ja öljyesiintymiä. Ja vaatii huumetarkastusten kaltaisia tiukkoja rajavalvontajärjestelmiä.

-SS-

wolfheartscry

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2052
Vs: Pikavippin oton syy
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita

Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla.  Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.

-SS-
Ainakin näillä meidän alueen suurten pääomatulojen viljelijöillä (ei montaa) oli luultavasti metsätulot syynä listoille pääsyyn, koska itse viljelytuet (tilakoko) ei sitä voine mitenkään selittää. Eräällä voi selittää muusta yritystoiminnasta tulevat osingot.

Tuolla toisessa ketjussa peräsin tutkimusta näihin pikavippeihin johtaneisiin syihin, mutta totta kai yhtälailla kiinnostaisi myös nuo onnistumisiin ja menestymiseen (pitäät tietysti ensin määrittää menestyminen) johtaneet syyt. En kaipaa syyllisiä, mutta Lahtist ja kk:ta kaipaisin...

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 790
Vs: Pikavippin oton syy
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita

Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla.  Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.

-SS-
Ehkä sinne pääseiden tulot ovat keskimmärin tuota luokkaa, mutta ei taida montaa maanviljelijää yltää edes Iltalehden minimirajalle.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita

Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla.  Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.

-SS-
Ehkä sinne pääseiden tulot ovat keskimmärin tuota luokkaa, mutta ei taida montaa maanviljelijää yltää edes Iltalehden minimirajalle.

Näin, mutta kyseinen menestyvien rakennemuutosyritysten osuus vastaa merkittävästä osasta sekä tuotantoa että tukieuroja. Siksi lisätuen tarve esitetään julkisuudessa pientilojen alhaisina tuloina, esitetään maalaisromanttinen perheviljelmä, joka on säälittävissä vaikeuksissa. Tuotantoon sidotut, samoin hehtaareihin liitetyt kriisituet hyödyttävät silti eniten suuren volyymin tehtaita. Ketkäpä ennakoitavasti kritisoisivat eniten sitä, että jos vaikka tuo 1,7 miljardin maataloustukipotti jaettaisiinkin 50000 tilan kesken tasan, poistettaisiin hintatuet ja pinta-alatuet kokonaan ? 

-SS-

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 790
Vs: Pikavippin oton syy
Muutenkin lehdessä uutiset on ääripäistä, toisessa valitetaan neljän euron tuntipalkoista ja toisessa onnellinen perhe kuvattuna miljoonan tuotatotilan edessä tai messuilla ostetun puolen millin koneen astinlaudalla. Näitä ei neljän euron tuntipalkalla hankita

Näkisin tuon 4€/h lähinnä jo väsyneenä harhauttamisyrityksenä. Siinä yhdistellään jotakin keskimääräistä, mikä ei kerro yhtään mistään mitään, johonkin heikoimpaan ja parhaimpaan , mitkä nekään eivät kero yhtään mistään mitään. Eli esimerkiksi semmoinen looginen nurjahdus kuin vaikkapa 1000 ha maatila, 1000 lehmää, jotka käsinlypsetään aamukasteisella niityllä ? Vaikka koko businesta hoideltaisiin jollakin kaukosäätimellä ja alihankkijoiden voimin, kun isäntäväki lomailee Balilla.  Näin äkkinäisesti katsoen Iltalehden maakuntien maataloustukihakua ja verotietoja, niin aika yleinen näyttäisi olevan 70 - 150 k€ ansiotulot ja samansuuruiset tai jopa suuremmat pääomatulot. Jos vaikka nyt 50 k€ ansiotulot jaetaan vuoden kaikilla tunneilla eli 8760, tulee tuntipalkaksi jo lähes 6 €. 100 k€ 12 €. Pääomatulojahan ei maanviljelijän tuloiksi lasketa näissä julkisuuden marttyyrikertomuksissa.

-SS-
Ehkä sinne pääseiden tulot ovat keskimmärin tuota luokkaa, mutta ei taida montaa maanviljelijää yltää edes Iltalehden minimirajalle.

Näin, mutta kyseinen menestyvien rakennemuutosyritysten osuus vastaa merkittävästä osasta sekä tuotantoa että tukieuroja. Siksi lisätuen tarve esitetään julkisuudessa pientilojen alhaisina tuloina, esitetään maalaisromanttinen perheviljelmä, joka on säälittävissä vaikeuksissa. Tuotantoon sidotut, samoin hehtaareihin liitetyt kriisituet hyödyttävät silti eniten suuren volyymin tehtaita. Ketkäpä ennakoitavasti kritisoisivat eniten sitä, että jos vaikka tuo 1,7 miljardin maataloustukipotti jaettaisiinkin 50000 tilan kesken tasan, poistettaisiin hintatuet ja pinta-alatuet kokonaan ? 

-SS-
Tuo oli EU:n tukipolitiikan uudistuksen suunnittelijan Stefan Tangermannin ajatus 1980-luvulla. Jostain syystä uudistus toteutui täsmälleen päinvastaisena.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 15061
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Pikavippin oton syy
EU:n CAP - uudistuksissa on aina ollut "perheviljelymuodon" säilyminen perusteissa. Varsinkin uusissa EU-maissa nykyjärjestelmä silti on nopeasti tuhonnut perheviljelmät ja siirtänyt painopisteen suuriin yhtiömuotoisiin agroyksikköihin, vaikka kaikissa EU-maatalouspolitiikan strategiapapereissa on tämä tuttu lausuma "pienistä ja keskisuurista perheviljelmistä, näin uusimmassakin:

https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-modernising-cap_en.pdf

"The new CAP will focus strongly on supporting the small and medium-sized family farms that are the heart of the EU’s agricultural way of life, as well as on encouraging young farmers to join the profession."

Eli uusi CAP-uudistus 2020 eteenpäin muka keskittyisi tukemaan pieniä ja keskisuuria perheviljelmiä, jotka ovat EU:n maatalouden ydin (ei kylläkään enää tuotannon eikä tuki-imuroinnin osalta, oma huomautus) , ja tukemaan nuoria viljelijöitä alkamaan viljelijän ammattiin.

-SS-

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 790
Vs: Pikavippin oton syy
EU:n CAP - uudistuksissa on aina ollut "perheviljelymuodon" säilyminen perusteissa. Varsinkin uusissa EU-maissa nykyjärjestelmä silti on nopeasti tuhonnut perheviljelmät ja siirtänyt painopisteen suuriin yhtiömuotoisiin agroyksikköihin, vaikka kaikissa EU-maatalouspolitiikan strategiapapereissa on tämä tuttu lausuma "pienistä ja keskisuurista perheviljelmistä, näin uusimmassakin:

https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/budget-may2018-modernising-cap_en.pdf

"The new CAP will focus strongly on supporting the small and medium-sized family farms that are the heart of the EU’s agricultural way of life, as well as on encouraging young farmers to join the profession."

Eli uusi CAP-uudistus 2020 eteenpäin muka keskittyisi tukemaan pieniä ja keskisuuria perheviljelmiä, jotka ovat EU:n maatalouden ydin (ei kylläkään enää tuotannon eikä tuki-imuroinnin osalta, oma huomautus) , ja tukemaan nuoria viljelijöitä alkamaan viljelijän ammattiin.

-SS-
Tangermannilta on otettu ainostaan tavoite käyttöön, keinot ovat mitä sattuu. Hänellä kyllä olisi ollut keinovalikoimakin tarjota. Eli jos tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa keskenään, niin silloin ei tietenkään voida päästä asetettuihin tavoitteisiin, vaan tulos on täysin sattumanvarainen.