Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pikavippin oton syy  (Luettu 28010 kertaa)

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Vs: Pikavippin oton syy
Tuota näennäisviljelyä saataisiin kitkettyä varmaan tehokkaimmin valvontaa kohdentamalla näille rehellisille hömppäviljelijöille. En siis tarkoita niitä, joilla on suurin osa oikeassa tuotannossa ja sitten tietty osa hömpällä, vaan niitä tiloja, joilta ei tule mitään myytävää eli ollaan vaan viljelevinään ja päätoimena on tukien nosto. Monikaan näistä viljelyksistä ei täyttäisi paikkakunnan  hyvän tavan mukaista käytäntöä, joten sanktioita tulisi. Pikkuhiljaa loppuu se innostus tukien nostoon, kun joutuu ne takaisin maksamaan. Se on sitten eri asia, mihin käyttöön mahdollisesti se pelto tulisi se jälkeen. En siis kannata mitään SS:n mainitsemaa "pakkososialisointia". Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee.


Tuota, mitenkäs toi viimenen lause; "Maanomistaja päättäköön, mitä maillaan tekee." sopii tuohon näennäisviljelyn demonisointiin vastauksesi alkuosassa ?

Oikein hyvin. Tukiehdoissa sanotaan aika selvästi, että satokasviksi ilmoitettuja on viljeltävä niin että kauppakelpoista satoa saadaan normaaleina vuosina. Jos viljelijää ei kiinnosta edes yrittää kunnolla niin ei satokasvien tukiakaan tarvitse saada. Missään ehdoissa kun viljelijää ei kielletä vaikka viherkesannoimasta/viherhömpöttelemästä vaikka koko pinta-alallaan. Mutta sitten myös tuki on pienempi.

Täydentävissä ehdoissa:
"Toimi niin, että korjuu ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista." Ei siis ole tarpeen tuottaa satoa, vaan sen pitää olla vain mahdollista. Eli edes asiasisällölliseati sadonkorjuuta ei vaadita.

Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.

Mitäs mieltä sitten olette luomutuista ? Ja myyntikelpoisen sadon tuottamisesta.





Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Don Essex

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.

Parikymmentä vuotta EU:n aivopesussa on saanut ihmeitä aikaan. Velan voi laittaa toiselle maksuun ja odottaa, että tämä mukisematta vuosittain hoitaa lankeavat lyhennykset ja korot... pidän sillä aikaa heinikot siististi niitettynä.

Maatalous lienee syntynyt tarpeesta tuottaa ruokaa. Kun raha on otettu käyttöön, niin tuli mukaan vaatimus kannattavuudesta, tuotteita piti saada vaihdettua muihin tavaroihin. Nykyisen ilmastokriisin uhatessa viljelyn on otettava huomioon ympäristö- ja ilmastovaatimukset. Kun nämä yhdistetään, niin tuotanto pitää rajoittaa mahdollisimman pienelle alueelle, siellä tuottaa kannattavasti mahdollisimman suuria satoja. Lopun maan voi laittaa ilmastotyöhön vaikka metsittämällä.... kaukaiselta tuntuu ajatus, että tällä alalla maksatetaankin omistajan vanhoja velkoja :)

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Pikavippin oton syy
Olen sitten lukenut tukiehdot huonosti. En ole huomannut ehdoissa vaadetta kauppakelpoisen sadon tuottamiseen normaalina vuonna.

Ei siellä sanatarkasti noin sanota. Mutta asiasisällölisesti kyllä.


Kait olis parei tyytyä siihen mitä siellä sanatarkasti sanotaan. Muutoin mennään valvonta/tarkastusasioissakin vahvasti kohti maanhankintalain aikaa; "viljelykasvi/tukilupaa pitää anoa joltakin paikailliselta politbyroolta, mikä jakaa lupia poliittisen jäsenkirjan ja aktiviteetin sekä perseennuolennan perusteella."

Täydentävien tukien oppaassa sanotaan sanatarkasti näin: "...että korjuu ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista." sivu 13 ja sivulla 14 "..seuraavana vuonna lohkolle on mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato".

Ympäristötukien oppaassa toistuu usein seuraava: "Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittava ja rikkakasvien leviäminen estettävä joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuuja markkinakelpoinen sato."

Peusoppaan sivulla 16 sanotaan "Sinun on pyrittävä korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamiseen". Seuraavalla sivulla kuvataan mitä korjuu- ja markkinakelpoisen sadontuottaminen tarkoittaa ainakin kansallisissa tuissa. Ja eiköhän samoja vaatimuksia käytetä muissakin tuissa. Niihin kuuluu mm. tarkoituksen mukainen muokkaus ja lannoitus, tasaisen orastumisen mahdollista kylvö, aluelle ja lohkolle sopiva kasvilaji sekä lajike, riittävä siemenmäärä, tarkoituksen mukainen rikkakasvien torjunta, korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen mahdollistava lohkon kasvukunto.

Minun mielestäni "markkinakelpoinen" ja "kauppakelpoinen" ovat käytännössä toistensa synonyymeja ja kyllähän noiden sääntöjen sanatarkka noudattaminenkin minulle sopii jos asiasisällön ymmärtäminen on liian hankalaa. Jokainen saa tietysti vapaasti tehdä mitä haluaa omilla maillaan tai ilmoittaa pelloksi vaikka raivaamatonta hyvin märkää ja karua suota tai avokalliota tai kasvukunnoltaan niihin verrattavaa "peltoa" tai peltoa, josta ei tunnista mitä lohkolla on tarkoitus viljellä. Mutta sitten saa myös varautua siihen ettei saa tukia ja niitä myös peritään takaisin.

Vaikkei sadonkorjuuvelvoitetta olekaan niin sitten kun saa kohtuullisesti itävän kylvöksen ja sopivan tiheän kasvuston niin sen jälkeen aika vähällä vaivalla tulee kohtuu helposti korjattava ja kuivattava kasvusto. Ja mielestäni noissa säännöissä nimenomaan halutaan kunnolla kylvettyjä kasvustoja joista rikkakasvit torjutaan tarpeen mukaan. Sellaista vuotta ei vielä ole tullut etteikö satoa olisi ollut järkevää korjata mikäli sadonkorjuuneilla on pysynyt pinnalla ja kasvusto ei ole ollut maata myöden.

Eipä tämäkään kovin lähelle pikavippejä ole. Mutta sen verran kuitenkin, että taloutensa romuttaminen onnistuu aika helposti niinkin ettei tukisääntöjä edes haluta lukea saatika noudattaa tai homma ei kiinnosta pellolla eikä eläinsuojassa ja työt tehdään huitaisten vähän sinne päin, mitään ei edes yritetä laskea tai suunnitella eteenpäin ja sitten kohdalle sattuu jokin tarkistus eikä sitä läpäistä. Järkevintä olisi lopettaa silloin kun tarpeeksi tympii mutta ollaan vielä henkisesti tässä maailmassa eikä talouskaan ole täysin kuralla.

maidontuottaja

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5521
  • 250k
Vs: Pikavippin oton syy
Säilörehunurmi, jos siitä ei korjaa satoa pysyy hyvänä kun sen murskaa 2-3 kertaa kesässä. Seuraavana vuonna kasvaa heinää entistä paremmin. Se vihermassa toimii lannoitteena jos ette tiedä.
Huonostakin asiasta voi löytyä joskus jotain hyvää.

Pasi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2373
Vs: Pikavippin oton syy
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.

Jos karjatiloilla tarkoitetaan ruohonpurijaelukoita niin ajatus vastaa suurta navettaa, jonka tontille mahtuu rehuvarsto ja jaloittelutarha eikä muuta. Edellyttää todella hyvää järjestelykykyä, taloudenpitoa ja kykyä tulla toimeen muiden kanssa, ts. karkearehujen toimittajat sekä lannanvastaanottajat. Joten ei toimi kriisitilalla. Yksimahaisilla saattaisi tomia kunhan homma seinien sisällä on todella hyvin halussa sekä lannan saa häivytettyä jonkin ja joku muu vielä maksaa siitä. Sekä tietysti pellot vuokralle. Mutta silloin ei ole kyllä taloudellista kriisiäkään ellei yksityistalous ole uskomaton rahasyöppö. Jos potsin tai broilerin saa kasvamaan kunnolla tai tiput munimaan niin kyllä pellonkin oppii sellainen henkilö taloudellisesti viljelemään. Kasvinviljelytiloillakaan ajatus ei oikein taida toimia ellei talous ole alunperin kunnossa ja kyseessä on jonkin sortin alle viiden vuoden mittainen tuumaustako jonka aikana mietitään mitä ja kuka tässä nyt alkaa yrittämään. Kalliiden koneiden vaihtamisesta halvempiin mutta toimiviin on apua jos luovutaan lähes uusista koneista. Mutta tuokin pitää tehdä ennen varsinaista kriisiytymistä.

Kyllä höppää voi viljellä sekä kemiallinen että luomutila koko tilan alalla vaikka ilmoittamalla paljon säilörehuheinälohkoja. Mutta kyllä nekin on ihan kunnolla kyvettävä ja pidettävä rikkaruohottomina jos tarkastuksen haluaa läpäistä. Jos veikkaa ettei tarkistusta tule niin sitten on eri asia. Sadonkorjuuvelvoite palaa kyllä varmasti jos tuon kaltaiset järjestelyt yleistyvät.

Kyllä ilman kemikaalejakin saa kauppakelpoista satoa. Mutta se vaatii parempaa kasvinvuorotusta, viherlannoitusta (ellei sitä lasketa kasvivuorotukseen), erilaisten orgaanisten lannoitteiden ja mömmöjen vastaanottamista, ylimääräistä kesannointia tms. sitten kun tulee liikaa kestorikkoja. Lajittelija parantaa yllättävän paljon raakaerän arvoa jos suurin osa jyvistä on kunnollisia. Varsinkin jos jätteet voi käyttää itse energiana. Eikä lajitteleminen kovin vaivalloista ole ellei kaikkea joudu käyttämään peräkärryjen kautta.

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Pikavippin oton syy
Säilörehunurmi, jos siitä ei korjaa satoa pysyy hyvänä kun sen murskaa 2-3 kertaa kesässä. Seuraavana vuonna kasvaa heinää entistä paremmin. Se vihermassa toimii lannoitteena jos ette tiedä.
Tuo pitää paikkansa ja on käytänössä testattu. Vuokrailin muonoin naapurin peltoja ja ne olivat viherkesantona. Tukikauden vaihtuessa valaisn sadonkorjuu velvoitteen poistumisen tuomia mahdollisuuksia. Pellot vaihtoivat viljelijää ja muuttuivat yhdessä yössä rehunurmiksi. Ne olen käynyt pientä korvausta vastaan sitten niittämässä ja ovat tarkastuksista menneet kiitoksin läpi.

Viimeksi muokattu: 01.01.19 - klo:20:55 kirjoittanut optimisti

optimisti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1527
Vs: Pikavippin oton syy
Teille, jotka halutte virittää tuotannon tehukkuuden äärimmilleen suosittelen talvipäivän lukemisiksi kirjaa; Antihauras, asiota jotka hyötyvät epäjärjestyksestä. Kirj, Nassim Taleb.

ilkka

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2710
Vs: Pikavippin oton syy


Minun mielestäni "markkinakelpoinen" ja "kauppakelpoinen" ovat käytännössä toistensa synonyymeja ja kyllähän noiden sääntöjen sanatarkka noudattaminenkin minulle sopii jos asiasisällön ymmärtäminen on liian hankalaa. Jokainen saa tietysti vapaasti tehdä mitä haluaa omilla maillaan tai ilmoittaa pelloksi vaikka raivaamatonta hyvin märkää ja karua suota tai avokalliota tai kasvukunnoltaan niihin verrattavaa "peltoa" tai peltoa, josta ei tunnista mitä lohkolla on tarkoitus viljellä. Mutta sitten saa myös varautua siihen ettei saa tukia ja niitä myös peritään takaisin.

Vaikkei sadonkorjuuvelvoitetta olekaan niin sitten kun saa kohtuullisesti itävän kylvöksen ja sopivan tiheän kasvuston niin sen jälkeen aika vähällä vaivalla tulee kohtuu helposti korjattava ja kuivattava kasvusto. Ja mielestäni noissa säännöissä nimenomaan halutaan kunnolla kylvettyjä kasvustoja joista rikkakasvit torjutaan tarpeen mukaan. Sellaista vuotta ei vielä ole tullut etteikö satoa olisi ollut järkevää korjata mikäli sadonkorjuuneilla on pysynyt pinnalla ja kasvusto ei ole ollut maata myöden.

Eipä tämäkään kovin lähelle pikavippejä ole. Mutta sen verran kuitenkin, että taloutensa romuttaminen onnistuu aika helposti niinkin ettei tukisääntöjä edes haluta lukea saatika noudattaa tai homma ei kiinnosta pellolla eikä eläinsuojassa ja työt tehdään huitaisten vähän sinne päin, mitään ei edes yritetä laskea tai suunnitella eteenpäin ja sitten kohdalle sattuu jokin tarkistus eikä sitä läpäistä. Järkevintä olisi lopettaa silloin kun tarpeeksi tympii mutta ollaan vielä henkisesti tässä maailmassa eikä talouskaan ole täysin kuralla.


Saakos tollasiin märkiin raivaamattomiin soihin tai avokalliolle tukioikeuksia ? Tarkastajat viimeistään päättävät mistä saakka tuet peritään takaisin.

Ei takaisin perittyjä tukia naapuriviljelijöille jaeta.

Ja eikun kättä lippaan.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Pikavippin oton syy
Liekö yhteiskunnalliselta kannaltakaan järkevää syytää rahaa tuotantopanoksiin, jos halvalle rehuviljalle ei ole tarvetta.

Tasatuki kaikille lohkoille, ja ite päättää mitä viljelee vai viljeleekö ollenkaan. Muistaakseni tilatukea perusteltiin tuolla periaatteella, ja kerta ilmastonmuutoksesta yhteiskunnallisesti ollaan huolissaan, niin metsityspalkkio lienee ratkaisu huonompien/pienempien lohkojen kohdalla.  :-X

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Kyllä höppää voi viljellä sekä kemiallinen että luomutila koko tilan alalla vaikka ilmoittamalla paljon säilörehuheinälohkoja. Mutta kyllä nekin on ihan kunnolla kyvettävä ja pidettävä rikkaruohottomina jos tarkastuksen haluaa läpäistä. Jos veikkaa ettei tarkistusta tule niin sitten on eri asia. Sadonkorjuuvelvoite palaa kyllä varmasti jos tuon kaltaiset järjestelyt yleistyvät.

Kyllä ilman kemikaalejakin saa kauppakelpoista satoa. Mutta se vaatii parempaa kasvinvuorotusta, viherlannoitusta (ellei sitä lasketa kasvivuorotukseen), erilaisten orgaanisten lannoitteiden ja mömmöjen vastaanottamista, ylimääräistä kesannointia tms. sitten kun tulee liikaa kestorikkoja. Lajittelija parantaa yllättävän paljon raakaerän arvoa jos suurin osa jyvistä on kunnollisia. Varsinkin jos jätteet voi käyttää itse energiana. Eikä lajitteleminen kovin vaivalloista ole ellei kaikkea joudu käyttämään peräkärryjen kautta.
Mitä kemikaaleja sinne pellolle levitetään, jos on kyseessä koko tilan pinta-ala, josta ei korjata satoa, vain tuet otetaan?

Mun on vaikea ajatella kemikaalien levittämistä pelloille, jos viljelytapa on tämä puheena ollut "tukiviljely". Jos kyse olisi yhdestä vuodesta, niin jotenkin voisi vielä ajatella....

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Vs: Pikavippin oton syy
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.

Jos karjatiloilla tarkoitetaan ruohonpurijaelukoita niin ajatus vastaa suurta navettaa, jonka tontille mahtuu rehuvarsto ja jaloittelutarha eikä muuta. Edellyttää todella hyvää järjestelykykyä, taloudenpitoa ja kykyä tulla toimeen muiden kanssa, ts. karkearehujen toimittajat sekä lannanvastaanottajat. Joten ei toimi kriisitilalla. Yksimahaisilla saattaisi tomia kunhan homma seinien sisällä on todella hyvin halussa sekä lannan saa häivytettyä jonkin ja joku muu vielä maksaa siitä. Sekä tietysti pellot vuokralle. Mutta silloin ei ole kyllä taloudellista kriisiäkään ellei yksityistalous ole uskomaton rahasyöppö. Jos potsin tai broilerin saa kasvamaan kunnolla tai tiput munimaan niin kyllä pellonkin oppii sellainen henkilö taloudellisesti viljelemään. Kasvinviljelytiloillakaan ajatus ei oikein taida toimia ellei talous ole alunperin kunnossa ja kyseessä on jonkin sortin alle viiden vuoden mittainen tuumaustako jonka aikana mietitään mitä ja kuka tässä nyt alkaa yrittämään. Kalliiden koneiden vaihtamisesta halvempiin mutta toimiviin on apua jos luovutaan lähes uusista koneista. Mutta tuokin pitää tehdä ennen varsinaista kriisiytymistä.

Kyllä höppää voi viljellä sekä kemiallinen että luomutila koko tilan alalla vaikka ilmoittamalla paljon säilörehuheinälohkoja. Mutta kyllä nekin on ihan kunnolla kyvettävä ja pidettävä rikkaruohottomina jos tarkastuksen haluaa läpäistä. Jos veikkaa ettei tarkistusta tule niin sitten on eri asia. Sadonkorjuuvelvoite palaa kyllä varmasti jos tuon kaltaiset järjestelyt yleistyvät.

Kyllä ilman kemikaalejakin saa kauppakelpoista satoa. Mutta se vaatii parempaa kasvinvuorotusta, viherlannoitusta (ellei sitä lasketa kasvivuorotukseen), erilaisten orgaanisten lannoitteiden ja mömmöjen vastaanottamista, ylimääräistä kesannointia tms. sitten kun tulee liikaa kestorikkoja. Lajittelija parantaa yllättävän paljon raakaerän arvoa jos suurin osa jyvistä on kunnollisia. Varsinkin jos jätteet voi käyttää itse energiana. Eikä lajitteleminen kovin vaivalloista ole ellei kaikkea joudu käyttämään peräkärryjen kautta.

Nautakarjatilat useimmiten tarvitsevat nurmialansa melko tarkkaan. Toki, jos karjaa on vähän, silloin voi "hömpällä" jatkaa nurmialaa. Yksimahaisten kohdalla voi nurmi taas jo ollakin pelkkää hömppää. En tosin ole ihan selvillä lannanlevityssysteemeistä, mutta ilmeisesti lannanlevitysalalta pitäisi jotakin satoakin korjata.

Ja onhan se selvä, ettei 100 % korjaamaton nurmiala voi olla kriisitilan pelastus. Tietysti, jos viljelijä sen avulla pääsee tuottavampiin töihin, niin sitten siitäkin voisi olla apua. Eli enimmäkseen samaa mieltä ollaan.

Tuon hömpän viljelyn osalta on kyllä niin, että kemiallisesti (tai "tavanomaisesti", jos sitä sanaa välttämättä halutaan käyttää) viljelevä voi laittaa koko alan säilörehunurmelle, mutta luomutila vain silloin, jos miltei kaikki nurmirehut syötetään luomueläimille. Jos eläimet ovat tavanomaisessa, niin ne on siirrettävä luomuun tai on tuotettava 30 % peltoalalla myyntikasveja. Viljaluomutilan on tuotettava myyntikasveja vähintään 30 % pinta-alasta. Vaikkapa tuossa dia 5: https://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/tilaisuuksien_materiaalit/Tukineuvot2018/fi_FI/Tukineuvot2018/_files/99751697960075555/default/Luomu,%20sopimukset%202018%20ELY.pdf

Ei sillä. Olen kyllä sitä mieltä, että tuo sääntö on erittäin hyvä. Sillä ainakin yritetään korjata tilannetta, jossa luomuna viljellään, eikä markkinoille silti tulisi mitään luomutuotteita. Puhtaan hömppäviljelyn puolesta en haluaisi oikein puhua, mutta ns. tavanomaisille tiloille se on kyllä turhan kiinnostava vaihtoehto tietyissä tilanteissa. Itse en ole oikein valmis maksamaan tukien tasoista vuokraa vaikka saisinkin pelloille luomutuen.

Tuosta loppuosasta sitten. Kyllä kestorikat pysyvät ainakin omilla maillani suhteellisen helposti kurissa, kun kierron nurmet vain hoidetaan huolella. Siemenrikkojen kanssa olen toistaiseksi pärjännyt riittävän peittävillä kasvustoilla ja aluskasveilla. Nyt syysmuokkauksia ollaan vähentämässä, joten saa nähdä miten jatkossa...
Lajittelijan kautta ei myyntiviljoja ole tarvinnut laskea. Kaikki on jyväkoon ja myös valkuaisten osalta ihan kemiallisesti viljeltyihin verrattavissa. Rikkasiemeniä kuitenkin pitää erotella, joten lisävarusteeksi olen kuivuriin hommannut rikkaseulan. Sillä rikkasiemenet saa helposti pois ihan kuivauksen yhteydessä.

Kaiken kaikkiaan uskon, että viljelee sitten kemiallisesti tai luomuna, on järkevää pyrkiä asialliseen satoon. Sillä saa useimmiten parhaan taloudellisen tuoton. Jos kuitenkin riskien sietokyky on olematon, tukiviljelyllä voi sitä pienentää. Suosittelisin kuitenkin kaikille asiaa pohtiville mieluummin peltojen vuokraamista naapureille. Ainakin jos naapurustosta löytyisi kohtuullista maksukykykyä. Luulen, että pellot pysyisivät paremmassa kunnossa asiallisten viljelijöiden hoidossa. Ja voihan vuokrasopimukseen laittaa jotain vaatimuksia pellon hoidosta.

Pikavippejä ei koskaan kannata ottaa. Jos on oikein tiukoilla, luottokorttikin on hetkellisiä tilanteita varten parempi ratkaisu. Ei kuitenkaan sekään pitkäaikainen!
Don Essex

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Vs: Pikavippin oton syy
Luomussa vaaditaan 30 % myyntikasveja viljeltäväksi. Tosin niissäkään ei ole tuota korjuuvelvoitetta. Tosin näillä luomutuotteiden hintatasoilla, joita nyt tarjotaan, olisi toki järjetöntä jättää sato korjaamatta luomussa. Kemiallisesti viljelevä tila saa laittaa vaikka kaikki hömpälle. Niitä tapauksia tiedän. Ja en edes paheksu, koska se on näissä tapauksissa kannattavin ja taloudellisesti järkevä ratkaisu.

Pikavippiasiaan tämä voisi liittyä siten, että koko pinta-alan laittaminen nurmelle jota vain niitellään ajoittain, voisi olla ainakin joidenkin tilojen pelastus. Siis tukiviljely. Kustannukset mahdollisimman alas, ehkä joistain kalliista koneesta luopuminen, kassavirran suunnittelu siten, että tuilla jotenkin selviää. Tappioriski olisi ainakin nollilla. No toki pikavippitiloilla lie velkamäärä niin suuri, ettei tukipotti ehkä riitä lyhennyksiin. Mutta tämä voisi toimia ainakin viljatilalla. Karjatiloilla rehukustannus voi tehdä tuo mahdottomaksi.
Miten hömppää viljellään koko tilalla kemiallisesti? Voisin väittää, että kemikaalit ja niiden käyttö on melkein ainoa tae siitä, että tila todella yrittää tuottaa kauppaan päätyvää satoa.

Parikymmentä vuotta EU:n aivopesussa on saanut ihmeitä aikaan. Velan voi laittaa toiselle maksuun ja odottaa, että tämä mukisematta vuosittain hoitaa lankeavat lyhennykset ja korot... pidän sillä aikaa heinikot siististi niitettynä.

Maatalous lienee syntynyt tarpeesta tuottaa ruokaa. Kun raha on otettu käyttöön, niin tuli mukaan vaatimus kannattavuudesta, tuotteita piti saada vaihdettua muihin tavaroihin. Nykyisen ilmastokriisin uhatessa viljelyn on otettava huomioon ympäristö- ja ilmastovaatimukset. Kun nämä yhdistetään, niin tuotanto pitää rajoittaa mahdollisimman pienelle alueelle, siellä tuottaa kannattavasti mahdollisimman suuria satoja. Lopun maan voi laittaa ilmastotyöhön vaikka metsittämällä.... kaukaiselta tuntuu ajatus, että tällä alalla maksatetaankin omistajan vanhoja velkoja :)

Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Halusin tuossa kommentissani vain sanoa, ettei sadonkorjuu ihan virallisestikaan ole enää pakollista. Ja hyvä niin, ennenhän piti tehdä satovahinkoilmoitus ja sihteerin käydä pellon nurkalla toteamassa, että sato ei nyt ole kertakaikkiaan korjattavissa... Nyt sentään voidaan luottaa viljelijän järkeen asiassa. Tuskin löytyy montaa viljelijää, joka laittaisi tuotantopanokset peltoon ja jättäisi sitten korjuukelpoisen sadon korjaamatta. Tai oli niitä joskus viljelijöitä, jotka ostivat tuotantopanokset, kylvivät kevätrypsin, myivät lannoitteet tiskin alta ja lähtivät loppuvuodeksi etelään... Puintia ei edes suunniteltu, vain satovahinkoilmoitus tehtiin. Jäi kyllä kuulemma sittemmin kiinni asiasta. Nurmiviljelynä tilanne saattaa nykyisin olla toinen.

Maanviljely on tietysti syntynyt tarpeesta tuottaa ruokaa. Nykyisin vain tuntuu olevan tärkeämpää että jotkut viljelyn ulkopuolella olevat rikastuisivat. Oma oloni tuntui torpparimaiselta, kunnes siirryin luomuviljelijäksi. Nyt on paljon paremmat mahdollisuudet päättää taas itse, miten toimitaan. Siis ainakin markkinoiden suhteen. Valvontaahan on luomussa paljon, mutta se on lähinnä vain tarkkaa kirjanpitoa. Sekin vapauttaa, kun tietää tilanteet niin talodellisesti, kuin varastoissakin.

Jatkossa meille viljelijöille saattaa tulla uusia tuotteita myytäväksi. Ovatko ne hiilensidontaa, ympäristönhoitoa tai vaikkapa päästöoikeuskauppaa, en tiedä. Mutta miksi emme sitten myisi niitä tuotteita, jos asiakkaat niin haluaisivat. Ei minulle ole ruoantuotanto pakollisin ratkaisu, vaan oma toimeentulo. Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.

Kannattava tuotanto muodossa tai toisessa ja hajautettuna niin maailman- kuin maanlaajuisestikin on ruokaturvallisuuden perusta. Ja omilla pelloilla pitää saada toimia kuten haluaa. Tietysti, jos tukia haluaa nostaa, niin tukiehtojen mukaan.
Don Essex

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8362
Vs: Pikavippin oton syy
Entisen rajaojan putkitus on parasta mitä maanviljelijä voi tehdä housut jalassa.
Menettelee siihen asti, kunnes naapuri tulee kyselemään, että mitä oikein olet tekemässä:)
Jos ennen maakauppoja putkittaa voikin jäädä kaupat syntymättä.
Mystinen kesälaatumies

alpo10

  • Vieras
Vs: Pikavippin oton syy
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.

Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.

bdr-529

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7460
Vs: Pikavippin oton syy
Käytetään nyt sitten tässä tavallisempaa termiä : tavanomainen viljely. Itse viljelen luomuna ja pyrin todellakin tuottamaan kauppaan päätyvää satoa. Ja ihan kohtuullisella menestykselläkin. Ja ihan ilman kemikaaleja.

Jos tuotanto rajoitettaisi mahdollisimman pienelle alueella, se tuotettaisi jossain muualla kuin Suomessa. Sitten metsitetään ja toivotaan ettei sillä pienellä alueella satu kuivuus tai rankkasateet koskaan kohdalle. Jos näin käy, saattaa tulla nälkä.
kummallista miten sanat harhauttavat ihmisen, tehotuotanto on pahasta... entäs jos kiellettäisiin tehohoito sairaaloista? Tällä kertaa termi kemiallinen viljely sopi erikoisen huonosti asiaan, kun hömppä- tai tukiviljely on pääsääntöisesti aina kemikaalivapaata, harjoitti sitä kuka tahansa.

Jos pinta-alaa rajoitetaan, niin se tarkoittaisi parhaimpien viljelyalueiden lisäksi, myös suurempaa panostusta viljelyyn sekä isompia tukia näille aloille. Geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä, ehkä pitäisi meilläkin sallia laajemmin? Jos meillä tukirahojen jako tehtäisiin puolta pienemmälle hehtaarimäärälle, niin tuki riittäisi varmasti paikkaamaan kannattavuutta, jopa ylikompensoisi sen. Lisäksi pitäisi poistaa huonoiten satoatuottavien (luomu) hehtaarien 1 ½-kertainen tuki. Maatalouden rakennemuutoksesta ei kannata olla huolissaan, se etenee omaa vauhtiaan ja tilojen määrä laskee, sekä pinta-alat kasvaa, joka myös vähentää tukitarvetta.

 Tuota vois perustella.
Mielipiteeni on voinut muuttua, mutta ei se tosiasia, että olen oikeassa.