Itse aloitukseen kommentti, että nämä jutut nyt vaan tuppaa herättämään tunteita. Paljon metsää omistava ajattelee
asioista monasti erilailla kuin sellainen, jolla sitä manttaalia ei löydy. Metsänhoito ei ole hätäisen ihmisen hommaa.
Mutta mitä nyt tässä itse ihmettelen, tai ihmetelly jo tovin, niin mikä se versua oikein nykkii?
Yritä nyt olla nimillä kirjoittelematta, osoittaa vaan heikkoa ja katkeraa luonteen laatua. Ja menee yleensäkin asian vierestä.
Pitäsköhän tuohon aikaan olla sullakin jo emäntäs vieressä nukkumassa, niin ei tulis noita sammakoita päästeltyä ilmoille?
Olisko ideaa?
itse aloituksen kommenttiin... paljon metsää omistavien pitäisi herkällä korvalla kuulla ja tulla toimeen naapurien kanssa. Mikäli näitä totaalisia yhteentörmäyksiä ei tulisi, niin halua muuttaa esimerkiksi lainsäädäntöä ei tältä osin olisi ollenkaan. Naapurin mahdollisuus vaikuttaa 80 vuotta kasvaneen omaisuuden reaalisointiin tuntuu meinaan kauhealta. Jos hakkuut ehdollistetaan naapureilla, niin kannattaako taimia pistää maahan ollenkaan, metsän tuotto romahtaa ja tulee täysin sattumanvaraiseksi. Seuraava hallitus ajanee metsän pinta-alaveroa ja samalla laajennetaan käyttöoikeuksia metsiin... "kansalliseen metsävarallisuuteen" kuten sitä jossain nimitetään.
Tärkeintä on pitää kiinni omaisuudensuojasta ja metsänomistajan suvereenista oikeudesta päättää toimista, siksi kannattaa antaa välillä vapaaehtoisesti periksi jossain asioissa ja tulla toimeen naapurien kanssa.