Mikä siinä nurmen viljelyssä on niin vaikeaa?
---
Elän tietysti nauta-kuplassa
NImenomaan, tuo kupla muuttaa tilanteen. Ei kai se nurmenviljely vaikeaa ole, jos siirtyy syysviljapainotteisesta ja vehnätaloudesta kaura- tai ohrasuojaviljoihin ja olkien keruuseen pellolta, ja siitä sitten tuotantonurmiin, joilta sentään voi torjua rikat normaalisti. Kesannot ja ympäristönurmet ovat valvonnan mustalla listalla täällä päin...tahtoo nousta kukkia ja koiranputkia, vaikka niittäisi kaksi-kolme kertaa.
Voisi sanoa, että Lounais-Suomen olosuhteita ei yleensä pidetä nurmiviljelyä suosivana. Runsas puolet peltoalasta on savimaita ja pitkät poutakaudet voivat heikentää nurmien kasvua. Erityisesti nurmien perustaminen tuottaa usein vaikeuksia.
Minä siis en tuota kursivoitua sanonut, vaan Jaakko Köylijärvi noin puoli vuosisataa sitten.
Lounais-Suomen koeasemalla tehdyissä kokeissa todettiin käytännön ongelmat, että päin vastoin kuin hikevillä Pohjanmaan karjamailla, joille riittää, että heinänsiementä ripotellaan pintaan kylvön yhteydessä jotain kymmenen (?) kiloa, niin... pellon muokkaus, suojakasvin ja nurmen kylvö riittävällä siemenmäärällä olisi tehtävä lyhyellä aikavälillä, mieluimmin saman päivän aikana. Heinänsiemen tulee mullata kunnolla, mikä onnistuu parhaiten rivikylvökoneella suojaviljan kylvön ja jyräyksen jälkeen. Multausta ei saa jättää pelkän jyräyksen varaan. Huolellisuus nurmen perustamisessa pienentää savimaillakin epäonnistumisen riskin yhteen tai kahteen tapaukseen kymmenestä.
EI siis ole minun sanoma tuokaan.
Heinänsiemen ei ole edullista. 6-7 €/kg (ALV 0), ja siemenmäärä 30 kg/ha. Eli 200 euroa kesannon pohjaksi ? On selvä, että nautakarjatilalla rehuarvo korvaa siemenkulut ja ylimääräisen rivikylvön ja jyräyksen sekä harvemman ja niukemmin lannoitetun suojaviljan vaikutuksen suojaviljavuonna. Luomussa taitaa saada hiukan pinta-alalisääkin siemeniä varten. Olkien korjaaminen on osa toimivaa nurmien uudistamista, esimerkiksi eilen puitu Veera on silppurin jäljiltä niin paksua putua, että sinne nuutuu rikkaruohokin, saati sitten heinän piikki. Tai sitten 200 kpl aikaista otraa neliölle ?
Kevätkylvöinen riista-monimuoto on nurmia edullisempi, koska siihen voi kylvää lajittelutähdeviljaa, TOS-rypsiä ja joukkoon muutaman linnunsiemenauringonkukan, ja saa hiukan tukeakin. Maantiet haittaavat vapaata sijoittelua. Mitään kyntömuokkausta puoli vuosisataa vanhassa sitkistyneessä kuntassa ei pidä yrittää, vaan syksyllä Roundup ja jättää kasvipeitesängeksi, ja keväällä se kulo on helpompi muokata vaikka lapiorullalla. Semmoisia hehtaarin paloja olen vuosittain hinkkaillut viljalle vähitellen, eli toisin päin kuin kehotetaan, Ns. tuottamaton ala kun poistui, se on vuokramaana yksinomaan kustannus.
Eli suojaviljanurmet ovat ihan OK jos saa nurmelle tulomuodostuksessa näkyvän menekin. Niin kuin Kylmis totesi, huonokin näennäisvilja on helpompi järjestää TOS-siemenellä ja puolikkaalla Expressillä, on siistin näköinen ja niin edes päin. Ja tulee vähän viljaakin.
-SS-
Näen kyllä monimuodot ja maanparannus-ja saneerauskasvit edelleen parempina vaihtoehtoina kuin LH-nurmen:t ja VL-nurmen. Tukitaso on parempi,. ja ei se siemenkustannus nyt niin iso ole, viime vuonna ostin Naturcomilta maisema- ja pölyttäjäseosta 5€/Kg alv. 0.. 10 kg hehtaarille riittää. Korkeammasta tukitasosta toki menee siis siivu siemeniin, mutta maanmuokkauksen ja kylvön jälkeen homman voi unohtaa vaikka seuraavaksi kevääksi asti, saa vielä kasvipeitekorvauksen ja usein ei seuraavana kevään tarvi tehdä mitään, talvi tappaa ja kutistaa kasvit. Toki olen joskus loppusyksystä kulottuneen monimuotopellon kultivoinut, onnistuu vaikka olisi maa kostampikin. Näennäisviljan viljelyssä en näe mitään järkeä näillä viljelyriskeillä, liian huonosta näennäisviljasta saattaa mennä kaikki tuet, ja kunnollinen näennäisvilja, joka saa hallinnon hyväksynnän, vaatii jo panostuksia, ainakin pienen lannoitemäärän ja rikkaruiskutuksen, ja sitten jos "joutuu" puimaan sen, niin on aina laaturiskit huonosti kasvaneessa viljassa isommat kuin kunnolla viljellyssä. No toksiiniriskit on nykyään kaikissa viljoissa isot kylläkin. Mut sen näennäisviljankin joutuu puimaan ja kuivaamaan, eli taas lisää kuluja. Kyllä mä siis näen hyvinä vaihtoehtoina nämä monimuodot ja maanparannukset, tehoviljelyn vaihtoehtona, ainoa todellinen riski näissä on saada joku kiusallinen rikkakasvi, kuten rikkakananhirssi, pelloilleen, mutta saattaa se tulla muutakin kautta sinne.
Ja huomannut myös sen, että yhden monimuotovuoden jälkeen viljakin kasvaa paljon paremmin kuin vilja viljan perään.