Oman käsityksen mukaan vanha konekanta ei ole mikään ilmainen myöskään. Jos ei investoi koneisiin kärsii työn tehokkuus aika paljon ja lisäksi tulee ihan puhdasta remontti kustannusta. Tietysti jos on aikaa näpäräillä remontteja itse niin mikäs siinä, mutta kyllä maatalouteen pätee koneiden osalta aivan samat lait, miksi muussakin yritystoiminnassa pyritään uudistaamaan koneita. Jossain kohtaa koneissa on vain leikkauspiste jolloin vanhan kunnostaminen ei enää kannata.
Monesti itse olen saanut parempia kannattavuus lukemia omissa pähkäilyissä kone investoinneilla, kun vaikka pinta-alan kasvattamisella. Suomessa pitää juuri ottaa huomioon, lyhyet sesongit, jolloin sekä kylvö että puinti aikana pitää tapahtua lyhyessä ajassa. Mielestäni Suomessa jopa suurempi ongelma on, että monilla on liikaa pinta-alaa kalustoon ja kuivauskapasiteettiin nähden, joilloin automaattisesti otetaan takiin jos on vähän heikompien olosuhteiden vuosi.
Tässä on aika paljon sellaisia asioita, jotka pohjautuvat omiin mieltymyksiin. Yleisellä tasolla töiden tehokkuus ja satotappiot puutteellisen konekannan takia on vähän sellaisia henkisen puolen asioita. Toisten täytyy saada puinnit valmiiksi elokuun loppuun mennessä ja mieluiten ennemmin kuin naapurit, jotta voi käydä Facebookissa ilmoittamassa, että nyt on viimeinen lakeinen menossa ja sitten on valmista. Minulla on itselläni tällä hetkellä jonkinlaista aliresurssia konekannassa suhteessa hehtaareihin. Tarjouksia on pyydetty koneesta jos toisestakin vuosien varrella, mutta ne eivät ole enää johtaneet kauppoihin. Syynä ehkä se, että hommat tulee tehtyä jossain ajassa ja on ollut äärimmäisen vaikea laskea rahana niitä vahinkoja, jotka puutteellinen koneistus on mahdollisesti aiheuttanut. Vanhan kaluston ylläpito on myös ollut halvempaa ja se on ollut toimintavarmempaa kuin voisi ehkä olettaa. Käyn muutaman esimerkin läpi.
Äes on nyt 20 vuotta äestetty. 4,5m, liian kapea, pitäisi olla minimissään 6m. Remonttikulua on ollut tänä aikana 4-5piikkiä, noin viisi vuotta sitten vaihdettiin telien laakerit. Ne maksoi ehkä 200e ja huoltomies teki pari tuntia töitä. Piti helpompana hommana kuin oletti. Muita kuluja en nyt keksi. Uutena ostettiin aikanaan. Ei ole nyt ihan viimeisintä tarjousta otettu, mutta väliraha uuteen 7m voisi olla siinä 30ke.
Kylvinkone on nyt 15 vuotta vanha. Reilu tonni kylvetty. Yhden siemenpuolen vantaan jouduin vaihtamaan, maksoi ehkä 60e. Siemenpuolen käyttöakseli oli hukannut yhden sokan ja kalvanut lukitusuraansa sen verran leveäksi, että päätin vaihtaa koko akselin. Maksoi alle 200e. Näytön nestekide vaihdettu pariin kertaan. Ensimmäinen kerta meni jatkettuun takuuseen, kun juttelin tuotepäällikön kanssa. Toinen kerta omaan piikkiin. Olisiko ollut 400e? Muita remontteja ei nyt tule mieleen. Jos vaihtaisi samankokoiseen kilpailijan suorakylvinkoneeseen, pitäisi maksaa 55ke välirahaa. Vertailun vuoksi uusi kylvinkone ilman vaihtokone vaikutusta maksaa hieman enemmän kuin maksoin 140hv etuokuormaajatraktorista uutena suoralla kaupalla kymmenen vuotta sitten.
Puimuri on reilu 20 vuotta vanha. 1500h ajettu. Tämän merkki on Sampo ja sen takia kai sen ylläpitoon menee rahaa vuosittain enemmän tai vähemmän. Tänä vuona laitettiin parilla tonnilla hihnaa, letkua, joku laakeri, hitsattiin yksi tanko, vaihdettiin sylinterin tiivistettä ym. sekalaista. Sitten kun puinnit alkoi, niin 86h tuli mittariin ja yhtäkään puinnin keskeyttänyttä ongelmaa ei tullut vastaan. Ei ollut ensimmäinen vuosi, kun näin kävi. Väliraha uuteen laadukasta merkkiä olevaan malliin vaihtelee jossain 150-200ke välissä. Huoltojen ja remonttien kokonaiskustannus on valitettavasti epäselvä. Aika paljon teen öljyjen ja suodattimien vaihtoja ihan vuosittain. Olisiko keskiarvo 1000e vuodessa lähellä totuutta. Välissä on mennyt 6-7 vuottakin ettei ole tehty muuta remonttia kuin öljyt/suodattimet.
Kultivaattori on 21 vuotta vanha. Siinä alkaa kärjet ja siivet olemaan aika kuluneita. Muistelisin, että uudet osat olisi tonnin luokkaa. Ei ole tullut vielä vaihdettua. Piikin varsia on mennyt pari kappaletta. Ostin niitä varastoonkin sitten toiset pari, joskus 10 vuotta sitten. Ei ole tar*****. Näihin meni ehkä 200e. Kone maksoi silloin joskus alta viis tonnia. Uudet maksaa kai 25ke.
Ruisku on 11 vuotta vanha. Siihen olen vaihtanut suuttimet muutama vuosi sitten. Joku hana alkoi vuotaa, ostin uuden varoiksi, mutta vuoto loppui, on menty alkuperäisellä. Vakaimen anturi sai siipeensä jostain, toimi vielä, mutta ostin uuden anturin varoiksi. En tiedä mitä on mennyt rahaa näihin juttuihin, sanotaan, että tonni.
Traktoreita en ala käsitellä ne on vähän oma juttunsa, kun niillä tehdään paljon kaikkea oheistoimintaakin. Peräkärryt ei ansaitse mainintaa.
Tuollaisella kokonaisuudella saa jo aika paljon viljanviljelyä harrasteltua. Myönnän, että kalusto ikääntyy, mutta olen siinä onnellisessa asemassa, että pystyn kyllä kalustoa tarvittaessa vaihtamaan, mutta toistaiseksi olen kokenut, että ei ole ollut ylivoimaista mennä näillä eväillä eteenpäin.
Sitten pari sanaa satovahingoista. Toukotyöt kestää helposti kolme viikkoa. Jostain luin, että maksimissaan viikko niihin saa mennä. Joskus takavuosina oli sääntö, että ensimmäisinä kylvetyt ovat aina parhaita. Pitkään koitinkin tappaa itseäni tekemällä lujasti töitä toukoajan ensimmäisinä päivinä. Onneksi tämä ilmastonmuutos on jotenkin sekoittanut nämä kuviot ja jossain vaiheessa tein havainnon, että myös myöhäiset kylvöt voivat onnistua jopa paremmin kuin ne alkupään teot. Jonkinlainen huipennus oli muutama vuosi sitten, kun oli kai vaikea kevät ja kaikilla hommat vähän venyi. Minulla oli sertinä ostettua vehnää ja päätin, että kyllä ne täytyy kylvää pois tai on säkkikaupalla tavaraa hallissa tiellä. Kylvöaika oli kesäkuun kuudes. Yksi kylän isäntä otti asian raskaasti ja oli kaljapäissään sitten syksyllä puhunut kylillä, että kun se poika meni kylvään kevätvehnää kesäkuussa ja nyt siinä oli kaikista paras vehnä.
Syksyllä on viimeisen viidentoista vuoden ajalta sellainen tilanne, että -12 jäi rypsiä puimatta kelien takia. Sen jälkeen tämä syksy on nyt ensimmäinen, että puimatta jäi osa herneestä ja ehkä hehtaari lakoista kauraa yhdestä varjoisesta metsänreunasta, kun kasvusto ei enää suostunut kuivumaan. Kokonaisala näistä kaikista lienee 15ha luokkaa. Tämä olisi nyt ensimmäinen syksy, että isommasta puimurista olisi ollut apua ja olisin ehkä paremmissa keleissä voinut saada nuo jääneetkin puimatta. Mutta jos miettii näitä tappioita silkasta puimattomuudesta versus siihen, että kaluston pitäisi olla järeämpää, niin ei noista puimattomista myyntituloa tule niin paljon, että saisiko puimurista edes renkaita ostettua. Vuosien saatossa ns. laatutappiot ovat vaikeasti todennettavia. Kaikki mitä olen puinut, on ollut kauppakelpoista ja jos laadut ovat olleet rehua, niin kyllä ne yleensä sitä ovat sinä vuonna olleet myös naapureilla.
Tiivistettynä. Puutteellisen konekannan ja satovahinkojen määrän suhteuttaminen toisiinsa on aika vaikea laskea ja todentaa. Se on selvä, että kaluston täytyy olla jossain suhteessa siihen pinta-alaan, mutta missä vaiheessa kannattaa ryhtyä kalustoa päivittämään suhteessa hehtaareihin, niin se on enemmän isännän omien mieltymysten varassa kuin se, että sen pystyy realistisesti laskemaan auki. Koneitten ylläpito ja hankintakustannusten vaikutukset on paremmin laskettavissa ja tältä pohjalta itelleni on ainakin tullut sellainen fiilis, että vanhalla kalustolla pärjää yllättävän hyvin. Mutta ylläpito ja yleinen käyttö on oltava sellaista, että kalustolla on edellytykset pysyä kunnossa. Minulle on hyvin epäselvää milloin sitä kalustoa pitäisi päivittää ja kuinka se pitäisi suhteuttaa tähän omaan liiketoimintaan. Meillä on ollut jo isun aikana nyrkkisääntönä, että mallisarjan pienin kone ilman mitään lisävarusteita ja vanha kone ajetaan ensin niin loppuun, että siitä ei oikein vaihtokoneeksi ole, suoralla kaupalla saa paremman alennuksen.
Tässä teille vähän pähkinää.
