Lainaus käyttäjältä: Köntys - 20.04.18 - klo:19:35

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.04.18 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.04.18 - klo:15:44

Niin, jos pellot ja rakennukset velattomia, eikä tarvitse kahteenkymmeneen vuoteen hankkia kalkkia eikä ojittaa; lehmänlanta ajetaan viljelykiertoon ja koneistus on edullisin toimiva, eikä eläinlääkärikulut kiusaa. Niin eikös tuo mene oikein hyvin, maidon hinta kuitenkin on pitänyt pintansa paremmin kuin viljan hinta. Ostoviljakin tulee halvemmaksi, sen hintasuhde maitoon on parempi kuin konsanaan 1990-luvun alussa, jolloin melkein sama kilohinta. Lähteenä olen käyttänyt MTK:n sivuilta löytynyttä materiaalia, tietojen oikeellisuusvalitukset osoitettakoot sinne:

Suomen maatalouden muutos EU-aikana / Jyrki Niemi MTT





Nyt kun ajatellaan, että peltotuet ovat eläintilallakin samat, nurmea myöten, kuin kasvitilalla, tässähän maitotila tienaa kahdella tavalla: maidon hinta ei välttämättä ole romahtanut 60%, mukaan on tullut peltoalaan perustuva pinta-alatuki, sekä rehuviljan hinnat ovat laskeneet samalla tavalla puoleen. Eihän tuo voi olla muu kuin varsinainen rahantekokone. Se on sitten eri asia, kuinka laajoin premium-varustein sen rahantekokoneen tilaa sinne takametsän reunaan, voi ollakin, että jää rahat näkymättä, kun lyhennykset vievät perheeltä vaatteetkin päältä.

-SS-

Tuossa pitäisi huomioida se että maidon kautta pitäisi saada myös se vehnän tai viljan hinta. Eihän siitä tule rahaa jos syötät sen rehuviljan omille lehmille ennen kuin myyt sitä maitoa.

Kuuleppas Termis, kun se vehnillä ruokittu, itsensä monta kertaa tienannut lehmä on lypsetty kuiviin, niin sen voi sitten myydä lihoiksi, siittäkin tulee vähän kuin extrana ylimääräistä hynää, you now.

Ja se onkin rahan roisketta, kun kolmesataa tömähtää siitä kantturasta tilille. Hyvä vasikka maksaa melkein tuon. Siinä on asiantuntemusta taas liikkeellä.

On se. Muutaman sata kantturaa kun myy lihoiksi vuosittain, niin kertyyhän siitä ylimääräistä. Ja sonnithan duunaa ilmatteeksi uusia vasikoita jatkuvasti. Voihan niitäkin tosiaan myydä, saa siltäkin suunnalta ylimääräistä murupussirahnaa.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 20.04.18 - klo:19:48

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 20.04.18 - klo:19:35

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.04.18 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.04.18 - klo:15:44

Niin, jos pellot ja rakennukset velattomia, eikä tarvitse kahteenkymmeneen vuoteen hankkia kalkkia eikä ojittaa; lehmänlanta ajetaan viljelykiertoon ja koneistus on edullisin toimiva, eikä eläinlääkärikulut kiusaa. Niin eikös tuo mene oikein hyvin, maidon hinta kuitenkin on pitänyt pintansa paremmin kuin viljan hinta. Ostoviljakin tulee halvemmaksi, sen hintasuhde maitoon on parempi kuin konsanaan 1990-luvun alussa, jolloin melkein sama kilohinta. Lähteenä olen käyttänyt MTK:n sivuilta löytynyttä materiaalia, tietojen oikeellisuusvalitukset osoitettakoot sinne:

Suomen maatalouden muutos EU-aikana / Jyrki Niemi MTT





Nyt kun ajatellaan, että peltotuet ovat eläintilallakin samat, nurmea myöten, kuin kasvitilalla, tässähän maitotila tienaa kahdella tavalla: maidon hinta ei välttämättä ole romahtanut 60%, mukaan on tullut peltoalaan perustuva pinta-alatuki, sekä rehuviljan hinnat ovat laskeneet samalla tavalla puoleen. Eihän tuo voi olla muu kuin varsinainen rahantekokone. Se on sitten eri asia, kuinka laajoin premium-varustein sen rahantekokoneen tilaa sinne takametsän reunaan, voi ollakin, että jää rahat näkymättä, kun lyhennykset vievät perheeltä vaatteetkin päältä.

-SS-

Tuossa pitäisi huomioida se että maidon kautta pitäisi saada myös se vehnän tai viljan hinta. Eihän siitä tule rahaa jos syötät sen rehuviljan omille lehmille ennen kuin myyt sitä maitoa.

Kuuleppas Termis, kun se vehnillä ruokittu, itsensä monta kertaa tienannut lehmä on lypsetty kuiviin, niin sen voi sitten myydä lihoiksi, siittäkin tulee vähän kuin extrana ylimääräistä hynää, you now.

Ja se onkin rahan roisketta, kun kolmesataa tömähtää siitä kantturasta tilille. Hyvä vasikka maksaa melkein tuon. Siinä on asiantuntemusta taas liikkeellä.

On se. Muutaman sata kantturaa kun myy lihoiksi vuosittain, niin kertyyhän siitä ylimääräistä. Ja sonnithan duunaa ilmatteeksi uusia vasikoita jatkuvasti. Voihan niitäkin tosiaan myydä, saa siltäkin suunnalta ylimääräistä murupussirahnaa.

Nyt pääsi järki irti. Näkee, kuinka kaukana sitä todellisuudesta voi maanviljelijä olla..ihme, ettei kannata.

mutta kuin ihmeessä immeiset tuli toimeen esim. 1980???   mikä hitto siinä on että just ruuan on oltava ilmasta?    kun maksam me hirveesti kaikesta muusta.

Jos maataloustuet lopettaisiin kokonaan, luultavasti 90% päätoimisista maatiloista lopettaisi tai ainakin hankkisi lisätiloja muualta, jäljelle jäisi kaikkein tehokkaimmat tilat, näkeehän sen jokavuotisista maataloustukitilastoista, että 500 000- 1 000 000 euroa maataloustukea saavat maatilat olisivat kaikki tappiollisia, sillä monien heidän verotettava tulo on korkeintaan 100 000 euroa eli tappiota tulisi joka vuosi satojatuhansia euroja, jolloin tukien loppuessa nämä kaikki valtavia tukia saavat tilat joutuisivat lopettamaan, niin ja Suomen suurin viljatila saa miljoona euroa tukia, josta jää  10%-20% verotettavaa tuloa ja vuotuinen tappio 800 000 euroa -900 000 euroa ilman tukia.

"- Lopetan viljelyn samana päivänä, jos tuet loppuvat."

-Nico Ahlqvist, TS 12.5.2004

-SS-

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 20.04.18 - klo:19:48

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 20.04.18 - klo:19:35

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 19.04.18 - klo:16:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.04.18 - klo:15:44

Niin, jos pellot ja rakennukset velattomia, eikä tarvitse kahteenkymmeneen vuoteen hankkia kalkkia eikä ojittaa; lehmänlanta ajetaan viljelykiertoon ja koneistus on edullisin toimiva, eikä eläinlääkärikulut kiusaa. Niin eikös tuo mene oikein hyvin, maidon hinta kuitenkin on pitänyt pintansa paremmin kuin viljan hinta. Ostoviljakin tulee halvemmaksi, sen hintasuhde maitoon on parempi kuin konsanaan 1990-luvun alussa, jolloin melkein sama kilohinta. Lähteenä olen käyttänyt MTK:n sivuilta löytynyttä materiaalia, tietojen oikeellisuusvalitukset osoitettakoot sinne:

Suomen maatalouden muutos EU-aikana / Jyrki Niemi MTT





Nyt kun ajatellaan, että peltotuet ovat eläintilallakin samat, nurmea myöten, kuin kasvitilalla, tässähän maitotila tienaa kahdella tavalla: maidon hinta ei välttämättä ole romahtanut 60%, mukaan on tullut peltoalaan perustuva pinta-alatuki, sekä rehuviljan hinnat ovat laskeneet samalla tavalla puoleen. Eihän tuo voi olla muu kuin varsinainen rahantekokone. Se on sitten eri asia, kuinka laajoin premium-varustein sen rahantekokoneen tilaa sinne takametsän reunaan, voi ollakin, että jää rahat näkymättä, kun lyhennykset vievät perheeltä vaatteetkin päältä.

-SS-

Tuossa pitäisi huomioida se että maidon kautta pitäisi saada myös se vehnän tai viljan hinta. Eihän siitä tule rahaa jos syötät sen rehuviljan omille lehmille ennen kuin myyt sitä maitoa.

Kuuleppas Termis, kun se vehnillä ruokittu, itsensä monta kertaa tienannut lehmä on lypsetty kuiviin, niin sen voi sitten myydä lihoiksi, siittäkin tulee vähän kuin extrana ylimääräistä hynää, you now.

Ja se onkin rahan roisketta, kun kolmesataa tömähtää siitä kantturasta tilille. Hyvä vasikka maksaa melkein tuon. Siinä on asiantuntemusta taas liikkeellä.

On se. Muutaman sata kantturaa kun myy lihoiksi vuosittain, niin kertyyhän siitä ylimääräistä. Ja sonnithan duunaa ilmatteeksi uusia vasikoita jatkuvasti. Voihan niitäkin tosiaan myydä, saa siltäkin suunnalta ylimääräistä murupussirahnaa.

Nyt herää kysymys miksi viljasta pitää maksaa. Maa duunaa ilmaiseksi yhdestä hyvästä monta hyvää.

Maatalous korkojen nousun jälkeen?

Maatalous korkojen nousun jälkeen?

Toiveajattelua. Viimeksi 12 vuotta sitten kohistiin korkojen repeämisestä nousuun. Nyt vuonna 2018 rommarit* kärvistelevät vuokraluukuissaan edelleen, katkerana, kun velkavipusijoittajalla on jo neljäs sijoitusasunto kaupungin keskustassa ja itse asuu omakotitalossa mukavalla alueella.

-SS-

*Rommari = asuntojen ja kiinteistöjen hinnan romahtamista ja korkojen karkaamista aina ja keskeytymättä jankkaava ennustaja

Kuin myös, toiveajattelua.

Lainaus käyttäjältä: Guarter - 22.04.18 - klo:22:57

Maatalous korkojen nousun jälkeen?

Toiveajattelua. Viimeksi 12 vuotta sitten kohistiin korkojen repeämisestä nousuun. Nyt vuonna 2018 rommarit* kärvistelevät vuokraluukuissaan edelleen, katkerana, kun velkavipusijoittajalla on jo neljäs sijoitusasunto kaupungin keskustassa ja itse asuu omakotitalossa mukavalla alueella.

-SS-

*Rommari = asuntojen ja kiinteistöjen hinnan romahtamista ja korkojen karkaamista aina ja keskeytymättä jankkaava ennustaja

Ei tämä asuntojen hinnan nousu ole ainoa pommi EU alueella. Maitojauhe pommi Brysselin piikkiin myydyllä iterventiolla. Vähentämistuki ilman teurastus pakkoa. Tuotannon lisäämisen tuki Itä-Euroopassa. Keski-Euroopan tilojen koon kasvu siihen pisteeseen ettei niille löydy ostajaa. Keski-Euroopassa pankit on oikeasti kusessa. Korot pitäisi laskea kaikilla miinusmerkiseksi että lainoista selviävät EU alueella. Se taas johtaa älyttömään lainakuplaan kun lainat muuttuu saataviksi. Periaatteessa EKP ei voi nostaa korkoja että tämä pommi mikä on rakennettu Brysselissä räjähtäisi.

Tuotannon lisäämisen tuki Itä-Euroopassa.

Tätähän se  oli voivuorten aikaan täälläkin. Mahtaisiko Suomen verovarat riittää edes alkuunsa, jos oikein tosissaan alettaisiin valtaamaan markkinoita maailmalla ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:08:46

Tuotannon lisäämisen tuki Itä-Euroopassa.

Tätähän se  oli voivuorten aikaan täälläkin. Mahtaisiko Suomen verovarat riittää edes alkuunsa, jos oikein tosissaan alettaisiin valtaamaan markkinoita maailmalla ?

-SS-

Ei todenäköisesti, mutta riittääkö ne siihen että tuetaan euroopalaistta tuotantoa? niinhän tehdään maksamalla EU jäsenmaksua ja ostammalla ulkolaisia tuotteitsa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.04.18 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:08:46

Tuotannon lisäämisen tuki Itä-Euroopassa.

Tätähän se  oli voivuorten aikaan täälläkin. Mahtaisiko Suomen verovarat riittää edes alkuunsa, jos oikein tosissaan alettaisiin valtaamaan markkinoita maailmalla ?

-SS-

Ei todenäköisesti, mutta riittääkö ne siihen että tuetaan euroopalaistta tuotantoa? niinhän tehdään maksamalla EU jäsenmaksua ja ostammalla ulkolaisia tuotteitsa.

Se, mikä Suomen budjetin polvilleen pistää, on kansalliset tuet.
CAP-tuet ja EU-maksut ovat vähän nin kuin vastatilit, ne maksut
menevät aina, mutta jos niitä CAP-tukia ei tilitetä, jäävät
ne Suomeen tulematta.

Kansallisten tukien pehmoisessa sylissä kelluva elinkeinon osa sen sijaan
elää vähän niin kuin laina-ajalla....

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:12:42

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.04.18 - klo:09:20

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:08:46

Tuotannon lisäämisen tuki Itä-Euroopassa.

Tätähän se  oli voivuorten aikaan täälläkin. Mahtaisiko Suomen verovarat riittää edes alkuunsa, jos oikein tosissaan alettaisiin valtaamaan markkinoita maailmalla ?

-SS-

Ei todenäköisesti, mutta riittääkö ne siihen että tuetaan euroopalaistta tuotantoa? niinhän tehdään maksamalla EU jäsenmaksua ja ostammalla ulkolaisia tuotteitsa.

Se, mikä Suomen budjetin polvilleen pistää, on kansalliset tuet.
CAP-tuet ja EU-maksut ovat vähän nin kuin vastatilit, ne maksut
menevät aina, mutta jos niitä CAP-tukia ei tilitetä, jäävät
ne Suomeen tulematta.

Kansallisten tukien pehmoisessa sylissä kelluva elinkeinon osa sen sijaan
elää vähän niin kuin laina-ajalla....

-SS-

Taitas olla hehtaarituki etelässäkin jossain 250€/hehtaari kaikkiaan jos kansallinen raha poistettaisiin pellosta?

Nimittäin Suomi on lisäänyt omaa vastuutaan tuista ja samalla eu:n osuutta on pienennetty. Käytännössä Virossakin EU maksaa hehtaaria kohti enemmän tukea kuin Suomessa kun lasketaan nämä EU:n maksamat investointi tuet mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:13:29

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.04.18 - klo:13:05

Se, mikä Suomen budjetin polvilleen pistää, on kansalliset tuet.
CAP-tuet ja EU-maksut ovat vähän nin kuin vastatilit, ne maksut
menevät aina, mutta jos niitä CAP-tukia ei tilitetä, jäävät
ne Suomeen tulematta.

Kansallisten tukien pehmoisessa sylissä kelluva elinkeinon osa sen sijaan
elää vähän niin kuin laina-ajalla....

-SS-

Taitas olla hehtaarituki etelässäkin jossain 250€/hehtaari kaikkiaan jos kansallinen raha poistettaisiin pellosta?

Nimittäin Suomi on lisäänyt omaa vastuutaan tuista ja samalla eu:n osuutta on pienennetty. Käytännössä Virossakin EU maksaa hehtaaria kohti enemmän tukea kuin Suomessa kun lasketaan nämä EU:n maksamat investointi tuet mukaan.

Niin siis miksi omaa vastuuta on lisätty? Koska EUlta ei irtoa erikoissääntöjä vaan tuet maksetaan kaikille samalla kaavalla. Siksi omat tuet. Ja kukahan niitä on suurimpaan ääneen olut vaatimassa että kansallista pitää saada maksaa? Kuluttajat?

Lisäksi meillä tuosta 60% on omia ja 40% on EU-tukia. Siten että etelän kasvinviljelytilalla suurin osa on EU-tukia kun taas jossakin Oulun yläpuolella alkaa kansallisen tuen osuus lähennellä 90%? Mutta että jos tukia on EUlta tarkoitus takaisin saada niin mikähän mahtaisi kannattaa parhaiten?

taitaa häntäraha vastata etelässä 5.5 senttiä maidon litra tukea.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:14:51

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 23.04.18 - klo:13:44

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.04.18 - klo:13:29

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.04.18 - klo:13:05

Se, mikä Suomen budjetin polvilleen pistää, on kansalliset tuet.
CAP-tuet ja EU-maksut ovat vähän nin kuin vastatilit, ne maksut
menevät aina, mutta jos niitä CAP-tukia ei tilitetä, jäävät
ne Suomeen tulematta.

Kansallisten tukien pehmoisessa sylissä kelluva elinkeinon osa sen sijaan
elää vähän niin kuin laina-ajalla....

-SS-

Taitas olla hehtaarituki etelässäkin jossain 250€/hehtaari kaikkiaan jos kansallinen raha poistettaisiin pellosta?

Nimittäin Suomi on lisäänyt omaa vastuutaan tuista ja samalla eu:n osuutta on pienennetty. Käytännössä Virossakin EU maksaa hehtaaria kohti enemmän tukea kuin Suomessa kun lasketaan nämä EU:n maksamat investointi tuet mukaan.

Niin siis miksi omaa vastuuta on lisätty? Koska EUlta ei irtoa erikoissääntöjä vaan tuet maksetaan kaikille samalla kaavalla. Siksi omat tuet. Ja kukahan niitä on suurimpaan ääneen olut vaatimassa että kansallista pitää saada maksaa? Kuluttajat?

Lisäksi meillä tuosta 60% on omia ja 40% on EU-tukia. Siten että etelän kasvinviljelytilalla suurin osa on EU-tukia kun taas jossakin Oulun yläpuolella alkaa kansallisen tuen osuus lähennellä 90%? Mutta että jos tukia on EUlta tarkoitus takaisin saada niin mikähän mahtaisi kannattaa parhaiten?

taitaa häntäraha vastata etelässä 5.5 senttiä maidon litra tukea.

Vastaahan se. Mutta on EU-maksupalautusta. Ei omilta veronmaksajilta kerättyä. Kun koko maa on tuon 60% omaa 40% EU niin ei kaukana ole että AB-alue on 30% omaa ja 70% EU ja vastaavasti C-alue 30% EU ja 70% omaa? Saattaapa olla jotain 25/75 ja 75/25?

Eikös tuo häntäraha ole naitä 141/149B/214a artiklan tukia?