Miksi viljanviljelijä viljelee hömppää ? No siksi, että jos viljatäppäri saa viljaliikkeestä 150 euroa vehnästä, viiden tonnin sadolla ja 500 euron hehtaarituilla hän juuri ja juuri saa kasaan 1250 euroa, eli juurikin tuon brutto 250 euroa tonni, eli ennen EU-aikaa vallinneen hinnan. Paitsi että 1980-luvulla vielä tilahinta taisi olla se, jolla viljaliike tuli hakemaan, ja itse viemällä sai rahtihyvitystä päälle. Ja kustannuksetkin ovat kohonneet.
No millä viljanviljelijä pääsisi edes hiukan parempaan hintaan ? No jos omaa maata on runsaasti, laittaa hän esimerkiksi neljäsosan heikoimmista pelloista hömpälle. Hömpän tuet esimerkiksi 650 euroa / ha, mutta ei merkittäviä kustannuksia. Tällöin voi laskea vilja-alalle sen vehnäkuorman hömppälisähinnaksi noin 33 euroa tonni, aivan kuin maitotila laskee peltotukien eläinlisät eläinten eläintuotannolle kuuluvaksi tueksi.
Vuokraviljelyllä ei ole ihme, jos suuretkin alat tuottavat tappiota. Siksi kasvinviljelyluomu on viimeinen pelastusrengas isolle kasvitilalle. Tuote kalliimpi, tuki isompi.
Eläintilalla vuokra ja tuki nollaavat itsensä, jos onnistuu viljelemään ohrat ja kaurat eläimille alle ostoviljan hinnan, se vielä menettelee, ettei peltovuokra konkurssiin vie. Ei ihme, että viljakeisari nikottelee 350 euron vuokrahintaa, kun taas tuhannen naudan tila voi nokittaa vaikka 700 vielä.
En tiedä, onko asia näin, ehkä olen jäljillä, ehkä en. Yhdellä tavalla selviäisi, miten erityyppisten tilojen välinen luontainen kannattavuusero voisi toteutua, olisi se, että kaikkien nurmimuotojen peltotuet lakkautettaisiin, LHK:ta myöten. Se löisi jarrua ainakin nautakarja- ja luomutoiminnan päsmäröinnille vuokra- ja peltomarkkinoilla.
-SS-
