Kyllä täs ny VT kiinnostus loppui lyhyeen, 
vaikka tiesin erään urakoitsijan taistelun Masserin kanssa,
aattelin et jos normi maatalous käyttöön uskaltais ajatella.
Teknisiä tietoja kun kattelin huomasin et Vt painaa 2 tonnia enemmän ku nykyynen kulkine,
hevosia 20 enemmän, mut paino+mehuveto huomioon ottaen, olis hermot varmaan menny.
Innostuun asiasta ku huomasin et Konekesko oli käytettetyjen VT hintoja lähes 20 tonttua laskenu.
Pitäkööt tunkkinsa.

Testaillut 7726, 7624 ja 718 (fendt)jota viritetty,  kaks jälkimmäistä laiskoja nuhapumppuja.

Kyllä täs ny VT kiinnostus loppui lyhyeen, 
vaikka tiesin erään urakoitsijan taistelun Masserin kanssa,
aattelin et jos normi maatalous käyttöön uskaltais ajatella.
Teknisiä tietoja kun kattelin huomasin et Vt painaa 2 tonnia enemmän ku nykyynen kulkine,
hevosia 20 enemmän, mut paino+mehuveto huomioon ottaen, olis hermot varmaan menny.
Innostuun asiasta ku huomasin et Konekesko oli käytettetyjen VT hintoja lähes 20 tonttua laskenu.
Pitäkööt tunkkinsa.

Teho hävikki on jotain 25-30% mehuvetoisissa. Eli jos sinulla on syngronoimaton joku TV-35 FOORTI, niin se vastaa lähes 240 heppaista mehuvetoista traktoria. Tähän teho häviöön puututaan vasta kun tulee sähköinen voimansiirto traktoreihin. Moottorit voi toimia silloin optimiteholla koko ajan ja akkujen kautta ohjataan napa moottoreille sopivasti virtaa. Se että edellyttääkö tämä täysin sähköistä traktoria, niin en tiedä, vai voisiko tämän toteuttaa polttomoottorin pyörittämällä agreggaatilla.

Portaaton loota välittää tehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä.

Portaaton loota välittää tehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä.

Hävikki on tuon 30% portaatomalla kun mitataan verotehoa. Ikinä ei päästä täyteen 100%. Aina syntyy häviötä.

Portaaton loota välittää tehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä.

Kirjoittaja tarkoittanee; "Portaaton loota välittää vetotehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä."

Nimenomaan. Eri nopeuksilla suhde voi toki vaihdella.

Lainaus käyttäjältä: isoo - 25.03.18 - klo:18:06

Kyllä täs ny VT kiinnostus loppui lyhyeen, 
vaikka tiesin erään urakoitsijan taistelun Masserin kanssa,
aattelin et jos normi maatalous käyttöön uskaltais ajatella.
Teknisiä tietoja kun kattelin huomasin et Vt painaa 2 tonnia enemmän ku nykyynen kulkine,
hevosia 20 enemmän, mut paino+mehuveto huomioon ottaen, olis hermot varmaan menny.
Innostuun asiasta ku huomasin et Konekesko oli käytettetyjen VT hintoja lähes 20 tonttua laskenu.
Pitäkööt tunkkinsa.

Teho hävikki on jotain 25-30% mehuvetoisissa. Eli jos sinulla on syngronoimaton joku TV-35 FOORTI, niin se vastaa lähes 240 heppaista mehuvetoista traktoria. Tähän teho häviöön puututaan vasta kun tulee sähköinen voimansiirto traktoreihin. Moottorit voi toimia silloin optimiteholla koko ajan ja akkujen kautta ohjataan napa moottoreille sopivasti virtaa. Se että edellyttääkö tämä täysin sähköistä traktoria, niin en tiedä, vai voisiko tämän toteuttaa polttomoottorin pyörittämällä agreggaatilla.

 Dieselsähköisessä voimansiirrossa näillä tehoalueilla ja käyttöolosuhteissa taitaa häviöt olla vielä suurempia.

Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?

Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?

 Veikkaisin alle 2. Eihän synkronointi liity tehon siirtoon.

Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?

Synkronointi kirjoitetaan ilman g:tä, eikä vaikuta vaihteiston hyötysuhteeseen.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 29.03.18 - klo:15:41

Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?

 Veikkaisin alle 2. Eihän synkronointi liity tehon siirtoon.

Syngronoimaton laatikon häviö on n.8%. Syngronoitu rikkoo 10% rajan. En muista ihan tarkkoja prosentteja. Muistaakseni 80 luvun lopulla tai ihan 90-91 Koneviesti testasi tämän. Mitattiin moottoriteho ja vetoteho. 25% häviöön pääsi turbiinilla varustettu pikavaihde Valtra muistaakseni.

Ja paremman öljyn käytölläkin voi päästä pitkälle. https://mediatum.ub.tum.de/doc/1323611/file.pdf

Leyland Synchro
VW Syncro

synkrorengas

Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.

Voi siinä synkrolaatikon hyötysuhteessa kai hyvin vähäinen ero olla - synkrolaatikossa on usempi lähellä toisiaan öljyssä pyörivä osanen .

Mutta varmasti suurin ero johtuu laatikoiden muista eroista ja monimutkaisuudesta. Jokainen vaihteisto hukkaa tehoa, karkean arvion siitä saa kun mittaa laatikon lämpenemistä saman tehon siirrossa. Sama teho pitää muistaa, täydellä rähinällä joku 702:n laatikko ei siirrä samaa tehoa kuin liki 300 hv mörkö jossa on jo vaihteistoöljynlauhduttimet ja kaikki.