Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Dyna-6 - 23.01.18 - klo:10:43
-
Kiikarissa olis tollane 7495 vt ajettu noin 5000h ilman dtm ää. Mihinkä tuntilukemiin ihmiset on päässy ilman laatikko ongelmia?
-
Eikö se ole raudan puolesta sama kuin Fendtin Vario? Eli yhtä vahva tai heikko, kestää kovaa käyttöä sen vajaan kymppitonnin, kevyttä enemmän.
Sähköviat lienevät sitten eri juttu, ja softa on eri.
Muistan että joku tolkutonta lietevaunua tosissaan vetänyt hollantilainen tai tanskalainen urakoitsija lähetti ventin lootan vaihtoon aina siinä 8000 h kieppeillä.
Ennakoi tulevan tilanteen.
-
Siis tohtiiko 5000h ajettua DynaVt ostaa?
Mitä tänä päivänä dynavt loodan korjaus/vaihto maksaa?
Onko varaosien saanti yhtä vaikeaa kuin Keskon aikoihin?
Entäs huolto EP:llä?
-
Kovasti haukkuvat vtn softaa.Ja ilmeisesti melko arvokas korjattava.
-
Siis tohtiiko 5000h ajettua DynaVt ostaa?
Mitä tänä päivänä dynavt loodan korjaus/vaihto maksaa?
Onko varaosien saanti yhtä vaikeaa kuin Keskon aikoihin?
Entäs huolto EP:llä?
Kuortaneen poijiille ainakin rahdataan Massikkaa mielestäni aika leviäättekkin. Ne varmaan kertoo vastauksia noihin muihinkin kysymyksiin. Uskoisin niiden ajatuksena olevan usein vanhan korjaus, ei summittainen vaihto. Nimim. ei ittellä kokemusta , mutta joskus jutellu :)
-
Myydäänkö niihin osia? Eikö se ole niin, että vanha loota tehtaalle, korjattu tai uusi tilalle?
-
Kato ne tunnit tietokoneelta läppärillä. Älä mittarilta.
-
Löytyy 7495 vm.2008 yli 5000h mittarissa ja alkuperäinen laatikko
-
Löytyy 7495 vm.2008 yli 5000h mittarissa ja alkuperäinen laatikko
JEEEE! Onko tämä jonkin sortin ennätys?
-
Löytyy 7495 vm.2008 yli 5000h mittarissa ja alkuperäinen laatikko
JEEEE! Onko tämä jonkin sortin ennätys?
On siinä tuplasti niitä tunteja jos tietokoneelta katsoo.
-
Löytyy 7495 vm.2008 yli 5000h mittarissa ja alkuperäinen laatikko
JEEEE! Onko tämä jonkin sortin ennätys?
On siinä tuplasti niitä tunteja jos tietokoneelta katsoo.
mihinkäs se perustuu? Mekaaninen tuntimittari vaijerilla, vai??
-
Löytyy 7495 vm.2008 yli 5000h mittarissa ja alkuperäinen laatikko
JEEEE! Onko tämä jonkin sortin ennätys?
On siinä tuplasti niitä tunteja jos tietokoneelta katsoo.
mihinkäs se perustuu? Mekaaninen tuntimittari vaijerilla, vai??
Sähköinen kait se on. Mulla lopetti mittaamisen jossain 2000 tunnissa. Nyt on tietokone tunteja kohta 5000.
-
On siinä tuplasti niitä tunteja jos tietokoneelta katsoo.
mihinkäs se perustuu? Mekaaninen tuntimittari vaijerilla, vai??
Sähköinen kait se on. Mulla lopetti mittaamisen jossain 2000 tunnissa. Nyt on tietokone tunteja kohta 5000.
Mistäs sää toisten mittarien toimivuuden voit tietää.
-
On siinä tuplasti niitä tunteja jos tietokoneelta katsoo.
mihinkäs se perustuu? Mekaaninen tuntimittari vaijerilla, vai??
Sähköinen kait se on. Mulla lopetti mittaamisen jossain 2000 tunnissa. Nyt on tietokone tunteja kohta 5000.
Mistäs sää toisten mittarien toimivuuden voit tietää.
ÄrveliSun että yleinen vika.
-
Kaverilla loota kesti 2500h
-
Kyllä täs ny VT kiinnostus loppui lyhyeen,
vaikka tiesin erään urakoitsijan taistelun Masserin kanssa,
aattelin et jos normi maatalous käyttöön uskaltais ajatella.
Teknisiä tietoja kun kattelin huomasin et Vt painaa 2 tonnia enemmän ku nykyynen kulkine,
hevosia 20 enemmän, mut paino+mehuveto huomioon ottaen, olis hermot varmaan menny.
Innostuun asiasta ku huomasin et Konekesko oli käytettetyjen VT hintoja lähes 20 tonttua laskenu.
Pitäkööt tunkkinsa.
-
Testaillut 7726, 7624 ja 718 (fendt)jota viritetty, kaks jälkimmäistä laiskoja nuhapumppuja.
-
Kyllä täs ny VT kiinnostus loppui lyhyeen,
vaikka tiesin erään urakoitsijan taistelun Masserin kanssa,
aattelin et jos normi maatalous käyttöön uskaltais ajatella.
Teknisiä tietoja kun kattelin huomasin et Vt painaa 2 tonnia enemmän ku nykyynen kulkine,
hevosia 20 enemmän, mut paino+mehuveto huomioon ottaen, olis hermot varmaan menny.
Innostuun asiasta ku huomasin et Konekesko oli käytettetyjen VT hintoja lähes 20 tonttua laskenu.
Pitäkööt tunkkinsa.
Teho hävikki on jotain 25-30% mehuvetoisissa. Eli jos sinulla on syngronoimaton joku TV-35 FOORTI, niin se vastaa lähes 240 heppaista mehuvetoista traktoria. Tähän teho häviöön puututaan vasta kun tulee sähköinen voimansiirto traktoreihin. Moottorit voi toimia silloin optimiteholla koko ajan ja akkujen kautta ohjataan napa moottoreille sopivasti virtaa. Se että edellyttääkö tämä täysin sähköistä traktoria, niin en tiedä, vai voisiko tämän toteuttaa polttomoottorin pyörittämällä agreggaatilla.
-
Portaaton loota välittää tehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä.
-
Portaaton loota välittää tehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä.
Hävikki on tuon 30% portaatomalla kun mitataan verotehoa. Ikinä ei päästä täyteen 100%. Aina syntyy häviötä.
-
Portaaton loota välittää tehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä.
Kirjoittaja tarkoittanee; "Portaaton loota välittää vetotehosta 70% mekanisesti, 30% nesteellä."
-
Nimenomaan. Eri nopeuksilla suhde voi toki vaihdella.
-
Kyllä täs ny VT kiinnostus loppui lyhyeen,
vaikka tiesin erään urakoitsijan taistelun Masserin kanssa,
aattelin et jos normi maatalous käyttöön uskaltais ajatella.
Teknisiä tietoja kun kattelin huomasin et Vt painaa 2 tonnia enemmän ku nykyynen kulkine,
hevosia 20 enemmän, mut paino+mehuveto huomioon ottaen, olis hermot varmaan menny.
Innostuun asiasta ku huomasin et Konekesko oli käytettetyjen VT hintoja lähes 20 tonttua laskenu.
Pitäkööt tunkkinsa.
Teho hävikki on jotain 25-30% mehuvetoisissa. Eli jos sinulla on syngronoimaton joku TV-35 FOORTI, niin se vastaa lähes 240 heppaista mehuvetoista traktoria. Tähän teho häviöön puututaan vasta kun tulee sähköinen voimansiirto traktoreihin. Moottorit voi toimia silloin optimiteholla koko ajan ja akkujen kautta ohjataan napa moottoreille sopivasti virtaa. Se että edellyttääkö tämä täysin sähköistä traktoria, niin en tiedä, vai voisiko tämän toteuttaa polttomoottorin pyörittämällä agreggaatilla.
Dieselsähköisessä voimansiirrossa näillä tehoalueilla ja käyttöolosuhteissa taitaa häviöt olla vielä suurempia.
-
Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?
-
Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?
Veikkaisin alle 2. Eihän synkronointi liity tehon siirtoon.
-
Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?
Synkronointi kirjoitetaan ilman g:tä, eikä vaikuta vaihteiston hyötysuhteeseen.
-
Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?
Veikkaisin alle 2. Eihän synkronointi liity tehon siirtoon.
Syngronoimaton laatikon häviö on n.8%. Syngronoitu rikkoo 10% rajan. En muista ihan tarkkoja prosentteja. Muistaakseni 80 luvun lopulla tai ihan 90-91 Koneviesti testasi tämän. Mitattiin moottoriteho ja vetoteho. 25% häviöön pääsi turbiinilla varustettu pikavaihde Valtra muistaakseni.
-
Ja paremman öljyn käytölläkin voi päästä pitkälle. https://mediatum.ub.tum.de/doc/1323611/file.pdf
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
-
Voi siinä synkrolaatikon hyötysuhteessa kai hyvin vähäinen ero olla - synkrolaatikossa on usempi lähellä toisiaan öljyssä pyörivä osanen .
Mutta varmasti suurin ero johtuu laatikoiden muista eroista ja monimutkaisuudesta. Jokainen vaihteisto hukkaa tehoa, karkean arvion siitä saa kun mittaa laatikon lämpenemistä saman tehon siirrossa. Sama teho pitää muistaa, täydellä rähinällä joku 702:n laatikko ei siirrä samaa tehoa kuin liki 300 hv mörkö jossa on jo vaihteistoöljynlauhduttimet ja kaikki.
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
Joo, jos vielä vaihtui takaveto nelivetoon ja tuli 2000kg lisää painoa :D
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
Joo, jos vielä vaihtui takaveto nelivetoon ja tuli 2000kg lisää painoa :D
Tuota en muista oliko noin. Ite kyllä huomannut että neliveto pikemminkin lisää vetokykyä.
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
Joo, jos vielä vaihtui takaveto nelivetoon ja tuli 2000kg lisää painoa :D
Tuota en muista oliko noin. Ite kyllä huomannut että neliveto pikemminkin lisää vetokykyä.
Lisäähän se vetokykyä, mutta jos se tuntuu kuskista tehottomalta, kun pyörät ei lyö kaasusta tyhjää?
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
Joo, jos vielä vaihtui takaveto nelivetoon ja tuli 2000kg lisää painoa :D
Tuota en muista oliko noin. Ite kyllä huomannut että neliveto pikemminkin lisää vetokykyä.
Lisäähän se vetokykyä, mutta jos se tuntuu kuskista tehottomalta, kun pyörät ei lyö kaasusta tyhjää?
Toi voi tietysti olla mahdolista, mutta muistelisin sen koneviestin jutun perustuneen siihen asiaan että traktoreiden omistajan mukaan uudempi ei jaksanut vetää samaa äestä yhtä nopeasti kuin vanha. Pitäs testata oikeestaan jos jostain löytäisi ihan perus 115-120 heppasen nelikon, että paljonko kovempaa se vetää minun 5 metrin potilaa kuin tuo 6800 valtra. Valtra jaksaa juuri vetää 8-10km/h kun kone huutaa 2200 kierosta. Vaihdat pykälän isommalle, niin puutuu heti.
-
Voi olla se 6800 liika vanha. Eikös tämä vetämättömyys alkanu aikoinaan näistä uusista ihmeellisistä tehonormeista? Valmetti tais olla etunenässä nillä ilmottamassa vai oonko väärässä? Ennen oli DIN ja SAE, nyt on iso normia ja ece normia ja mitä lie,moottorin teoreettisia tehoja ilman apulaitteita. Esimerkkinä 140 Ännä valametti,vahvin nelisylinterinen,oon kuullu höpistävän puolestatoistasadasta hevosesta,yllättäen penkissä veivaa vain 120 hepoa. Kuitenkin ko. härpäke on voimansiirroltaan ja rungoltaan kai jo aika järeä,eli painoa löytyy. Luulen että 6800 ilmotettu ja penkitetty teho ovat paljon lähempänä toisiaan kuin tuollaisen ännäläisen.
Lisätehoja lisätehoja,pitää koneen liikkua tai ulosotosta mennä tietyn verran,kuulin kerran kovasta halontekijästä,syötti konettaan niin kiivaasti että traktori edessä meinas kakostella. Oli laittanu ryöminnällä traktorin liikkumaan että saanu lisätehon käyttöön ;) ;)
-
Voi olla se 6800 liika vanha. Eikös tämä vetämättömyys alkanu aikoinaan näistä uusista ihmeellisistä tehonormeista? Valmetti tais olla etunenässä nillä ilmottamassa vai oonko väärässä? Ennen oli DIN ja SAE, nyt on iso normia ja ece normia ja mitä lie,moottorin teoreettisia tehoja ilman apulaitteita. Esimerkkinä 140 Ännä valametti,vahvin nelisylinterinen,oon kuullu höpistävän puolestatoistasadasta hevosesta,yllättäen penkissä veivaa vain 120 hepoa. Kuitenkin ko. härpäke on voimansiirroltaan ja rungoltaan kai jo aika järeä,eli painoa löytyy. Luulen että 6800 ilmotettu ja penkitetty teho ovat paljon lähempänä toisiaan kuin tuollaisen ännäläisen.
Lisätehoja lisätehoja,pitää koneen liikkua tai ulosotosta mennä tietyn verran,kuulin kerran kovasta halontekijästä,syötti konettaan niin kiivaasti että traktori edessä meinas kakostella. Oli laittanu ryöminnällä traktorin liikkumaan että saanu lisätehon käyttöön ;) ;)
Muistaakseni minun 6800 kävi Valtran testipenkin läpi. Moottorista löytyi se 115 Konia. Jooo.... Valmetti/Fergu/Acgo tosiaan ilmoittaa 150 konia 4 pyttyiseen sisu dieseliin. 140 taitaa löytyä jostain kyltistä koneen juurelta. Tuo 120 konia voi olla lähempänä kun otetaan kaikki apulaitteet huomioon ja voima siirtyy voimanottoakselilta dynamometriin. Fendin 820 on muistaakseni Suomessa puhuttu 210 hevosvoimasta. Saksassa Puhutaan 195 hevosvoimasta. Traktor Powerin testissä mittasivat Dynamohäviöksi 5%. Vetotehohäviöksi 30%. Saksassa puhutaan dunamotehosta; eli tuo 15 hevosvoimaa on juuri tuo tehohäviö mikä syntyy kun voima siirtyy moottorilta ulosottoakselille. Jenkeissä taas puhutaan vetotehosta.
-
Voi olla se 6800 liika vanha. Eikös tämä vetämättömyys alkanu aikoinaan näistä uusista ihmeellisistä tehonormeista? Valmetti tais olla etunenässä nillä ilmottamassa vai oonko väärässä? Ennen oli DIN ja SAE, nyt on iso normia ja ece normia ja mitä lie,moottorin teoreettisia tehoja ilman apulaitteita. Esimerkkinä 140 Ännä valametti,vahvin nelisylinterinen,oon kuullu höpistävän puolestatoistasadasta hevosesta,yllättäen penkissä veivaa vain 120 hepoa. Kuitenkin ko. härpäke on voimansiirroltaan ja rungoltaan kai jo aika järeä,eli painoa löytyy. Luulen että 6800 ilmotettu ja penkitetty teho ovat paljon lähempänä toisiaan kuin tuollaisen ännäläisen.
Lisätehoja lisätehoja,pitää koneen liikkua tai ulosotosta mennä tietyn verran,kuulin kerran kovasta halontekijästä,syötti konettaan niin kiivaasti että traktori edessä meinas kakostella. Oli laittanu ryöminnällä traktorin liikkumaan että saanu lisätehon käyttöön ;) ;)
Muistaakseni minun 6800 kävi Valtran testipenkin läpi. Moottorista löytyi se 115 Konia. Jooo.... Valmetti/Fergu/Acgo tosiaan ilmoittaa 150 konia 4 pyttyiseen sisu dieseliin. 140 taitaa löytyä jostain kyltistä koneen juurelta. Tuo 120 konia voi olla lähempänä kun otetaan kaikki apulaitteet huomioon ja voima siirtyy voimanottoakselilta dynamometriin. Fendin 820 on muistaakseni Suomessa puhuttu 210 hevosvoimasta. Saksassa Puhutaan 195 hevosvoimasta. Traktor Powerin testissä mittasivat Dynamohäviöksi 5%. Vetotehohäviöksi 30%. Saksassa puhutaan dunamotehosta; eli tuo 15 hevosvoimaa on juuri tuo tehohäviö mikä syntyy kun voima siirtyy moottorilta ulosottoakselille. Jenkeissä taas puhutaan vetotehosta.
136hv/540nm tuli vakio 141 ännän ulosotolta.
-
Voi olla se 6800 liika vanha. Eikös tämä vetämättömyys alkanu aikoinaan näistä uusista ihmeellisistä tehonormeista? Valmetti tais olla etunenässä nillä ilmottamassa vai oonko väärässä? Ennen oli DIN ja SAE, nyt on iso normia ja ece normia ja mitä lie,moottorin teoreettisia tehoja ilman apulaitteita. Esimerkkinä 140 Ännä valametti,vahvin nelisylinterinen,oon kuullu höpistävän puolestatoistasadasta hevosesta,yllättäen penkissä veivaa vain 120 hepoa. Kuitenkin ko. härpäke on voimansiirroltaan ja rungoltaan kai jo aika järeä,eli painoa löytyy. Luulen että 6800 ilmotettu ja penkitetty teho ovat paljon lähempänä toisiaan kuin tuollaisen ännäläisen.
Lisätehoja lisätehoja,pitää koneen liikkua tai ulosotosta mennä tietyn verran,kuulin kerran kovasta halontekijästä,syötti konettaan niin kiivaasti että traktori edessä meinas kakostella. Oli laittanu ryöminnällä traktorin liikkumaan että saanu lisätehon käyttöön ;) ;)
Muistaakseni minun 6800 kävi Valtran testipenkin läpi. Moottorista löytyi se 115 Konia. Jooo.... Valmetti/Fergu/Acgo tosiaan ilmoittaa 150 konia 4 pyttyiseen sisu dieseliin. 140 taitaa löytyä jostain kyltistä koneen juurelta. Tuo 120 konia voi olla lähempänä kun otetaan kaikki apulaitteet huomioon ja voima siirtyy voimanottoakselilta dynamometriin. Fendin 820 on muistaakseni Suomessa puhuttu 210 hevosvoimasta. Saksassa Puhutaan 195 hevosvoimasta. Traktor Powerin testissä mittasivat Dynamohäviöksi 5%. Vetotehohäviöksi 30%. Saksassa puhutaan dunamotehosta; eli tuo 15 hevosvoimaa on juuri tuo tehohäviö mikä syntyy kun voima siirtyy moottorilta ulosottoakselille. Jenkeissä taas puhutaan vetotehosta.
136hv/540nm tuli vakio 141 ännän ulosotolta.
Oma 141 ännä 128,1hv/482nm
-
Teho hävikki on jotain 25-30% mehuvetoisissa. Eli jos sinulla on syngronoimaton joku TV-35 FOORTI, niin se vastaa lähes 240 heppaista mehuvetoista traktoria. Tähän teho häviöön puututaan vasta kun tulee sähköinen voimansiirto traktoreihin. Moottorit voi toimia silloin optimiteholla koko ajan ja akkujen kautta ohjataan napa moottoreille sopivasti virtaa. Se että edellyttääkö tämä täysin sähköistä traktoria, niin en tiedä, vai voisiko tämän toteuttaa polttomoottorin pyörittämällä agreggaatilla.
Muistaako kukaan aiheuttiko vaihteiston syngronointi yli vai alle 2 % tehohävikin ?
Synkronointi kirjoitetaan ilman g:tä, eikä vaikuta vaihteiston hyötysuhteeseen.
Make paljasti jutun heti alkuunsa. Oli vaan ihan pakko kysyä.
-
Oma 141 ännä 128,1hv/482nm
Tuosta 136hv/540nm penkittäjä kyseliki, että onko nokka-akseli hiottu, kun vääntö oli nuon korkea, vaikka oli nokka-akselit aivan tehtaan jäljiltä.
-
Oma 141 ännä 128,1hv/482nm
Tuosta 136hv/540nm penkittäjä kyseliki, että onko nokka-akseli hiottu, kun vääntö oli nuon korkea, vaikka oli nokka-akselit aivan tehtaan jäljiltä.
Me taas ihmeteltiin noita mun lukemia, kun kaverin ännä, joka on noin puoli vuotta vanhempi ja 1000h vähemmän ajettu antoi lähes samat lukemat mitä sullakin
-
Oma 141 ännä 128,1hv/482nm
Tuosta 136hv/540nm penkittäjä kyseliki, että onko nokka-akseli hiottu, kun vääntö oli nuon korkea, vaikka oli nokka-akselit aivan tehtaan jäljiltä.
Me taas ihmeteltiin noita mun lukemia, kun kaverin ännä, joka on noin puoli vuotta vanhempi ja 1000h vähemmän ajettu antoi lähes samat lukemat mitä sullakin
Nykyään vaikka on kuinka hienoja sorveja ynm. mitaus laitteita, niin toleranssit kasvaa silti. Pelkästään ilmoitetussa ja mitatussa tehossa voi olla lähes 10% heitto.
-
Oma 141 ännä 128,1hv/482nm
Tuosta 136hv/540nm penkittäjä kyseliki, että onko nokka-akseli hiottu, kun vääntö oli nuon korkea, vaikka oli nokka-akselit aivan tehtaan jäljiltä.
Me taas ihmeteltiin noita mun lukemia, kun kaverin ännä, joka on noin puoli vuotta vanhempi ja 1000h vähemmän ajettu antoi lähes samat lukemat mitä sullakin
Nykyään vaikka on kuinka hienoja sorveja ynm. mitaus laitteita, niin toleranssit kasvaa silti. Pelkästään ilmoitetussa ja mitatussa tehossa voi olla lähes 10% heitto.
Kenen dyno näyttää oikein?
-
Voi olla se 6800 liika vanha. Eikös tämä vetämättömyys alkanu aikoinaan näistä uusista ihmeellisistä tehonormeista? Valmetti tais olla etunenässä nillä ilmottamassa vai oonko väärässä? Ennen oli DIN ja SAE, nyt on iso normia ja ece normia ja mitä lie,moottorin teoreettisia tehoja ilman apulaitteita. Esimerkkinä 140 Ännä valametti,vahvin nelisylinterinen,oon kuullu höpistävän puolestatoistasadasta hevosesta,yllättäen penkissä veivaa vain 120 hepoa. Kuitenkin ko. härpäke on voimansiirroltaan ja rungoltaan kai jo aika järeä,eli painoa löytyy. Luulen että 6800 ilmotettu ja penkitetty teho ovat paljon lähempänä toisiaan kuin tuollaisen ännäläisen.
Lisätehoja lisätehoja,pitää koneen liikkua tai ulosotosta mennä tietyn verran,kuulin kerran kovasta halontekijästä,syötti konettaan niin kiivaasti että traktori edessä meinas kakostella. Oli laittanu ryöminnällä traktorin liikkumaan että saanu lisätehon käyttöön ;) ;)
Kaverilla oli aikoinaan 115 heppainen 6800. Kiersi tehtaan säädöissä tapista 118 heppaa.
-
96-01 6800 oli varustettu rivipumpulla ja coolerilla, vuodesta 01-03 jakajapumpulla. Voi selittää osaltaan noita eroja ?
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
Eipäs ny liioitella, kun synkro on tasannut muutaman sekunnin akselin nopeutta niin ei se mitään enää jarruta.
Turpiini tietysti luistaa kokoajan – mutta se onkin eri juttu.
Enemmän vei vehkeissä olevat hyt pumput laturit sun muut apulaitteet – sillä niitä ISO tehojakin on saatu enemmän kuin Wanhoissa oleviin Din tehoihin verrataan – saattaa olla jopa niin notta uusi ISO valmettimalli on heikompi kuin vanha pienemmillä Din tehoilla mitattu.
-
96-01 6800 oli varustettu rivipumpulla ja coolerilla, vuodesta 01-03 jakajapumpulla. Voi selittää osaltaan noita eroja ?
Päästönormit tuli tuossa välissä myös. Rivipumpullinen ottaa heti kierrokset uudemmat odottaa hengelisesti sinne 1500rpm ennen kuin ryntää neula pohjaan.
-
Leyland Synchro
VW Syncro
(https://www.purkupojat.com/images/K00799.jpg)
synkrorengas
Eiköhän tehohäviöt johdu laatikoiden muista eroista, kuin ihan suoraan synkroista? Synkrolaatikoissa taitaa kaikissa olla esim. painevoitelu.
Jos esim jätetään 702 Valmetin laatikosta synkrot pois, tuskin on mainittavaa eroa! Synkronirenkaathan välittävät voimaa ainoastaan, kun sovitetaan rattaiden nopeuksia vaihtamisen yhteydessä.
Pikavaihteet, suunanavaihtajat ynm. vaikuttaa asiaa. Syngronoimaton 8+2/6+2 on varmaan hyötysuhteeltaan paras. Siinä koneviestin testissä muistaakseni verrattiin myös merkkien sisällä tehohäviötä. Siinä tais jopa olla valtroja kaksi toinen ihan perus lootalla ja toinen turbiinilla. Sitä en muista oliko jopa voitu erotella perus valtra ja pikavaihteelinenkin perus kone erilleen.
testi oli lähtenyt siitä että eräs isäntä oli ottanut koneviestiin yhteyttä. Ihmetellyt että hänen uusi traktori ei jaksa vetää äestä niin hyvin kuin vanha 702. paperilla uuden piti olla huomattavsti tehokaampi. Myyjä ei ollut ottanut asiaa miläsäkkään. Koneviesti testasi ja tuli tulokseen ISÄNTÄ OLI OIKEASSA:
Eipäs ny liioitella, kun synkro on tasannut muutaman sekunnin akselin nopeutta niin ei se mitään enää jarruta.
Turpiini tietysti luistaa kokoajan – mutta se onkin eri juttu.
Enemmän vei vehkeissä olevat hyt pumput laturit sun muut apulaitteet – sillä niitä ISO tehojakin on saatu enemmän kuin Wanhoissa oleviin Din tehoihin verrataan – saattaa olla jopa niin notta uusi ISO valmettimalli on heikompi kuin vanha pienemmillä Din tehoilla mitattu.
Ja tuota leveätä kuvaa on vissiin pakko roikottaa mukana lainauksessa sivulta toiselle???
-
Nyt se sitte 7480 laatikko alkoi temppuilee. Mikähän se olikaan malliltaan tuo 7480 v2007 mallin laatikko?
Saako laatikoita ulkomailta halvemmalla?
-
Nyt se sitte 7480 laatikko alkoi temppuilee. Mikähän se olikaan malliltaan tuo 7480 v2007 mallin laatikko?
Saako laatikoita ulkomailta halvemmalla?
Taitaa tulla kalliimmaksi tilata ulkomailta. Mikä vika laatikossa?. Uus 180 laatikko oli 3 vuotta aikaa 12300 mistä sai vajaa 4000€ pantin takasin ku lähetti vanhan tehtaalle. Lisäksi 26h töitä
-
että sellaasta taas.
-
Eipäs ny liioitella, kun synkro on tasannut muutaman sekunnin akselin nopeutta niin ei se mitään enää jarruta.
Turpiini tietysti luistaa kokoajan – mutta se onkin eri juttu.
Enemmän vei vehkeissä olevat hyt pumput laturit sun muut apulaitteet – sillä niitä ISO tehojakin on saatu enemmän kuin Wanhoissa oleviin Din tehoihin verrataan – saattaa olla jopa niin notta uusi ISO valmettimalli on heikompi kuin vanha pienemmillä Din tehoilla mitattu.
Olisko tässä mennyt sekaisin synkronointi ja vinohammastus? Suorilla hampailla pienemmät häviöt mutta sitten kalisee kuskin hampaat ja korvat lukossa.