Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?  (Luettu 27055 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Savi on siis tämän näköistä:



Kuva on netistä, mutta tuollaista on pelloilla täällä päin. Tiilitehdaskin oli tuossa naapurikylässä, ja ennenvanhaan kun savilaastilla muurattiin uuneja, niin kuulemma laasti tehtiin niin että lähimmältä pellolta potkaistiin kyntökerros sivuun ja sitten alettiin lapiolla sekoittaa hiekkaa ja vettä saveen. Sekoittamista jatkettiin seipään kanssa vaivaten samassa poterossa kunnes laasti oli sopivaa muurattavaksi.

Tuollaista tavaraa löytyy sieltä maan uumenista. Innokkaat syväkyntäjät hommaa tosta plintistä itselleen ikuisen riesan, ruokamultakerrosta enempää ei sais fältätä.

Noilla auraavilla salaojakoneilla on kans taipumus tuoda tota pintaan. Kuopan täyttäjän pitää olla tarkkana ettei jätä sitä pintaan.

SS:n sanoin, ei koske Pohjanmaata.... 😂

Toisen koulukunnan mukaan ketjukoneen vako pitäisi tukkia ruokamullalla.

Salaojat täytetään aina pintaan asti salaojasoralla. Piste. Aina.

 Kun tehdään, tehdään kunnolla. Tai ei tehdä ollenkaan.



Tietty ei sit, jos ei ole rahaa vuokramaksun jälkeen ostaa riittävästi sitä salaojasoraa.

No vähintään, jos ei ylikin....


Hoh-hoi-jaa...

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3119
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
 Mulla on parit lohkot semmosta savee joka sata heppainen jos aura menee ylipäätään maan sisään,traktori sutii, jos se a, jos saa pitoo se samuu,kolmesiipiseellä kevernelandilla. Se on jotain liejusavee, enemän sinne moreenin päin. Ne ovat molemat ns. ikikesantona nyt. Sitten on myös sitä mustaa savee joka on vaikeesti muokautauva, mutta siellä kasvaa kyllä kunnolla.

Salaojitus. Heikka kun ne montut on tyhjät lähialueelta, rahtikustanukset huomattavia, sorasilmiä ja ojasto tarpeeksi tiheäs.
Ruokamulta on tärkeää soran päälle, muuten ne ei vaan toimi, se on suodatin saven ja soran välissä .

Alkuperäiseen kysymykseen. Rukiit agat dakowski jotain, n.3t/ha Lannoitin liian myöhään ja ilman mitään ruiskutuksia ihan hyvä. Kaura, belinda n. 4,5t/ha ,peuraat sotkenneet hurajasti, kelpas vientiin, muuta en tiedä. Zebra vehnää osan sain ennen sadekausi alkoi, se kelpas rehuksi, sakoluku oli matala. En ruiskuttanu taitiaineet vehnille, vaalenpunaisia jyviä runsaasti sitten seraavan kerran kun kokeilin. N. 7ha jäi nyt peltoon. Rypsit puin vähän kerralla, viimeinen päivä meni kaikista parhaiten, kuivattu, laatu tai määrä en tiedä. Märkänä n.2m3 ha, ei se sano mitään,

Viimeksi muokattu: 05.11.17 - klo:20:48 kirjoittanut klapikasa

V.viljelijä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 257
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Ohraa tuli hyvin, Ehkä vähän vajaa 5,5 tn/ha, rypsiä 1,8-1,9 tn/ha. Kauraa tuli heikosti, 3,3 tn/ha, mutta se olikin ainut mun kukkamultapelto. Täällä pohjanmaalla on just muuten tuollaista savea kun kyntökerros on potkittu sivuun. Väriltään vain siniharmaata.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Farmit.net (Boreal) kommentoi satoriskejä.

https://www.farmit.net/blog/2017/11/01/hallitse-riskeja-katso-lajikkeen-vaatimaa-lamposummaa

Eli Demonstrant ja Amaretto olisi pitänyt vaihtaa Wanamoon. Huomattava tietenkin on, että Kruunukin on puoli tonnia parempi sadokkuudeltaan verrattuna Wanamoon, ja vajaat kaksi tonnia heikompi verrattuna Amarettoon. Onko riskin pieneneminen riittävän merkittävä, verrattuna lajikkeen muuhun suorituskuntoon, voisihan siitä olla toistakin mieltä.

-SS-

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2000
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Lasken vuosittain myyntitulot per kylvetty hehtaari. Tämä vuosi tämän hetken hinnoilla noin 995€/ha. Toki hinnat varmaan nousee tästä vielä hieman. Oikein tyytyväinen pitää tähän olla kunnei mitään sen erikoisempaa viljelyssä. Oikein hyvin kannattaa 500€ vuokramaatkin kun mukut noin 300€ lopun saa koneitten päälle ja itelleen vapaa-ajan rahastoon.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Suojavyöhyke taisi olla silti kannattavin kasvilajike, LHP riista toiseksi kannattavin. Jos ei ole paljon ilmaista lannoitetta käytettävissä, tai viljavuudet tummanturkoosilla. Luomueläintilan kaura kolmanneksi kannattavin, luomuvihannekasvi neljänneksi.

-SS-

kantola

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 27223
  • Ut sementem feeceris, ita metes.
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Kuten Kylmis sanoi, "tämä taisi olla aika hyvä vuosi"?

Luken ennakkotiedot sadosta: Etelärannikolla päästiin ennätyksiin, tuonnilta vältytään muuallakin  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214620
Yllä oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu ohjeeksi tai neuvoksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Kuten Kylmis sanoi, "tämä taisi olla aika hyvä vuosi"?

Luken ennakkotiedot sadosta: Etelärannikolla päästiin ennätyksiin, tuonnilta vältytään muuallakin  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214620

"Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sato oli jopa aavistuksen parempi kuin kolmena edellisenä vuonna." Kyllä tuon Ahvenanmaan kuuden tonnin syysvehnän keskisadon voi uskoa. Oli syysvehnän vuosi. Lisäksi laatu syysvehnässä oli hyvä, kevätvehnällä on saattanut olla suuria vaikeuksia päästä leipälaatuu, ainakin kauppaan tulleet erät ovat olleet matalasakoisia. Onko kevätvehnän lajikevalikoima oikea, kosteamman syksyn varalle ?

Jos siis leipäviljaa ajattelee.

-SS-

KallePP

  • Vieras
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Kuten Kylmis sanoi, "tämä taisi olla aika hyvä vuosi"?

Luken ennakkotiedot sadosta: Etelärannikolla päästiin ennätyksiin, tuonnilta vältytään muuallakin  http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.214620

"Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sato oli jopa aavistuksen parempi kuin kolmena edellisenä vuonna." Kyllä tuon Ahvenanmaan kuuden tonnin syysvehnän keskisadon voi uskoa. Oli syysvehnän vuosi. Lisäksi laatu syysvehnässä oli hyvä, kevätvehnällä on saattanut olla suuria vaikeuksia päästä leipälaatuu, ainakin kauppaan tulleet erät ovat olleet matalasakoisia. Onko kevätvehnän lajikevalikoima oikea, kosteamman syksyn varalle ?

Jos siis leipäviljaa ajattelee.

-SS-

Jos katsotaan, minkälaisia uusia kevätvehnälajikkeita on viime vuosina tullut markkinoille, niin kyllä ne lähes kaikki ovat myöhäisiä, satoisia ja matalavalkuaisisia, ns. Ammattilaislajikkeita, jotka vaativat 2 lisätyppikierrosta ja 2-3 tautiainekierrosta, jos on tarkoitus myllylaatua nipin napin saada. Ja typpeä vähintään 170 kg/ha.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12200
  • Virolaista kiitos!
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Kevätvehnä, plääh. Sitä Helmiä ei vielä ensi keväälle tullut yleiseen myyntiin. Jotain viljelykiertoa täytyisi kuitenkin olla tuonne kattilanpohjalohkoille, jonne ei voi syysvehnää viedä. Jos ei nämä kesät ala paranemaan, niin luovutan ja siirryn johonkin aikaiseen kesantovehnään. Ei jyviä, mutta leipäviljaa, toivottavasti.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.


Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.


Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.

-SS-

Ainahan sitä ilmasta typpeä pukkaa....

😂😂
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

IsoPata

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 200
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.


Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.

-SS-
Kyl tota Livadoa laitan jatkossakin, mikäli syksyllä ehtii. Mulla kokonaistyppi reilut 105 kg, eli syksyn Y6:sen lisäksi meni salpietaria toukokuun toisella viikolla vajaa 300 kg/ha. Esikasvi mallasohra neljä vuotta peräkkäin. Ei mitään lumihomeruiskutuksia. Toukokuun lopussa ajoin broadway+ccc ja kesäkuun puolessa välissä pikkuannos bumperia ja ceronea. Puinti meni syyskuun lopulle ja sato noin 7 t/ha. Siilossa vielä niin ei tiedä tarkkoja kiloja. Torajyvää oli turhan paljon. Parin vuoden kokemusten perusteella aikainen kylvö elokuun puolella on ollut avainasemassa, kun on tullut vertailtua muiden ruiskasvustoihin. Samposta joutu ensimmäistä kertaa ettiä ykkösvaihteen puinnissa tänä vuonna, mutta toki oli märkääkin. Eli ainakin Livado tykkäsi tästä vuodesta Pohjanmaalla.

Ohra sen sijaan oli pettymys tänä vuonna. Panostuksista huolimatta sato vajaa 4 t/ha. Rypsikin kutistui kuivauksen jälkeen alle 1500 kg/ha.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.


Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.

-SS-
Ei Perniössä ole kanoja.
Mystinen kesälaatumies

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kuinkas sen satovuosi 2017 kanssa sitten kävi?
Perniössä 8730 kg/ha rukiista, ei ollut mikään katovuosi ei.


Ihmettelen hiukan 140 kg:n annetun typen typpitasetta tuossa, jollei kyseessä ollut hernemaa tai viherlannoitus. Tai orgaanista pohjalla. Jos syksyllä annettiin esimerkiksi kananlantana 30 kg liukoista typpeä, sitten en ihmettele. Kun kevääksi jää se satakiloa salpeetarin kaveriksi.

-SS-
Ei Perniössä ole kanoja.

Tiedän. Sikoja ja lehmiä taitaa olla enempikin.
Ei ole se 36000 broilerin koppi vielä kivijalassakaan
tässä itäisessä Salossa.

Ikä loppuu kesken ennen kuin pääsee koittamaan
rajattoman ravinteen maailmaa.

-SS-