Kyllä sängelle jätöstä on niin paljon riesaa, että moni ihan vapaaehtoisesti tyytyy pienempään kasvipeitekorvaukseen. Rikat lisääntyy, kuivuminen hidastuu ja pellolle pääsee myöhemmin, oli sitten suorakylvössä tai äestää sänget. Yksistään jo kasvitautien lisääntyminen ja torjunta-aineiden hankinta syö helposti tuon kasvipeitteisyyspalkkion. Ja alkukesän kuivuudet on kaakossakin vähentyneet, ja yksikin kova kaatosade orasvaiheessa kellastuttaa nämä suorakylvetyt tai minimimuokatut pellot. Paras olisi syksyinen syväkultivointi. Enemmän on kaakossa viime vuosina ollut näitä alkukusän kaatosateiden kellastuttamia kasvustoja, mutta kun se miesmuisti yleensä ulottuu vain sinne 1-2 vuoden päähän, ja kuvitellaan että millaista oli tänä vuonna, niin sellaista on taas ensi vuonnakin. Mut ehkäpä tosiaan ens kesänä tuleekin joku 2-3 kuukauden poutajakso.
Niiin se hyvähän tässä nykysessä järjestelmässä on, että voi valita kasvipeitteisyyttä ja siitä saatavaa rahaa omien halujen mukaan. Itse on tullut mentyä tuolla maksimilla aina, sen helpompaa rahaa kun ei ole tarjolla ympäristökorvauksen puolella. Makuasioitahan nämä on, mutta itselle sopinut paremmin tuo kasvipeitteisyys.
Ja mitä kevät kuivuuteen tulee niin on totta, että edellisen kolmea kevättä ennen on tähänkin osunut niitä märkiä keväitä ja sateisia alkukesiä, mutta yleisesti ottaen kymenlaaksolainen kevät on kuiva.
Nyt olen Kalevin kanssa samaa mieltä. Mitä olen seuraillut naapureiden tukien maksimointi-viljelyä, niin helpostikin tulee se 1000 kg/ha takkiin jos jättää syysmuokkauksen tekemättä. Itse en lähtenyt talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen ollenkaan. Kuitenkaan en millään pääsisi 54 €/ha-tasoon, niin katsoin ettei roposten kannata vaivata päätään asialla. Voi se joillain maalajeilla toimia, mutta näillä hiesusavilla ei.
Mikäs muokkaustapa sitten hiesusaville sopii? Meilläkin on varmaan puolet luokiteltu tuollaisiksi ja ei niille ainakaan kyntö sovi. Sitä kyntöä on aikoinaan yritetty kun mitään muuta muokkausmuotoa ei ollut niin sitä tehtiin vaikka väkisin. Kyntö muutamien vuosien välein voisi olla ihan toimiva systeemi mutta ei se vuosittaiseksi toimenpiteeksi oikein sovi. Enkä kyllä ehtisi kaikkia edes kyntämään syksyllä ja kevät kyntö nyt on täyttä myrkkyä näille saville.
Mitä satotasoihin ja tukimaksimointi viljelyyn tulee niin ensi vuonna sen sitten näkee. Kyllä meillä ainakin sadot ovat parantuneet kun tuo syksyinen sotkeminen on vähentynyt. Tietysti tähän nyt vaikuttaa lajikkeiden kehitys yms. Muutamia pahoja lakoja missä on pitkää sängeä niin tulee nyt kynnettyä ja osa sitten kultivaattorilla ja loput sängelle.
On kuitenkin muistettava, että täysillä kohdentamisalueen kasvipeitteillä 40% voi olla kynnettyä ja kultivoitua puoliksi, niin pääsee vielä siihen 54 euroon. 60% on ihan järkevä taso pyrkiä, koska silloin enää alle puolet tarvitsee pitää sänkenä. Kevätkynnöllä näyttää pääsevän aikaisemmin pellolle, jos on alava kattilanpohja ja jotakin liejusavea. Ainakin kevätsateita kestää ylivoimaisesti. Kuivuuden osalta on hiukan pahempi sitten.
-SS-
Totta kyllä meilläkin tuo 40% muokataan ja 60% jätetään sängelle ei ole edes paha määrä ja saa silti sen suurimman korvauksen.
Hei eturivin Paskaperse, ei se oo pellon vika jos se on tintattu vettä läpäisemättömäks...
Joo tämä on tullut huomattua, että tälläistäkin ongelmaa on itselläkin liikkeellä. En sitten tiedä tekikö muutamia vuosia käytetty lautasmuokkain tämän ilmiön, sillä kuulemma on taipumus tehdä tuollaista. Kyllähän tuo lietteenajo on ehkä suurinta myrkkyä pelloille, vaikka ei vaunu mikään iso edes ole. Toisaalta ne pellot mihin sitä on pisimpään levitetty kasvavat kyllä parheiten ettei kai sitä rakennetta ole ihan täysin onnistuttu pilaamaan.
Sää vaan jossittelet ja puhut jostakin mystisistä "agronet"-sadoista.
Tee sitten asialle jotain jos ei irtoo ku 4000kiloa keskisatona, tuolla sun asenteella ei oo ihme ettei kasva, ja vielä olet suorapilaaja....
Ei kai ne mitään mystisiä satoja ole, kun muutamat täällä kirjoittelevat saavansa 6-7 tn keskisatoja joka vuosi? En sitten tiedä millaisilta aloilta ja kuinka paljon jätetään kertomatta ja tai laskematta. Ymmärtääkseni esim. sinulla on heiniäkin kasvamassa osalla pelloista. Jos sato jaetaan koko peltoalalle niin mikä on keskisato? Meillä ei ole kuin reilu prosentti kesantoja ja loput viljelyksessä. Itse olen nähnyt järkevämmäksi viljellä kaikki keskisatona 4 tn kuin, että viljellä puolet riskillä ja isoilla kustannuksilla saaden mahdollisesti 6-7 tn satoa. Tapauskohtaisia juttuja ja jokainen varmaan löytää itselle parhaimman tavan.
Mutta kyllä se silti mystistä on kun täälläkin jotkut puhuvan kynnettävän "savia" viisisiipisillä paluuauroilla 150 hevosen tehoilla ja 5 tonnin painoilla. Meille riittää se neljäsiipeä ja tehoakin ja painoa oltava enemmän. Mutta kai nämä on sitten pilattu jo aikoinaan ja suorakylvö vain jatkaa pilaamista. Tai sitten nämä maat täällä vain ovat erilaisia kuin jotkin loimaan muka savet.
