moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään,  +200 tekköö  lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla  mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081

Tai sitten ei ole... Voi Skännä ja kuppanitkin käyttää pienehköjä paineita koneissaan. Se ei ole suuren koneiden yksinoikeus vaan nykyaikaisten vyörenkaiden oikeus. Rengastus ei riipu koneen koosta vaan koneen ostajan halusta maksaa. Semmoistakin mieltä kun myös ovat tutkijat, että suuri akselipaino tiivistää syvemmältä kuin pieni rengaspaineesta riippumatta. Ja että ainoa todellinen ratkaisu tiivistymisongelmiin on akselipainojen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista ja syväjuuriset kasvit. Paripyörät yms. tekniset ratkaisut auttavat mutteivat ratkaise ogelmaa jos kuormat ovat liian suuria.

Kyllä aika on nyt painavien koneiden. Näillä suurilla viljelyalueilla ovat 20 tonnin painoiset puimurit 10 tonnin viljalasteineen kuljeskelleet jo - olisiko kolmekymmentä vuotta ? Ja aina vaan satotykkien laukaukset kovenee.

Pellon pinnan perustaminen moottoritien tapaan olisi yksi ratkaisu. Miksiköhän tienrakentajat eivät vielä ole löytäneet tehoviljelijän salaisuutta, sitä, millä 40 - 50 tonnin korjuukoneet eivät musertaisi tien runkoa, koska pysyvät aivan ilmapatjan kelluttamana missä vaan savikossa ?

-SS-

Tai sitten ei ole... Voi Skännä ja kuppanitkin käyttää pienehköjä paineita koneissaan. Se ei ole suuren koneiden yksinoikeus vaan nykyaikaisten vyörenkaiden oikeus. Rengastus ei riipu koneen koosta vaan koneen ostajan halusta maksaa. Semmoistakin mieltä kun myös ovat tutkijat, että suuri akselipaino tiivistää syvemmältä kuin pieni rengaspaineesta riippumatta. Ja että ainoa todellinen ratkaisu tiivistymisongelmiin on akselipainojen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista ja syväjuuriset kasvit. Paripyörät yms. tekniset ratkaisut auttavat mutteivat ratkaise ogelmaa jos kuormat ovat liian suuria.

täysin neitseellistä maata jää matopankiksi enempi leveillä koneilla

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 19.10.17 - klo:12:31

Tai sitten ei ole... Voi Skännä ja kuppanitkin käyttää pienehköjä paineita koneissaan. Se ei ole suuren koneiden yksinoikeus vaan nykyaikaisten vyörenkaiden oikeus. Rengastus ei riipu koneen koosta vaan koneen ostajan halusta maksaa. Semmoistakin mieltä kun myös ovat tutkijat, että suuri akselipaino tiivistää syvemmältä kuin pieni rengaspaineesta riippumatta. Ja että ainoa todellinen ratkaisu tiivistymisongelmiin on akselipainojen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista ja syväjuuriset kasvit. Paripyörät yms. tekniset ratkaisut auttavat mutteivat ratkaise ogelmaa jos kuormat ovat liian suuria.

täysin neitseellistä maata jää matopankiksi enempi leveillä koneilla

Mutta eikö näissä isoimmissa levittimissä ja juurikaskoneissa kulje erikseen ohjaamalla eri raiteita ne pyörät, tarkoituksellisesti ?

-SS-

Massa se vauhdin kanssa tappaa kaiken. Oli mikä rengas vaan.

Isolla akselimassalla vaikutus ulottuu kauemmaksi eli syvemmälle.


Pinnasta saa tintattua kyntöjankkoon asti mitä vaan millä vaan, mutta pienellä kalustolla ei vaan saa tuhoa aikaiseksi.


Jos ajat polkupyörällä suohon, niin "pintapaine" on aika kova. Oletetaan, että pääset ajamaan pyöräsi vielä poiskin sieltä, niin tuskin siitä suurta haittaa on, vaikka jälkiä vähän jäisikin.

Ja vaikka pyörinä olisikin "läskirenkaat", niin ei sekään mitään haittaisi.


Mutta ajappa pienemmällä "pintapaineella" oleva telakaivuri samaan paikkaan. Puut heiluvat vielä kilometrin päässä.

moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään,  +200 tekköö  lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla  mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081

Moon soikias, soot vääräs.

Ja kukkamulta-apinoiden kahukaurapelloilla ei oo mitään tekemistä saven sotkemisen kanssa.

Tyhjätkää vaan, torvet, torvet oikosenaan ruuvivaunuihinne. Kerran pilalle poljettu maa kestää parantua 10-20 vuotta. Siinä sitä keskisatokeijoille kyseltävää kun ei kasva.....saatana.

moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään,  +200 tekköö  lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla  mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081

Vaan tuskin toimivaa Fahria kannattaa silti mennä uuteen monsteripuimuriin pintapaineen takia vaihtamaan. 15 000 euron ja 10 jalan puimurilla tosi mies hoitelee 100 hehtaaria. Jos puimurin hinnan kymmenkertaistaa, pitäisi kai puitavalle alalla tehdä samoin. Enemmän maatalouden kannattavuuteen vaikuttavat erot tuotantokustannuksissa kuin puimurin pyörien alaisissa  pintapaineissa.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 19.10.17 - klo:12:23

moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään,  +200 tekköö  lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla  mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081

Vaan tuskin toimivaa Fahria kannattaa silti mennä uuteen monsteripuimuriin pintapaineen takia vaihtamaan. 5 000 euron ja 10 jalan puimurilla tosi mies hoitelee 100 hehtaaria. Jos puimurin hinnan kymmenkertaistaa, pitäisi kai puitavalle alalla tehdä samoin. Enemmän maatalouden kannattavuuteen vaikuttavat erot tuotantokustannuksissa kuin puimurin pyörien alaisissa  pintapaineissa.

Korjasin.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 19.10.17 - klo:12:23

moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään,  +200 tekköö  lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla  mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081

Moon soikias, soot vääräs.

Ja kukkamulta-apinoiden kahukaurapelloilla ei oo mitään tekemistä saven sotkemisen kanssa.

Tyhjätkää vaan, torvet, torvet oikosenaan ruuvivaunuihinne. Kerran pilalle poljettu maa kestää parantua 10-20 vuotta. Siinä sitä keskisatokeijoille kyseltävää kun ei kasva.....saatana.

en sitten mitenkään keksi miten tuo ruuvivaunu on se mikä sotkee, mutta puimuri ei?
onko ne lisäakselit se paha vai mikä?

No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä  pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.

Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.

-SS-

No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä  pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.

Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.

-SS-

Toki, mutta ehkä hiukan tahallaan tuon kokoluokan otit laskentaan. Luulisin, että samaa tekniikkaa saa suomalaisessa taskukoossakin?
Tuollainen 35t vaunu kun ei täyty pienellä samppoonilla päivässä, niin se lienee vähän turha siinä rinnalla vedellä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.10.17 - klo:18:17

No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä  pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.

Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.

-SS-

Toki, mutta ehkä hiukan tahallaan tuon kokoluokan otit laskentaan. Luulisin, että samaa tekniikkaa saa suomalaisessa taskukoossakin?
Tuollainen 35t vaunu kun ei täyty pienellä samppoonilla päivässä, niin se lienee vähän turha siinä rinnalla vedellä.

Ne muutamat, joita olen nähnyt, ovat selvästi näitä ameriikantuonteja, ja todellakin melkoisen isoja, V-muoto vaatii paljon korkeutta ja tukevan rungon, ja ruuvisysteemit eivät mitään kevyitä ole. Sitten kun Weckman yms alkavat tehdä niitä, tuomitsee  Agronetin arvojohto nekin turhiksi peltilaatikoiksi, koska jos kone ei ole 8 mm haartoksia, se ei ole kone ollenkaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 19.10.17 - klo:18:28

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.10.17 - klo:18:17

No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä  pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.

Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.

-SS-

Toki, mutta ehkä hiukan tahallaan tuon kokoluokan otit laskentaan. Luulisin, että samaa tekniikkaa saa suomalaisessa taskukoossakin?
Tuollainen 35t vaunu kun ei täyty pienellä samppoonilla päivässä, niin se lienee vähän turha siinä rinnalla vedellä.

Ne muutamat, joita olen nähnyt, ovat selvästi näitä ameriikantuonteja, ja todellakin melkoisen isoja, V-muoto vaatii paljon korkeutta ja tukevan rungon, ja ruuvisysteemit eivät mitään kevyitä ole. Sitten kun Weckman yms alkavat tehdä niitä, tuomitsee  Agronetin arvojohto nekin turhiksi peltilaatikoiksi, koska jos kone ei ole 8 mm haartoksia, se ei ole kone ollenkaan.

-SS-

No, täällä nyt tuomitaan kaikki mitä ei itse käytetä. Sinällään ei ole mitään lisättävää, mutta on niin raflaava otsikko, että pidetään nyt tulta yllä. Laitteita katsellessa löysin tälläisen: https://www.crossagrieng.ie/split-chaser-bin

Jokseenkin tuosta vakuuttuu, että ei sellaisella pienellä kyllä mitään tee ja sanontakin kertoo, että isolla pärjää aina.

No, täällä nyt tuomitaan kaikki mitä ei itse käytetä. Sinällään ei ole mitään lisättävää, mutta on niin raflaava otsikko, että pidetään nyt tulta yllä. Laitteita katsellessa löysin tälläisen: https://www.crossagrieng.ie/split-chaser-bin

Jokseenkin tuosta vakuuttuu, että ei sellaisella pienellä kyllä mitään tee ja sanontakin kertoo, että isolla pärjää aina.

Linkkaamasi eurooppalainen valmistaja juu pitää pienintä 18,5 tonnin yksiakselista vaunua, omapaino lienee 7000-8000 kg. Renkaat ovat 2 kpl 700 mm. Ei todellakaan ole pintapaine alhaisempi kuin metrisillä renkailla puimurilla.

Sitten se kolmipyöräteli, siinä on omapaino yli 10 t. Ja tilavuus sen 32 tonnia vehnää. Vastaa Kinzen 1500 telavaunua.

Maa ei painu juurikaan, mutta semmoinen 20 tonnin kaivinkone leveillä teloilla, kyllä siinä jäljessä kyntö on melko vaikeaa vielä toisenakin syksynä, ja osin kolmantenakin. Vaikka pintapaine on todella pieni. Sama vika sänkikalkituksissa, joita aikanaan harrastettiin, poikittain pyöränjälkeen, jos vaikka kynti, pysähtyi auran kulku, ei ollut vaan millään terällä oikein kulkua siitä yli.

-SS-