Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.10.17 - klo:08:06

Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "

Mielenkiintoinen kirja. Siinä puhuttiin myös madoista 😁

SAmilla on kihomatoja koska päällä on pieni paskainen takki.


:D:D:D:D

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.10.17 - klo:08:06

Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Ai sää oot suorapilaajia?

En tienny, no nyt selvis alhaisten satojen syy.

No en nyt ihan kokonaan. Erilaisia muokkaimia on tullut käytettyä, mutta ei kyntöä. Ihan puhdasta suorakylvöä ei ole kuin joskus. Tänäkin vuonna suorakylvö antoi kyllä parhaimman sadon. Samoin viime vuonna. Se kevät kuivuus on täällä seudulla se mikä on vaivannut nyt parina vuonna samoin kuin silloin vuosituhannen vaihteessa kun tuohon suorakylvöön siirryttiin. Tai siis osittaiseen suorakylvöön.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.10.17 - klo:08:06

Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Minullakin madot lisääntyivät suorakylvöaikona nopeasti. Kuitenkaan sadot eibät kunnolla kasvaneet. Maalaji viljavuuspalvelun mukaan hiuesavi, kationilaskelman mukaan ennemminkin puhdas hiue. Tyypillistä hiuemaalle on "luontainen" tiivistyminen tai liettyminen.

Suorakylvössä pinnan n. 10 cm oli runsasmultaista, 10-20 cm vähämultaista. Kasvit eivät saaneet ravinteita riittävästi lannoitteista ja juuret jäivät lähes kokonaan tuohon 10 cm alueelle. Oli niitä juuria kyllä syvemmälläkin, mutta liian vähän. Nurmikierto ja jankkurointi nurmen alkuvaiheessa on auttanut.

Nyt on menossa projekti saada maan multavuus nostettua takaisin tuonne runsasmultaiselle tasolle myös tuossa 10-20 syvyydessä. Kehitystä on tapahtunut huimasti jo 5 vuodessa. Taso "multava" (oikeasti sellainen) voisi olla saavutettavissa jo 5 vuoden kuluttua. Sitten projektia aletaan viedä syvemmälle jokunen sentti kerrallaan. Viime kesän erinomaisessa jankkurointikelissä pääsin 5 piikkisellä jankkurilla paikoin jopa 25 cm syvyyteen. Toki kohtuukokoisella traktorilla. Tänä vuonna luomukaurasato lähenteli tavanomaisten vuosien tasoa. Ei toki samaan vielä yltänyt.

Meillä madot alkoivat vasta lisääntyä kynnön loputtua. Sadot ovat kyllä hieman nousseet, muttei täällä mitään 6-7 tonnin satoja läpi talon oteta niinkuin täällä eräillä tuntuu tapana olevan. Keskisato pyörii tuossa 4 tonnin paikkeilla. Meitäkin tuota hiuesavea löytyy vähemmän kuitenkin kuin  hiesu- tai hietasavia. Kationinvaihto kapasiteetissa se ongelma on täälläkin. Samoin kun on tullut huomattua tuo sama ongelma, että sen muokkauskerroksen (10cm) alla on tiukempi kerros. Ajatuksena on osittain ollutkin, että kyntö silloin tällöin voisi olla paikallaan. Saisi sen kerroksen rikottua aina joskus. Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.10.17 - klo:08:06

Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.17 - klo:20:30

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 21.10.17 - klo:11:16

No mikäs se skänää nyt noin mahdottoman kovin kivestää ? Leikkasko hankmon laakeri kiinni ?

Ei tää oo mikään koukkunokkien mainoskanava?

Kaikki mainosketjut trollataan, tää on sääntö 

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79161.0
 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 24.10.17 - klo:18:58

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 24.10.17 - klo:08:06

Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...

Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.



Tuolta

https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685

"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.

Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.

Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 21.10.17 - klo:21:45

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.10.17 - klo:20:30

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 21.10.17 - klo:11:16

No mikäs se skänää nyt noin mahdottoman kovin kivestää ? Leikkasko hankmon laakeri kiinni ?

Ei tää oo mikään koukkunokkien mainoskanava?

Kaikki mainosketjut trollataan, tää on sääntö 

https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79161.0
 

Kukapa nyt oman talonsa tuotteita paskoo? En minä ainakaan.

:O

Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.10.17 - klo:08:20

Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 25.10.17 - klo:19:21

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.10.17 - klo:08:20

Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.10.17 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 25.10.17 - klo:19:21

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.10.17 - klo:08:20

Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.

Glyfosaatti kielletään foliohattupäisten GMO-vastustajien uskonnollisen hurmoksen sivutuotteena syntyvän disinformaation takia.

Eipä paljoa matoja ole näkynyt maata kyntäessä... Toki on kynnetty vasta viimeisen viikon aikana ja pakkasta on ollut joten kait ne matoset on menneet syvemmälle. Maa on kyllä kuohkeaa paitsi kuopallaan olevissa paikoissa joissa maan rakenne on tietenkin huono märkyydestä johtuen.

KUn pieni pätkä putoaa putkipuolelta, ei voi olla mikään välkky.



JA puhumattakaan taloustaidoista, vuokrapellonpoika, 500euroa hehtaari.





















BUHAHAHAAAAA!

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 26.10.17 - klo:08:35

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 25.10.17 - klo:19:21

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 25.10.17 - klo:08:20

Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.

Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.

Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.

Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.

Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.

Ai musta tuo mcpa oli juuri ainoa kasvinsuojeluaine jota tuo mesikkä kestää eli viljavuoden rikkatorjunta tulisi tehdä tällä. Oliko se nyt 0,8l ha mitä siinä virolaisessa tekstissä oli mainittu. Jos on parempaa tietoa niin kertokaa.

Ja sitten korjaus en ole todellakaan mikään automaatti noitten glyfo ruiskutusten kanssa. Tänä syksynäkin jätin sänget ajamatta kun olosuhteet eivät mielestäni enää edistäneet juolan kasvua niin turhaa sinne on sitä ainetta ajaa. Ajetaan sitten keväällä. Täälläkin näky muutamia isäntiä jotka heti suoraan puinnin jälkeen ajoivat glyfot vaikka ei taatusti juolassa ollut uutta kasvua ottamassa tavaraa vastaan.