Olisit voinut edes vähän tutustua aiheeseen ennen aloituksen postausta?

Siis tämähän oli selvästi ison koneurakoitsijan mainos. Siis urakoitsijan joka tekee urakointia isoilla koneilla. Peräti kahta peltoa vertailtu tuikkaamalla penetrometri pariin sopivaan kohtaan.

On kaksi asiaa, akselipaino ja pintapaine. Icen rattimiehenä luulis tietävän? Että vaikka kuin isot renkaat laittaa siihen yhdistelmään niin se tie tai silta pettää silti? Painon alla.

Akselipainolla on maata syvältä tiivistävä vaikutus. Sama kuin tiestössä. Tien runko ei kestä liian suuria akselipainoja. Routa-aikana rajoitukset esimerkkinä.

Kannattaisi tutustua Alakukun Lauran tutkimuksiin aiheesta eikä heitellä täysin mistään mitään ymmärtämättömänä tuollaisia heittoja.

niin ja painot/paineet vielä kun osaisi laskea todellisina kun koneyhdistelmä on liikkeellä pellolla. Yleensä pintapaineet tai akselipainot lasketaan jakamalla paikallaan olevan koneen massa renkaiden maahan ottamalla pinta-alalla. Samoin kun 300 hv kiskoo painavaa kärryä, vetopyörät vähän luistaa ja renkaan 10 sentin uppouma tekee ihan erilaisen tuloksen, kuin se paikallaan jököttävä masiina yksinään.

Jos koneet kasvaa, niin isommilla renkailla on pakko tehdä se, mitä on tehtävissä.....onhan se hyvää kehitystä.

Jankkurointi näyttää näin pienillä testeillä ihan hyvältä

Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?

Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh? 

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 19.10.17 - klo:19:02

No, täällä nyt tuomitaan kaikki mitä ei itse käytetä. Sinällään ei ole mitään lisättävää, mutta on niin raflaava otsikko, että pidetään nyt tulta yllä. Laitteita katsellessa löysin tälläisen: https://www.crossagrieng.ie/split-chaser-bin

Jokseenkin tuosta vakuuttuu, että ei sellaisella pienellä kyllä mitään tee ja sanontakin kertoo, että isolla pärjää aina.

Linkkaamasi eurooppalainen valmistaja juu pitää pienintä 18,5 tonnin yksiakselista vaunua, omapaino lienee 7000-8000 kg. Renkaat ovat 2 kpl 700 mm. Ei todellakaan ole pintapaine alhaisempi kuin metrisillä renkailla puimurilla.

Sitten se kolmipyöräteli, siinä on omapaino yli 10 t. Ja tilavuus sen 32 tonnia vehnää. Vastaa Kinzen 1500 telavaunua.

Maa ei painu juurikaan, mutta semmoinen 20 tonnin kaivinkone leveillä teloilla, kyllä siinä jäljessä kyntö on melko vaikeaa vielä toisenakin syksynä, ja osin kolmantenakin. Vaikka pintapaine on todella pieni. Sama vika sänkikalkituksissa, joita aikanaan harrastettiin, poikittain pyöränjälkeen, jos vaikka kynti, pysähtyi auran kulku, ei ollut vaan millään terällä oikein kulkua siitä yli.

-SS-

No siis alkuperäinen pointti ei ollut mikään yksittäinen vaunu, vaan ihmetys siitä, että lähtökohtaisesti tuo siirtovaunu koetaan pahana. Tottahan se nyt ihan turhaa on päisteessä puintikonetta jyskyttää. Täkäläisillä tehoilla riittää jos on jotku velsat ja siellä perässä jussi-ruuvi

Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?

Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh? 

Märkä maa tekee lautasmuokkausanturan ylemmäksi kuin kyntöanturan, lisäksi kyseinen antura on yhtenäinen, kyntötraktorin pyörä tietenkin tekee anturaa , mutta vain esimerkiksi joka neljännen, tai vain joka viidennen viilun alle. Ruotsissa lautasmuokkausanturan syntyyn havaittiin syyksi kostean-vaivautuvan savimaan muuttavan muotoaan kun lautasen terävä reuna painaa siihen syvyyteensä tiukan kaistan, ja koska lautanen jonkun verran auraa menosuuntaansa nähden, se tiivis kerros tulee sen aurauksen leveydeltä. Lautaset tekevät limittäin jälkeä, jolloin koko lautasten reunan alue tulee hyvin vaivatuksi, ruukkusavea siitä syntyy, kun ilmakuplatkin on vatkattu pois.

Kultivaattorin piikki kulkee nostaen ja väristen, todella märässä maassa syntyy myös piikin jälkeen maapohjassa, vaivautunut kerros. Piikkiväli määrittää, miten tiheästi niitä tilttaantuneita siivuja sinne pohjamaahan syntyy.

Tämähän ei tosiaan koske turvemaita eikä Pohjanmaata.

-SS-

Olisit voinut edes vähän tutustua aiheeseen ennen aloituksen postausta?

Siis tämähän oli selvästi ison koneurakoitsijan mainos. Siis urakoitsijan joka tekee urakointia isoilla koneilla. Peräti kahta peltoa vertailtu tuikkaamalla penetrometri pariin sopivaan kohtaan.

On kaksi asiaa, akselipaino ja pintapaine. Icen rattimiehenä luulis tietävän? Että vaikka kuin isot renkaat laittaa siihen yhdistelmään niin se tie tai silta pettää silti? Painon alla.

Akselipainolla on maata syvältä tiivistävä vaikutus. Sama kuin tiestössä. Tien runko ei kestä liian suuria akselipainoja. Routa-aikana rajoitukset esimerkkinä.

Kannattaisi tutustua Alakukun Lauran tutkimuksiin aiheesta eikä heitellä täysin mistään mitään ymmärtämättömänä tuollaisia heittoja.

noin minä sen kirjoitin, kaikki saa ymmärtää oman mielensä mukaan kun tuota kuvaa katsoo...

nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta

mutta varmasti maalajikohtasta tuo tiivistyminenki, joku kirjoitti tuolla siitä kaivinkoneesta nevalla ja kuinka koko neva tutisee kun kone on siellä, sehän tarkoittaa vain että paino jakaantuu tolkuttomalle alalle kunhan rahkapintaa ei rikota, näissä viisakseliisissa mehtäkoneissahan joilla nevasaroilta harvennuspuuta haetaan käytetään telan  muotoa joka ei riko pintaa vaan tiivistää sitä.

kovastihan insinöörit väittää että net satatonniset puujunat rasittaa tiestöä vähempi kuin vanhan mallinen 60-tonninen kun akseleita on enempi ja pitemmällä matkalla

kovastihan insinöörit väittää että net satatonniset puujunat rasittaa tiestöä vähempi kuin vanhan mallinen 60-tonninen kun akseleita on enempi ja pitemmällä matkalla

Varmaan juu metsäteollisuuden ja logistiikkayritysten päälliköt, "insinöörit" yeah right. Raha siinä insinöörin suussa puhuu, kun tiet ja sillat hoitaa kuntoon joku muu. Eihän niistä HCT mittauksista ole vielä saatu edes mitään dataa ulos. Ja akselipainonhan piti pysyä samana, pituutta lisättiin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 19.10.17 - klo:20:47

Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?

Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh? 

Märkä maa tekee lautasmuokkausanturan ylemmäksi kuin kyntöanturan, lisäksi kyseinen antura on yhtenäinen, kyntötraktorin pyörä tietenkin tekee anturaa , mutta vain esimerkiksi joka neljännen, tai vain joka viidennen viilun alle. Ruotsissa lautasmuokkausanturan syntyyn havaittiin syyksi kostean-vaivautuvan savimaan muuttavan muotoaan kun lautasen terävä reuna painaa siihen syvyyteensä tiukan kaistan, ja koska lautanen jonkun verran auraa menosuuntaansa nähden, se tiivis kerros tulee sen aurauksen leveydeltä. Lautaset tekevät limittäin jälkeä, jolloin koko lautasten reunan alue tulee hyvin vaivatuksi, ruukkusavea siitä syntyy, kun ilmakuplatkin on vatkattu pois.

Kultivaattorin piikki kulkee nostaen ja väristen, todella märässä maassa syntyy myös piikin jälkeen maapohjassa, vaivautunut kerros. Piikkiväli määrittää, miten tiheästi niitä tilttaantuneita siivuja sinne pohjamaahan syntyy.

Tämähän ei tosiaan koske turvemaita eikä Pohjanmaata.

-SS-

Kyllä täällä pohjanmaallakin on herkästi tiivistyviä maita. Nimittäin nämä hieta/hiekkamaat tiivistyy todella nopeasti jos joutuu ajaa huonoissa olosuhteissa tai muokkaa "väärillä" menetelmillä. Meilläkin oli lautasmuokkain muutaman vuoden ja se lähti heti kun isännyys vaihtui. Pintakerrokseen tuli tiivistymä ja vesi seisoi pellolla. Itsellä on kevyttä kalustoa, eli 4-teräiset sarka-aurat muovisiivillä ja veitsileikkureilla. Vetokoneena 4,5 tn traktori. Moni on täällä kokeillut lautasmuokkainta buumin aikana ja aika vähän näkyy enää lautasmuokkaimella ajettuja peltoja. Kultivaattori olis mun mielestä ainoa oikea vaihtoehto kevennettyyn muokkaukseen, mutta eloperäisillä mailla ei taida olla sellaista mallia joka toimisi. Eipä tuo lautasmuokkainkaan ollut oikein toimiva eloperäisillä mailla mun mielestä kun kasvinjätteet ei todellakaan kerennyt maatua seuraavaan kesään mennessä. Pintaan kertyi kamalan paksu kerros kuollutta kasvijätettä, jossa vilja ei edes lähtenyt itämään kunnolla.

Raivioille lautasmuokkain on ihan mukava kone kun piilottaa kantoja, mutta eipä niissä tahdo kasvaa mitään vuosiin. Kunnostusjyrsimellä päästellään kuntta pinnasta turpeen sekaan ja ihmetellään kun mikään ei kasva...

Eikö nuo julman isot kylvökoneet muka tiivistä maata? Keväällä mennään heti kun lumi sulaa pintaa raapimaan äkeellä rikki, sitten kun pinta vähän harmahtaa, mennään 5-6-hehtaarin kerta-annoksella kyvökoneineen 10-tonnin traktorin kanssa linttaamaan pinta kovaksi, sitten vielä jotkut käy ison jyrän kanssa viimeistelemässä. Ei ihme jos vesi makaa. 

On tuossa lautasmuokkaimessa se hyvä puoli, että tiivistymä jää suhteellisen lähelle maan pintaa ja on ohut. Se on varsin helppo rikkoa, eikä aiheuta maan rakenteelle isompia ongelmia syvemmälle. Kuitenkin tuo muutaman millin paksuinen tiivistymä läpäisee vettä tosi huonosti. Se vaikuttaisi olevan kuin muovi muokkauskerroksen alareunassa. Paikoin juurillakin on vaikeuksia päästä tuon kerroksen läpi. Apila teki hauskoja mutkia juuriinsa. Järeästi hammastetun lautasen kohdalla ongelma on vielä pienempi. Pidän kuitenkin vanhan lautasäkeen nurkissa. Joskus oikein hankalassa tilanteessa silläkin tulee vähän muokattua.

Kynnössä kyntöantura kyllä tulee pienelläkin koneella, mutta muokkaus tehdään sen verran syvään, että niiden näkyvä vaikutus on varsin pieni. Onlandina kyntö olisi kyllä paras ratkaisu ja lisäksi joku muutaman sentin naarmua tekevä terä auran pohjalla. Jos maan rakenne on muutoin kunnossa, se kyllä kestää kynnönkin kevyehköllä kalustolla. Omalla kohdalla tuota rakenteen korjaustyötä tehdään koko ajan, ja piilotellaan osaa ongelmista kyntämällä. Kultivointia tavoittelen tulevaisuudessa päämuokkaustavaksi.

Onhan noihin auroihin olemassa jankkoleikkureita... Itseä epäilyttää vaan niiden kestävyys. Eloperäisillä mailla nostelee varmaan kivasti kantojakin.

Itse kynnän matalaan. Noin 15 cm syvää vakoa tulee tehtyä. En näe mitään järkeä kyntää syvemmälle. Jälki ei parane siitä yhtään ja polttoainetta menee vaan enemmän.

Kastemato on se joka kertoo maan olevan kunnossa.

Ei tarvita mitään penetraatiomittareita tai lapiotestejä. Siellä missä madot myllää niin siellä myös kasvaa. Jos ei oo matoja on sadot katoja.

Ajakaa vaan pojat vaikka rekalla pellolla, ei mee kauaa ku kasvu toppaa. Ei kestä sadetta eikä kuivuutta.

Pannahan kuvia matosista..

Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.

-SS-

Hyvähän siellä kaukana sisämaassa on matoja viljellä, kun lokit ei niitä tule keväällä äjestäjän perässä tyhatpäisenä syömään. 

Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.

-SS-

Noi madot on kyllä ihan kyntöfältistä ja kylvetystä, keskimmäinen kuva on faarin haukkaamaa kauramaata.

Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee??

Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit?