Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: icefarmer - 19.10.17 - klo:12:23
-
moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään, +200 tekköö lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta :) ;) :D ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081
-
Tai sitten ei ole... Voi Skännä ja kuppanitkin käyttää pienehköjä paineita koneissaan. Se ei ole suuren koneiden yksinoikeus vaan nykyaikaisten vyörenkaiden oikeus. Rengastus ei riipu koneen koosta vaan koneen ostajan halusta maksaa. Semmoistakin mieltä kun myös ovat tutkijat, että suuri akselipaino tiivistää syvemmältä kuin pieni rengaspaineesta riippumatta. Ja että ainoa todellinen ratkaisu tiivistymisongelmiin on akselipainojen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista ja syväjuuriset kasvit. Paripyörät yms. tekniset ratkaisut auttavat mutteivat ratkaise ogelmaa jos kuormat ovat liian suuria.
-
Kyllä aika on nyt painavien koneiden. Näillä suurilla viljelyalueilla ovat 20 tonnin painoiset puimurit 10 tonnin viljalasteineen kuljeskelleet jo - olisiko kolmekymmentä vuotta ? Ja aina vaan satotykkien laukaukset kovenee.
Pellon pinnan perustaminen moottoritien tapaan olisi yksi ratkaisu. Miksiköhän tienrakentajat eivät vielä ole löytäneet tehoviljelijän salaisuutta, sitä, millä 40 - 50 tonnin korjuukoneet eivät musertaisi tien runkoa, koska pysyvät aivan ilmapatjan kelluttamana missä vaan savikossa ?
-SS-
-
Tai sitten ei ole... Voi Skännä ja kuppanitkin käyttää pienehköjä paineita koneissaan. Se ei ole suuren koneiden yksinoikeus vaan nykyaikaisten vyörenkaiden oikeus. Rengastus ei riipu koneen koosta vaan koneen ostajan halusta maksaa. Semmoistakin mieltä kun myös ovat tutkijat, että suuri akselipaino tiivistää syvemmältä kuin pieni rengaspaineesta riippumatta. Ja että ainoa todellinen ratkaisu tiivistymisongelmiin on akselipainojen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista ja syväjuuriset kasvit. Paripyörät yms. tekniset ratkaisut auttavat mutteivat ratkaise ogelmaa jos kuormat ovat liian suuria.
täysin neitseellistä maata jää matopankiksi enempi leveillä koneilla :-\ :-\ :-\ :-\
-
Tai sitten ei ole... Voi Skännä ja kuppanitkin käyttää pienehköjä paineita koneissaan. Se ei ole suuren koneiden yksinoikeus vaan nykyaikaisten vyörenkaiden oikeus. Rengastus ei riipu koneen koosta vaan koneen ostajan halusta maksaa. Semmoistakin mieltä kun myös ovat tutkijat, että suuri akselipaino tiivistää syvemmältä kuin pieni rengaspaineesta riippumatta. Ja että ainoa todellinen ratkaisu tiivistymisongelmiin on akselipainojen pitäminen niin pienenä kuin mahdollista ja syväjuuriset kasvit. Paripyörät yms. tekniset ratkaisut auttavat mutteivat ratkaise ogelmaa jos kuormat ovat liian suuria.
täysin neitseellistä maata jää matopankiksi enempi leveillä koneilla :-\ :-\ :-\ :-\
Mutta eikö näissä isoimmissa levittimissä ja juurikaskoneissa kulje erikseen ohjaamalla eri raiteita ne pyörät, tarkoituksellisesti ?
-SS-
-
Massa se vauhdin kanssa tappaa kaiken. Oli mikä rengas vaan.
Isolla akselimassalla vaikutus ulottuu kauemmaksi eli syvemmälle.
Pinnasta saa tintattua kyntöjankkoon asti mitä vaan millä vaan, mutta pienellä kalustolla ei vaan saa tuhoa aikaiseksi.
Jos ajat polkupyörällä suohon, niin "pintapaine" on aika kova. Oletetaan, että pääset ajamaan pyöräsi vielä poiskin sieltä, niin tuskin siitä suurta haittaa on, vaikka jälkiä vähän jäisikin.
Ja vaikka pyörinä olisikin "läskirenkaat", niin ei sekään mitään haittaisi.
Mutta ajappa pienemmällä "pintapaineella" oleva telakaivuri samaan paikkaan. Puut heiluvat vielä kilometrin päässä.
-
moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään, +200 tekköö lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta :) ;) :D ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081
Moon soikias, soot vääräs.
Ja kukkamulta-apinoiden kahukaurapelloilla ei oo mitään tekemistä saven sotkemisen kanssa.
Tyhjätkää vaan, torvet, torvet oikosenaan ruuvivaunuihinne. Kerran pilalle poljettu maa kestää parantua 10-20 vuotta. Siinä sitä keskisatokeijoille kyseltävää kun ei kasva.....saatana.
-
moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään, +200 tekköö lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta :) ;) :D ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081
Vaan tuskin toimivaa Fahria kannattaa silti mennä uuteen monsteripuimuriin pintapaineen takia vaihtamaan. 15 000 euron ja 10 jalan puimurilla tosi mies hoitelee 100 hehtaaria. Jos puimurin hinnan kymmenkertaistaa, pitäisi kai puitavalle alalla tehdä samoin. Enemmän maatalouden kannattavuuteen vaikuttavat erot tuotantokustannuksissa kuin puimurin pyörien alaisissa pintapaineissa.
-
moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään, +200 tekköö lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta :) ;) :D ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081
Vaan tuskin toimivaa Fahria kannattaa silti mennä uuteen monsteripuimuriin pintapaineen takia vaihtamaan. 5 000 euron ja 10 jalan puimurilla tosi mies hoitelee 100 hehtaaria. Jos puimurin hinnan kymmenkertaistaa, pitäisi kai puitavalle alalla tehdä samoin. Enemmän maatalouden kannattavuuteen vaikuttavat erot tuotantokustannuksissa kuin puimurin pyörien alaisissa pintapaineissa.
Korjasin.
-
moommalaaset mammuttirenkaineen ja tuplaparipyörineen oikeassa, kahden metrin välein on faarin renkaan jälki ja välissäki vielä kun saranpäähän tullaan tyhjäämään, +200 tekköö lastutetulla sampolla ja viereen kurvaavalla mörkötekstalla tassunjälkii harvempaan, nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta :) ;) :D ;D
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.210081
Moon soikias, soot vääräs.
Ja kukkamulta-apinoiden kahukaurapelloilla ei oo mitään tekemistä saven sotkemisen kanssa.
Tyhjätkää vaan, torvet, torvet oikosenaan ruuvivaunuihinne. Kerran pilalle poljettu maa kestää parantua 10-20 vuotta. Siinä sitä keskisatokeijoille kyseltävää kun ei kasva.....saatana.
en sitten mitenkään keksi miten tuo ruuvivaunu on se mikä sotkee, mutta puimuri ei?
onko ne lisäakselit se paha vai mikä?
-
No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.
Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.
-SS-
-
No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.
Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.
-SS-
Toki, mutta ehkä hiukan tahallaan tuon kokoluokan otit laskentaan. Luulisin, että samaa tekniikkaa saa suomalaisessa taskukoossakin?
Tuollainen 35t vaunu kun ei täyty pienellä samppoonilla päivässä, niin se lienee vähän turha siinä rinnalla vedellä.
-
No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.
Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.
-SS-
Toki, mutta ehkä hiukan tahallaan tuon kokoluokan otit laskentaan. Luulisin, että samaa tekniikkaa saa suomalaisessa taskukoossakin?
Tuollainen 35t vaunu kun ei täyty pienellä samppoonilla päivässä, niin se lienee vähän turha siinä rinnalla vedellä.
Ne muutamat, joita olen nähnyt, ovat selvästi näitä ameriikantuonteja, ja todellakin melkoisen isoja, V-muoto vaatii paljon korkeutta ja tukevan rungon, ja ruuvisysteemit eivät mitään kevyitä ole. Sitten kun Weckman yms alkavat tehdä niitä, tuomitsee Agronetin arvojohto nekin turhiksi peltilaatikoiksi, koska jos kone ei ole 8 mm haartoksia, se ei ole kone ollenkaan.
-SS-
-
No eivät nuo ruuvivaunut mitään ihmeen kevyitä ole. Sellainen alan laatuvaunuksi mainittu Kinze 1300 eli keskimmäinen malli omapaino on 15400 kg, ja kuormaa saa 1300 bushelia eli 35,4 tonnia, kokonaispaino 50,5 tonnia. Pyörien leveys ja korkeus samaa luokkaa mitä Lexion 620 . Lexion 620 painaa 15,5 tonnia ja vehnää mahtuu 7 tonnia. Eli kokonaispaino 22,5 tonnia, 1050 x 32 renkailla pintapaine on sama kuin semmoisella kunnon siirtoruuvivaunulla tyhjänä ? Ja edessä pitää olla 10 tonnin prentti, jotta jaksaa kulkea.
Onhan se hyvä se siirtovaunu, mutta enemmän se on muotia noissa maissa, joissa voisi ajaa pellolle sillä kuorma-autoyhdistelmälläkin.
-SS-
Toki, mutta ehkä hiukan tahallaan tuon kokoluokan otit laskentaan. Luulisin, että samaa tekniikkaa saa suomalaisessa taskukoossakin?
Tuollainen 35t vaunu kun ei täyty pienellä samppoonilla päivässä, niin se lienee vähän turha siinä rinnalla vedellä.
Ne muutamat, joita olen nähnyt, ovat selvästi näitä ameriikantuonteja, ja todellakin melkoisen isoja, V-muoto vaatii paljon korkeutta ja tukevan rungon, ja ruuvisysteemit eivät mitään kevyitä ole. Sitten kun Weckman yms alkavat tehdä niitä, tuomitsee Agronetin arvojohto nekin turhiksi peltilaatikoiksi, koska jos kone ei ole 8 mm haartoksia, se ei ole kone ollenkaan.
-SS-
No, täällä nyt tuomitaan kaikki mitä ei itse käytetä. Sinällään ei ole mitään lisättävää, mutta on niin raflaava otsikko, että pidetään nyt tulta yllä. Laitteita katsellessa löysin tälläisen: https://www.crossagrieng.ie/split-chaser-bin
Jokseenkin tuosta vakuuttuu, että ei sellaisella pienellä kyllä mitään tee ja sanontakin kertoo, että isolla pärjää aina.
-
No, täällä nyt tuomitaan kaikki mitä ei itse käytetä. Sinällään ei ole mitään lisättävää, mutta on niin raflaava otsikko, että pidetään nyt tulta yllä. Laitteita katsellessa löysin tälläisen: https://www.crossagrieng.ie/split-chaser-bin
Jokseenkin tuosta vakuuttuu, että ei sellaisella pienellä kyllä mitään tee ja sanontakin kertoo, että isolla pärjää aina.
Linkkaamasi eurooppalainen valmistaja juu pitää pienintä 18,5 tonnin yksiakselista vaunua, omapaino lienee 7000-8000 kg. Renkaat ovat 2 kpl 700 mm. Ei todellakaan ole pintapaine alhaisempi kuin metrisillä renkailla puimurilla.
Sitten se kolmipyöräteli, siinä on omapaino yli 10 t. Ja tilavuus sen 32 tonnia vehnää. Vastaa Kinzen 1500 telavaunua.
Maa ei painu juurikaan, mutta semmoinen 20 tonnin kaivinkone leveillä teloilla, kyllä siinä jäljessä kyntö on melko vaikeaa vielä toisenakin syksynä, ja osin kolmantenakin. Vaikka pintapaine on todella pieni. Sama vika sänkikalkituksissa, joita aikanaan harrastettiin, poikittain pyöränjälkeen, jos vaikka kynti, pysähtyi auran kulku, ei ollut vaan millään terällä oikein kulkua siitä yli.
-SS-
-
Olisit voinut edes vähän tutustua aiheeseen ennen aloituksen postausta?
Siis tämähän oli selvästi ison koneurakoitsijan mainos. Siis urakoitsijan joka tekee urakointia isoilla koneilla. Peräti kahta peltoa vertailtu tuikkaamalla penetrometri pariin sopivaan kohtaan.
On kaksi asiaa, akselipaino ja pintapaine. Icen rattimiehenä luulis tietävän? Että vaikka kuin isot renkaat laittaa siihen yhdistelmään niin se tie tai silta pettää silti? Painon alla.
Akselipainolla on maata syvältä tiivistävä vaikutus. Sama kuin tiestössä. Tien runko ei kestä liian suuria akselipainoja. Routa-aikana rajoitukset esimerkkinä.
Kannattaisi tutustua Alakukun Lauran tutkimuksiin aiheesta eikä heitellä täysin mistään mitään ymmärtämättömänä tuollaisia heittoja.
niin ja painot/paineet vielä kun osaisi laskea todellisina kun koneyhdistelmä on liikkeellä pellolla. Yleensä pintapaineet tai akselipainot lasketaan jakamalla paikallaan olevan koneen massa renkaiden maahan ottamalla pinta-alalla. Samoin kun 300 hv kiskoo painavaa kärryä, vetopyörät vähän luistaa ja renkaan 10 sentin uppouma tekee ihan erilaisen tuloksen, kuin se paikallaan jököttävä masiina yksinään.
Jos koneet kasvaa, niin isommilla renkailla on pakko tehdä se, mitä on tehtävissä.....onhan se hyvää kehitystä.
-
Jankkurointi näyttää näin pienillä testeillä ihan hyvältä 8)
-
Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?
Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh? :D :D ;D
-
No, täällä nyt tuomitaan kaikki mitä ei itse käytetä. Sinällään ei ole mitään lisättävää, mutta on niin raflaava otsikko, että pidetään nyt tulta yllä. Laitteita katsellessa löysin tälläisen: https://www.crossagrieng.ie/split-chaser-bin
Jokseenkin tuosta vakuuttuu, että ei sellaisella pienellä kyllä mitään tee ja sanontakin kertoo, että isolla pärjää aina.
Linkkaamasi eurooppalainen valmistaja juu pitää pienintä 18,5 tonnin yksiakselista vaunua, omapaino lienee 7000-8000 kg. Renkaat ovat 2 kpl 700 mm. Ei todellakaan ole pintapaine alhaisempi kuin metrisillä renkailla puimurilla.
Sitten se kolmipyöräteli, siinä on omapaino yli 10 t. Ja tilavuus sen 32 tonnia vehnää. Vastaa Kinzen 1500 telavaunua.
Maa ei painu juurikaan, mutta semmoinen 20 tonnin kaivinkone leveillä teloilla, kyllä siinä jäljessä kyntö on melko vaikeaa vielä toisenakin syksynä, ja osin kolmantenakin. Vaikka pintapaine on todella pieni. Sama vika sänkikalkituksissa, joita aikanaan harrastettiin, poikittain pyöränjälkeen, jos vaikka kynti, pysähtyi auran kulku, ei ollut vaan millään terällä oikein kulkua siitä yli.
-SS-
No siis alkuperäinen pointti ei ollut mikään yksittäinen vaunu, vaan ihmetys siitä, että lähtökohtaisesti tuo siirtovaunu koetaan pahana. Tottahan se nyt ihan turhaa on päisteessä puintikonetta jyskyttää. Täkäläisillä tehoilla riittää jos on jotku velsat ja siellä perässä jussi-ruuvi :)
-
Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?
Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh? :D :D ;D
Märkä maa tekee lautasmuokkausanturan ylemmäksi kuin kyntöanturan, lisäksi kyseinen antura on yhtenäinen, kyntötraktorin pyörä tietenkin tekee anturaa , mutta vain esimerkiksi joka neljännen, tai vain joka viidennen viilun alle. Ruotsissa lautasmuokkausanturan syntyyn havaittiin syyksi kostean-vaivautuvan savimaan muuttavan muotoaan kun lautasen terävä reuna painaa siihen syvyyteensä tiukan kaistan, ja koska lautanen jonkun verran auraa menosuuntaansa nähden, se tiivis kerros tulee sen aurauksen leveydeltä. Lautaset tekevät limittäin jälkeä, jolloin koko lautasten reunan alue tulee hyvin vaivatuksi, ruukkusavea siitä syntyy, kun ilmakuplatkin on vatkattu pois.
Kultivaattorin piikki kulkee nostaen ja väristen, todella märässä maassa syntyy myös piikin jälkeen maapohjassa, vaivautunut kerros. Piikkiväli määrittää, miten tiheästi niitä tilttaantuneita siivuja sinne pohjamaahan syntyy.
Tämähän ei tosiaan koske turvemaita eikä Pohjanmaata.
-SS-
-
Olisit voinut edes vähän tutustua aiheeseen ennen aloituksen postausta?
Siis tämähän oli selvästi ison koneurakoitsijan mainos. Siis urakoitsijan joka tekee urakointia isoilla koneilla. Peräti kahta peltoa vertailtu tuikkaamalla penetrometri pariin sopivaan kohtaan.
On kaksi asiaa, akselipaino ja pintapaine. Icen rattimiehenä luulis tietävän? Että vaikka kuin isot renkaat laittaa siihen yhdistelmään niin se tie tai silta pettää silti? Painon alla.
Akselipainolla on maata syvältä tiivistävä vaikutus. Sama kuin tiestössä. Tien runko ei kestä liian suuria akselipainoja. Routa-aikana rajoitukset esimerkkinä.
Kannattaisi tutustua Alakukun Lauran tutkimuksiin aiheesta eikä heitellä täysin mistään mitään ymmärtämättömänä tuollaisia heittoja.
noin minä sen kirjoitin, kaikki saa ymmärtää oman mielensä mukaan kun tuota kuvaa katsoo...
nyt seon oikein tieteellisesti todistettu tuumaa moommalaanen höyhynenkevyesti liikkuvan koneen kupeelta :) ;) :D ;D
mutta varmasti maalajikohtasta tuo tiivistyminenki, joku kirjoitti tuolla siitä kaivinkoneesta nevalla ja kuinka koko neva tutisee kun kone on siellä, sehän tarkoittaa vain että paino jakaantuu tolkuttomalle alalle kunhan rahkapintaa ei rikota, näissä viisakseliisissa mehtäkoneissahan joilla nevasaroilta harvennuspuuta haetaan käytetään telan muotoa joka ei riko pintaa vaan tiivistää sitä.
kovastihan insinöörit väittää että net satatonniset puujunat rasittaa tiestöä vähempi kuin vanhan mallinen 60-tonninen kun akseleita on enempi ja pitemmällä matkalla :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
-
kovastihan insinöörit väittää että net satatonniset puujunat rasittaa tiestöä vähempi kuin vanhan mallinen 60-tonninen kun akseleita on enempi ja pitemmällä matkalla :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
Varmaan juu metsäteollisuuden ja logistiikkayritysten päälliköt, "insinöörit" yeah right. Raha siinä insinöörin suussa puhuu, kun tiet ja sillat hoitaa kuntoon joku muu. Eihän niistä HCT mittauksista ole vielä saatu edes mitään dataa ulos. Ja akselipainonhan piti pysyä samana, pituutta lisättiin.
-SS-
-
Täälläkin on monet kerrat ylistetty kynnön erinomaisuutta pellolle ystävällisempänä toimenpiteenä kun lautasmuokkaus. Kyllä asia on aivan toisin päin. Kyntäessa jankko tiivistyy aika perkkeleesti kun traktori kulkee siellä kyntövaon pohjalla vinossa. Otetaan esimerkiksi 10-tonnia painava yhdistelmä, siis iso neliveto ja siinä neljä/viisisiipinen kääntöaura. Jo siinä kun traktori ajetaan sinne vakoon, traktori menee vinoon vaon puolelle, eikös, painoa menee enempi sinne vaon puolelle kun pellon puolelle n. 40/60%. Sitten kun aletaan kyntämään, vatovastustunnustelu nostattaa auroja ja keventää traktorin etupäätä, traktorin takapyörille tulee täten noin 70/30% suhteessa painoa. Kun tähän huomioidaan vielä tuo traktorin kallistus, on vaossa kulkevalla takapyörällä noin 80% koko paskan painosta tinttaamassa jankkoa, eli 8-tonnia. Ja mitä toi vetovoima vielä tekee tuohon lisäksi?
Sitten tuo lautas(tinttari). Traktorihan kulkee koko ajan pellon pintakerroksessa tasaisesti neljällä pyörällä, lautasmuokkari kulkee perässä koko muokkarin leveydeltä olevan pakkerin varassa. Mikä tässä yhdistelmässä tinttaa muka peltoa pilalle, häh? :D :D ;D
Märkä maa tekee lautasmuokkausanturan ylemmäksi kuin kyntöanturan, lisäksi kyseinen antura on yhtenäinen, kyntötraktorin pyörä tietenkin tekee anturaa , mutta vain esimerkiksi joka neljännen, tai vain joka viidennen viilun alle. Ruotsissa lautasmuokkausanturan syntyyn havaittiin syyksi kostean-vaivautuvan savimaan muuttavan muotoaan kun lautasen terävä reuna painaa siihen syvyyteensä tiukan kaistan, ja koska lautanen jonkun verran auraa menosuuntaansa nähden, se tiivis kerros tulee sen aurauksen leveydeltä. Lautaset tekevät limittäin jälkeä, jolloin koko lautasten reunan alue tulee hyvin vaivatuksi, ruukkusavea siitä syntyy, kun ilmakuplatkin on vatkattu pois.
Kultivaattorin piikki kulkee nostaen ja väristen, todella märässä maassa syntyy myös piikin jälkeen maapohjassa, vaivautunut kerros. Piikkiväli määrittää, miten tiheästi niitä tilttaantuneita siivuja sinne pohjamaahan syntyy.
Tämähän ei tosiaan koske turvemaita eikä Pohjanmaata.
-SS-
Kyllä täällä pohjanmaallakin on herkästi tiivistyviä maita. Nimittäin nämä hieta/hiekkamaat tiivistyy todella nopeasti jos joutuu ajaa huonoissa olosuhteissa tai muokkaa "väärillä" menetelmillä. Meilläkin oli lautasmuokkain muutaman vuoden ja se lähti heti kun isännyys vaihtui. Pintakerrokseen tuli tiivistymä ja vesi seisoi pellolla. Itsellä on kevyttä kalustoa, eli 4-teräiset sarka-aurat muovisiivillä ja veitsileikkureilla. Vetokoneena 4,5 tn traktori. Moni on täällä kokeillut lautasmuokkainta buumin aikana ja aika vähän näkyy enää lautasmuokkaimella ajettuja peltoja. Kultivaattori olis mun mielestä ainoa oikea vaihtoehto kevennettyyn muokkaukseen, mutta eloperäisillä mailla ei taida olla sellaista mallia joka toimisi. Eipä tuo lautasmuokkainkaan ollut oikein toimiva eloperäisillä mailla mun mielestä kun kasvinjätteet ei todellakaan kerennyt maatua seuraavaan kesään mennessä. Pintaan kertyi kamalan paksu kerros kuollutta kasvijätettä, jossa vilja ei edes lähtenyt itämään kunnolla.
Raivioille lautasmuokkain on ihan mukava kone kun piilottaa kantoja, mutta eipä niissä tahdo kasvaa mitään vuosiin. Kunnostusjyrsimellä päästellään kuntta pinnasta turpeen sekaan ja ihmetellään kun mikään ei kasva...
-
Eikö nuo julman isot kylvökoneet muka tiivistä maata? Keväällä mennään heti kun lumi sulaa pintaa raapimaan äkeellä rikki, sitten kun pinta vähän harmahtaa, mennään 5-6-hehtaarin kerta-annoksella kyvökoneineen 10-tonnin traktorin kanssa linttaamaan pinta kovaksi, sitten vielä jotkut käy ison jyrän kanssa viimeistelemässä. Ei ihme jos vesi makaa. :D
-
On tuossa lautasmuokkaimessa se hyvä puoli, että tiivistymä jää suhteellisen lähelle maan pintaa ja on ohut. Se on varsin helppo rikkoa, eikä aiheuta maan rakenteelle isompia ongelmia syvemmälle. Kuitenkin tuo muutaman millin paksuinen tiivistymä läpäisee vettä tosi huonosti. Se vaikuttaisi olevan kuin muovi muokkauskerroksen alareunassa. Paikoin juurillakin on vaikeuksia päästä tuon kerroksen läpi. Apila teki hauskoja mutkia juuriinsa. Järeästi hammastetun lautasen kohdalla ongelma on vielä pienempi. Pidän kuitenkin vanhan lautasäkeen nurkissa. Joskus oikein hankalassa tilanteessa silläkin tulee vähän muokattua.
Kynnössä kyntöantura kyllä tulee pienelläkin koneella, mutta muokkaus tehdään sen verran syvään, että niiden näkyvä vaikutus on varsin pieni. Onlandina kyntö olisi kyllä paras ratkaisu ja lisäksi joku muutaman sentin naarmua tekevä terä auran pohjalla. Jos maan rakenne on muutoin kunnossa, se kyllä kestää kynnönkin kevyehköllä kalustolla. Omalla kohdalla tuota rakenteen korjaustyötä tehdään koko ajan, ja piilotellaan osaa ongelmista kyntämällä. Kultivointia tavoittelen tulevaisuudessa päämuokkaustavaksi.
-
Onhan noihin auroihin olemassa jankkoleikkureita... Itseä epäilyttää vaan niiden kestävyys. Eloperäisillä mailla nostelee varmaan kivasti kantojakin.
Itse kynnän matalaan. Noin 15 cm syvää vakoa tulee tehtyä. En näe mitään järkeä kyntää syvemmälle. Jälki ei parane siitä yhtään ja polttoainetta menee vaan enemmän.
-
Kastemato on se joka kertoo maan olevan kunnossa.
Ei tarvita mitään penetraatiomittareita tai lapiotestejä. Siellä missä madot myllää niin siellä myös kasvaa. Jos ei oo matoja on sadot katoja.
Ajakaa vaan pojat vaikka rekalla pellolla, ei mee kauaa ku kasvu toppaa. Ei kestä sadetta eikä kuivuutta.
Pannahan kuvia matosista..
(http://i10.aijaa.com/t/00509/13822950.t.jpg) (http://aijaa.com/zMugSq)
(http://i3.aijaa.com/t/00085/13822951.t.jpg) (http://aijaa.com/PoO3id)
(http://i9.aijaa.com/t/00093/14258072.t.jpg) (http://aijaa.com/cKWp80)
(http://i9.aijaa.com/t/00803/14265577.t.jpg) (http://aijaa.com/pCHfKb)
(http://i7.aijaa.com/t/00565/14265578.t.jpg) (http://aijaa.com/KMdWbl)
-
Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.
-SS-
-
Hyvähän siellä kaukana sisämaassa on matoja viljellä, kun lokit ei niitä tule keväällä äjestäjän perässä tyhatpäisenä syömään. :-\
-
Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.
-SS-
Noi madot on kyllä ihan kyntöfältistä ja kylvetystä, keskimmäinen kuva on faarin haukkaamaa kauramaata. :D
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
-
Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.
-SS-
Noi madot on kyllä ihan kyntöfältistä ja kylvetystä, keskimmäinen kuva on faarin haukkaamaa kauramaata. :D
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
Et sitte 60-70 luvulla äestänyt tai kyntänyt .
-
Isoissa koneissa isot massat ja liike-energiat. Maa ottaa vastaan kaiken tämän.
Jos nyt menisi vaikka kynnöspellolle parikyttonnisella kaivurilla ja ajaisi poikittain kyntösuuntaan nähden. Kone ei juuri erikoista jälkeä tee, mutta sitäkin tasaisempaa. Tämä tasaisuus luodaan sillä tavalla, että maa antaa periksi tavalla tai toisella eri paikoista telan alla eri lailla.
Jos siinä on joku kivikin ajouralla, niin sen painuessa maan sisään ei puhuta enää mistään pikku pikku voimista. Sillä ei toisin sanoen ole vaihto ehtoa. Jos kivi kantaa jostain syystä koneen painon luoden kiikkulautaefektin ajon aikana, niin alla saa olla aika kovaa tavaraa.
Kuitenkaan maan pinnalla ei näytä pahalta, kun ei se uppoa sinne nyt näköjään. Että hyvin menee.
Akselikoneilla tilanne on sama.
Alhainen rengaspaine toimii lähinnä iskunvaimentajana. Konetta ei saa lentämään, vaikka kuinka pudottaisi paineita renkaissa.
Silti koneen massa ja sen seurauksena maata kohti vaikuttava potentiaali- sekä liike-energia ovat sen verran isot, että joku jossain maaperässä joutuu antamaan aina periksi.
Varsinkin nyt C-alueen viljelijä tai tissinkoittaja voisi nyt kokeilla seuraavaa. Ajat ensin testiajon polkupyörällä, joka uppoaa peltoon syvemmälle kuin tuhattonninen lieteterrahirviö isoine renkaineen.
Menet makaamaan maahan. Käsken rengin (yhden niistä tuhansista, joita on tissinkoittajalla varaa pitää) ajaa ylitsesi sillä tsygällä.
Laitat havainnot muistiin johonkin lapulle. (älä tule tänne heti kirjoittamaan)
Sitten sama homma sillä lietesuurpyöräjoka-akselieriurassakulkee -härvelillä, joka ei edelleenkään uppoa yhtä syvälle, kuin polkupyörä, vaikka on täysi paskakuorma. Ja huomioitavaa vielä se, että siinä fillarissa on suuremmat rengaspaineet.
Eli eikun renki puikkoihin ja menet itse sinne maahan makaamaan.
Tämän jälkeen voit tehdä yhteenvedon havainnoista ja NYT sitten voit kirjoittaa tulokset tänne.
Ja koska usein erikoiset tapahtumat vaativat todistajia, niin ota myös mukaan joku kolleega ja yhdessä olette sillä maassa makaamassa.
Voitte sitten täällä agrossa kilvan kehua tutkimustuloksia.
Kokeilkaa ja sitten vasta puhutte pintapaineista.
-
Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.
-SS-
Noi madot on kyllä ihan kyntöfältistä ja kylvetystä, keskimmäinen kuva on faarin haukkaamaa kauramaata. :D
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
Et sitte 60-70 luvulla äestänyt tai kyntänyt .
Juu en.
Sieltäkö ne lokit tulee?????
-
Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.
-SS-
Noi madot on kyllä ihan kyntöfältistä ja kylvetystä, keskimmäinen kuva on faarin haukkaamaa kauramaata. :D
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
Wikipedia:
"Pienikokoiset lokkilajit pyydystävät ravintonsa yleensä veden pinnalta, mutta voivat kastautua veteen saadakseen kalan kiinni. Kesällä ne voivat kokoontua isoina parvina saalistamaan korkealta ilmasta surviaissääskiä ja lentomuurahaisia. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia ja joskus myös aikuisia vesilintuja. Sekä pienet että suuret lajit kerääntyvät usein pelloille ja niityille syömään kastematoja"
-
Kun madot tulevat pintaan, niillä on silloin käytävä tulvinut täyteen vettä.
-SS-
Noi madot on kyllä ihan kyntöfältistä ja kylvetystä, keskimmäinen kuva on faarin haukkaamaa kauramaata. :D
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
Wikipedia:
"Pienikokoiset lokkilajit pyydystävät ravintonsa yleensä veden pinnalta, mutta voivat kastautua veteen saadakseen kalan kiinni. Kesällä ne voivat kokoontua isoina parvina saalistamaan korkealta ilmasta surviaissääskiä ja lentomuurahaisia. Suurikokoisemmat lajit syövät haaskoja, kalaa, jätteitä, lintujen poikasia ja -munia ja joskus myös aikuisia vesilintuja. Sekä pienet että suuret lajit kerääntyvät usein pelloille ja niityille syömään kastematoja"
Ai sattana juu...
(http://31.media.tumblr.com/c21d65b303a307cb80942531509a2bcd/tumblr_mtfvu0Il5p1s9fsqpo1_400.gif)
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
Onhan niitä ollu.
-
Jos haluaa tehokkuutta ja maalle ystävällistä kalustoa niin silloin ainakin on-land aurat ja perhosniittokone on ehdottomat (siis jos rehua tekee, ja tosiaan se niittokone, ei se murskain matoilla) koneet.
Vetokin olisi hyvä olla isoissa kärryissä. Vapolla noita on, mutta tuollaiset herkut maksaa aika paljon.
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
känsä mittää tiiä, asfaltilla on väliin matosia että meinaa oksennus tulla autolla ajaessa :) ;) :D ;D
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
känsä mittää tiiä, asfaltilla on väliin matosia että meinaa oksennus tulla autolla ajaessa :) ;) :D ;D
Yötuurikommarilla on corolla katoksessa tai vähintään tolpassa johdon päässä ku on pakkasta, AY-pylly ei voi mennä kylmään 2000-luvun latikkaan...
Mut oikeesti, sää et tiedä ku kello ja verokortista.... :D
Puuhiskin postailee nykyään agroon aamukahvitauolla, ruokatunnilla ja iltapäiväkaffeella, saatanana pajapalikka.
Hankkikaa elämä,.....:D
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
känsä mittää tiiä, asfaltilla on väliin matosia että meinaa oksennus tulla autolla ajaessa :) ;) :D ;D
Yötuurikommarilla on corolla katoksessa tai vähintään tolpassa johdon päässä ku on pakkasta, AY-pylly ei voi mennä kylmään 2000-luvun latikkaan...
Mut oikeesti, sää et tiedä ku kello ja verokortista.... :D
Puuhiskin postailee nykyään agroon aamukahvitauolla, ruokatunnilla ja iltapäiväkaffeella, saatanana pajapalikka.
Hankkikaa elämä,.....:D
hanki sää webasto mersuus, kukaan enää 2000 luvulla värkkää johtojen kans :) ;) :D ;D
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
känsä mittää tiiä, asfaltilla on väliin matosia että meinaa oksennus tulla autolla ajaessa :) ;) :D ;D
Yötuurikommarilla on corolla katoksessa tai vähintään tolpassa johdon päässä ku on pakkasta, AY-pylly ei voi mennä kylmään 2000-luvun latikkaan...
Mut oikeesti, sää et tiedä ku kello ja verokortista.... :D
Puuhiskin postailee nykyään agroon aamukahvitauolla, ruokatunnilla ja iltapäiväkaffeella, saatanana pajapalikka.
Hankkikaa elämä,.....:D
hanki sää webasto mersuus, kukaan enää 2000 luvulla värkkää johtojen kans :) ;) :D ;D
Mihin sitä tarvii? Lähtee lämpimästä autotallista sitten kun on tarvetta kylälle.
-
Ja köntykselle tiedoks, ihmettelen sisämaalaisena harmaalokkeja jotka ilmestyvät muokkausaikoina ja istuvat pellolle ja popsivat matoja, että mistäs helvetin perseestä niitä tulee?????
Naakat ja varikset nyt ovat aina liikkeellä mutta ne lokit????
No ei ainoassakaan sun ottamassa muokkaus- ja kyntökuvassa näy ainuttakaan roskalintua.
Perskule kun täällä menee pellolle käymäänkin, tunnelma on kuin Hitchcocin elokuvassa.
känsä mittää tiiä, asfaltilla on väliin matosia että meinaa oksennus tulla autolla ajaessa :) ;) :D ;D
Yötuurikommarilla on corolla katoksessa tai vähintään tolpassa johdon päässä ku on pakkasta, AY-pylly ei voi mennä kylmään 2000-luvun latikkaan...
Mut oikeesti, sää et tiedä ku kello ja verokortista.... :D
Puuhiskin postailee nykyään agroon aamukahvitauolla, ruokatunnilla ja iltapäiväkaffeella, saatanana pajapalikka.
Hankkikaa elämä,.....:D
hanki sää webasto mersuus, kukaan enää 2000 luvulla värkkää johtojen kans :) ;) :D ;D
Mihin sitä tarvii? Lähtee lämpimästä autotallista sitten kun on tarvetta kylälle.
Kylä lähtee....... ;D
(https://www.karkkainen.com/tuotekuva/ISO/6438014119311.jpg)
-
Keskustelua samasta aiheesta. Siis pintapaineista. Tämä pintapaineasia ei taida ikinä ratketa...
-
Keskustelua samasta aiheesta. Siis pintapaineista. Tämä pintapaineasia ei taida ikinä ratketa...
Ei siinä mitään outoa ole. Pinta-paine on renkaan paine. Sitten vaikuttaa renkaan jäykkyys.
Eri asia onkin, miten silkka massa vaikuttaa silloin kun sillä liike-energiaa.
-
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005419043.html
Syyslannoitusta ilman maan tiivistymistä, pitäiskö peltojen omistajien ottaa huomioon noiden elukoiden paskat.
-
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005419043.html
Syyslannoitusta ilman maan tiivistymistä, pitäiskö peltojen omistajien ottaa huomioon noiden elukoiden paskat.
Jotenkin sopii lintujuttuus että kaakossa on noita Paskaperse -sukuisia viljelijöitä.
-
jos omistaisin peltoa siinä helsinki-vantaa lentoaseman kupeessa niin ihan mielenkiinnosta tukkisin ojat, ostasin muutamia viljakuormia pellolle levitettynä ja laettasin muutaman valkoposkihanhen kuvan jyväkasan päälle joskos tuon parven sais edes muutamaksi viikoksi siihen toppaamaan :) ;) :D ;D
ois siinä vihreällä kaupunginvaltuustolla vähän aikaa mietittävää kun ankka rauhoitettu ja lentoliikennekki rauhoitettu ankkojen toimesta :) ;) :D ;D
-
jos omistaisin peltoa siinä helsinki-vantaa lentoaseman kupeessa niin ihan mielenkiinnosta tukkisin ojat, ostasin muutamia viljakuormia pellolle levitettynä ja laettasin muutaman valkoposkihanhen kuvan jyväkasan päälle joskos tuon parven sais edes muutamaksi viikoksi siihen toppaamaan :) ;) :D ;D
ois siinä vihreällä kaupunginvaltuustolla vähän aikaa mietittävää kun ankka rauhoitettu ja lentoliikennekki rauhoitettu ankkojen toimesta :) ;) :D ;D
Ei tarvi ojia tukkia, päästelee pari syksyä sillä "torvenalleajotyylillä"....Kyllä se pelto siitä järveytyy....
-
jos omistaisin peltoa siinä helsinki-vantaa lentoaseman kupeessa niin ihan mielenkiinnosta tukkisin ojat, ostasin muutamia viljakuormia pellolle levitettynä ja laettasin muutaman valkoposkihanhen kuvan jyväkasan päälle joskos tuon parven sais edes muutamaksi viikoksi siihen toppaamaan :) ;) :D ;D
ois siinä vihreällä kaupunginvaltuustolla vähän aikaa mietittävää kun ankka rauhoitettu ja lentoliikennekki rauhoitettu ankkojen toimesta :) ;) :D ;D
Ei tarvi ojia tukkia, päästelee pari syksyä sillä "torvenalleajotyylillä"....Kyllä se pelto siitä järveytyy....
Ja kun pui Sampolla, ei tarvitse niitä jyviäkään käydä sinne erikseen kippailemassa.
Onhan Korkeasaaressa jo semmonen hanhi-invaasio, ettei enää pysty paskaan astomatta, eikä vahingossa hanhia potkaisematta kulkea.
Ja jos siellä erehtyy jotain murkinaa kioskista ostamaan, vie lokit sen kädestä ja kiitokseksi paskantavat päähän.
-
jos omistaisin peltoa siinä helsinki-vantaa lentoaseman kupeessa niin ihan mielenkiinnosta tukkisin ojat, ostasin muutamia viljakuormia pellolle levitettynä ja laettasin muutaman valkoposkihanhen kuvan jyväkasan päälle joskos tuon parven sais edes muutamaksi viikoksi siihen toppaamaan :) ;) :D ;D
ois siinä vihreällä kaupunginvaltuustolla vähän aikaa mietittävää kun ankka rauhoitettu ja lentoliikennekki rauhoitettu ankkojen toimesta :) ;) :D ;D
Ei tarvi ojia tukkia, päästelee pari syksyä sillä "torvenalleajotyylillä"....Kyllä se pelto siitä järveytyy....
Ja kun pui Sampolla, ei tarvitse niitä jyviäkään käydä sinne erikseen kippailemassa.
Onhan Korkeasaaressa jo semmonen hanhi-invaasio, ettei enää pysty paskaan astomatta, eikä vahingossa hanhia potkaisematta kulkea.
Ja jos siellä erehtyy jotain murkinaa kioskista ostamaan, vie lokit sen kädestä ja kiitokseksi paskantavat päähän.
Elokuussa tuli viimeksi käytyä Korkeasaaressa, ekä mitään mainitsemistasi asioista tapahtunut.
-
jos omistaisin peltoa siinä helsinki-vantaa lentoaseman kupeessa niin ihan mielenkiinnosta tukkisin ojat, ostasin muutamia viljakuormia pellolle levitettynä ja laettasin muutaman valkoposkihanhen kuvan jyväkasan päälle joskos tuon parven sais edes muutamaksi viikoksi siihen toppaamaan :) ;) :D ;D
ois siinä vihreällä kaupunginvaltuustolla vähän aikaa mietittävää kun ankka rauhoitettu ja lentoliikennekki rauhoitettu ankkojen toimesta :) ;) :D ;D
Ei tarvi ojia tukkia, päästelee pari syksyä sillä "torvenalleajotyylillä"....Kyllä se pelto siitä järveytyy....
Ja kun pui Sampolla, ei tarvitse niitä jyviäkään käydä sinne erikseen kippailemassa.
Onhan Korkeasaaressa jo semmonen hanhi-invaasio, ettei enää pysty paskaan astomatta, eikä vahingossa hanhia potkaisematta kulkea.
Ja jos siellä erehtyy jotain murkinaa kioskista ostamaan, vie lokit sen kädestä ja kiitokseksi paskantavat päähän.
Muumimaailmassa sama juttu, siellä on lokkeja ja naakkoja.
Viime kerralla kun oltiin niin vedin lokkia vastapalloon nyrkillä ilmasta, se saatana kun yritti ryöstää sen tupakkiaskin kokosen kanakorin ainoan nugetin, hintaa tais olla reilu 10euroa sillä yhdellä annnoksella. No, kuitenkin, sinne se putos asfaltille ja sätki ja kouristeli, just kun oli nostamassa jalkaa ja piti lopettaa sen tuskat ni joku kukkahattutäti tuli ja poimi sen. Sain paheksuvia katseita paljonkin mutta sen jälkeen ei rosvoja siinä rillikioskilla näkyny.
-
jos omistaisin peltoa siinä helsinki-vantaa lentoaseman kupeessa niin ihan mielenkiinnosta tukkisin ojat, ostasin muutamia viljakuormia pellolle levitettynä ja laettasin muutaman valkoposkihanhen kuvan jyväkasan päälle joskos tuon parven sais edes muutamaksi viikoksi siihen toppaamaan :) ;) :D ;D
ois siinä vihreällä kaupunginvaltuustolla vähän aikaa mietittävää kun ankka rauhoitettu ja lentoliikennekki rauhoitettu ankkojen toimesta :) ;) :D ;D
Suomen epäornitologinen yhdistys tarjoaa virtuaaliset mitalikaffeet tuosta hyvästä.
Itseäni alkaa rieppoa naakat. Olen kuitenkin päässyt niiden kanssa aika hyvään sopimukseen: en ammu niitä, jos ne pysyttelevät poissa meidän pihalta ja pelloilta.
Ei tarvi ojia tukkia, päästelee pari syksyä sillä "torvenalleajotyylillä"....Kyllä se pelto siitä järveytyy....
Ja kun pui Sampolla, ei tarvitse niitä jyviäkään käydä sinne erikseen kippailemassa.
Onhan Korkeasaaressa jo semmonen hanhi-invaasio, ettei enää pysty paskaan astomatta, eikä vahingossa hanhia potkaisematta kulkea.
Ja jos siellä erehtyy jotain murkinaa kioskista ostamaan, vie lokit sen kädestä ja kiitokseksi paskantavat päähän.
Muumimaailmassa sama juttu, siellä on lokkeja ja naakkoja.
Viime kerralla kun oltiin niin vedin lokkia vastapalloon nyrkillä ilmasta, se saatana kun yritti ryöstää sen tupakkiaskin kokosen kanakorin ainoan nugetin, hintaa tais olla reilu 10euroa sillä yhdellä annnoksella. No, kuitenkin, sinne se putos asfaltille ja sätki ja kouristeli, just kun oli nostamassa jalkaa ja piti lopettaa sen tuskat ni joku kukkahattutäti tuli ja poimi sen. Sain paheksuvia katseita paljonkin mutta sen jälkeen ei rosvoja siinä rillikioskilla näkyny.
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Ai sää oot suorapilaajia?
En tienny, no nyt selvis alhaisten satojen syy.
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Juu, tai jos joku löytää puhtaalta hiekkalaatikolta hyvin matoja, niin valehtelee.
Löytyy "savisempaa" maata hieman jossa matoja aina ihan pirusti sama mitä tekee, kotivainion pellot karkeaa hietaa eikä matoja todellakaan samoja määriä. Satoa nuo matojen määrät ei korreloi millään tavalla, ei myöskään pellon kasvukuntoa, maalajia kyllä. Toki karkeille hietamaillekin matoja tulee, kun on useita vuosia kesantoheinällä. Savikolta en oo matoja saanut häviämään kyntämälläkään :D
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Ai sää oot suorapilaajia?
En tienny, no nyt selvis alhaisten satojen syy.
Älä nyt Sami oo niin katkeran kateellinen suorakylväjille, vaikka sulla ei tulot riitäkään suorakylvökoneen ostoon vuokrapeltojesi viljelyyn.
Lapsille muutama paketti kuusen alle ja vyölaukkukohteeseen kerran vuodessa, eikös se niin menny...ja tietty et saa vuokrat maksettua...
Suorakylvökoneesta ei kannata haaveillakaan kääpiön, joka ajelee yli 40 vuotiaalla puimurilla😄
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Minullakin madot lisääntyivät suorakylvöaikona nopeasti. Kuitenkaan sadot eibät kunnolla kasvaneet. Maalaji viljavuuspalvelun mukaan hiuesavi, kationilaskelman mukaan ennemminkin puhdas hiue. Tyypillistä hiuemaalle on "luontainen" tiivistyminen tai liettyminen.
Suorakylvössä pinnan n. 10 cm oli runsasmultaista, 10-20 cm vähämultaista. Kasvit eivät saaneet ravinteita riittävästi lannoitteista ja juuret jäivät lähes kokonaan tuohon 10 cm alueelle. Oli niitä juuria kyllä syvemmälläkin, mutta liian vähän. Nurmikierto ja jankkurointi nurmen alkuvaiheessa on auttanut.
Nyt on menossa projekti saada maan multavuus nostettua takaisin tuonne runsasmultaiselle tasolle myös tuossa 10-20 syvyydessä. Kehitystä on tapahtunut huimasti jo 5 vuodessa. Taso "multava" (oikeasti sellainen) voisi olla saavutettavissa jo 5 vuoden kuluttua. Sitten projektia aletaan viedä syvemmälle jokunen sentti kerrallaan. Viime kesän erinomaisessa jankkurointikelissä pääsin 5 piikkisellä jankkurilla paikoin jopa 25 cm syvyyteen. Toki kohtuukokoisella traktorilla. Tänä vuonna luomukaurasato lähenteli tavanomaisten vuosien tasoa. Ei toki samaan vielä yltänyt.
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Minullakin madot lisääntyivät suorakylvöaikona nopeasti. Kuitenkaan sadot eibät kunnolla kasvaneet. Maalaji viljavuuspalvelun mukaan hiuesavi, kationilaskelman mukaan ennemminkin puhdas hiue. Tyypillistä hiuemaalle on "luontainen" tiivistyminen tai liettyminen.
Suorakylvössä pinnan n. 10 cm oli runsasmultaista, 10-20 cm vähämultaista. Kasvit eivät saaneet ravinteita riittävästi lannoitteista ja juuret jäivät lähes kokonaan tuohon 10 cm alueelle. Oli niitä juuria kyllä syvemmälläkin, mutta liian vähän. Nurmikierto ja jankkurointi nurmen alkuvaiheessa on auttanut.
Nyt on menossa projekti saada maan multavuus nostettua takaisin tuonne runsasmultaiselle tasolle myös tuossa 10-20 syvyydessä. Kehitystä on tapahtunut huimasti jo 5 vuodessa. Taso "multava" (oikeasti sellainen) voisi olla saavutettavissa jo 5 vuoden kuluttua. Sitten projektia aletaan viedä syvemmälle jokunen sentti kerrallaan. Viime kesän erinomaisessa jankkurointikelissä pääsin 5 piikkisellä jankkurilla paikoin jopa 25 cm syvyyteen. Toki kohtuukokoisella traktorilla. Tänä vuonna luomukaurasato lähenteli tavanomaisten vuosien tasoa. Ei toki samaan vielä yltänyt.
Tuosta, että "tänä vuonna", niin voi myös vastakommentoida, että tänä vuonna tuntui mikä tahansa sato ylittävän aikaisemmat suoritteet, nyt siis on erotettava sadonkorjuumurheet ja myöhäisyys sadon kasvuolosuhteista. Normaalisti kuivassa Etelä-Suomessa tämä hieman viileämpi kesä antoi hiukan kurkistaa takaisin vanhanajan satotykkiviljelyyn, silloinkin kun Drabantista noin vaan tuli jopa 7 tonnin satoja.
Puinti ja laatu olikin sitten eri asia, väitän kuitenkin, että syysviljat ja öljykasvit olivat etelässä ihan normaalilaatuisia, ehkä rapsin rasvapitoisuus hiukan alhaisempi kuin viime vuonna. Sellaista 39-40%, kun viime vuonna oli yli 45 %
-SS-
-
Ajattelinkin, että miten tuon "tänä vuonna " tuohon laittaisi. Tänä vuonna kaura, aikainen sellainen, onnistui loistavasti. Normaalisti olisin tyytyväinen vielä tonninkin hehtaarilta pienempään satoon. Kuitenkin oletan, että myös maan kasvukuntoon liittyvät toimet ovat myös osaltaan mahdollistaneet hyvän sadon. Ohra jäi tänä vuonna varsin odotettuun satoon. Selvästi alle tavanomaisten vuosien. Härkäpapu meni kyllä penkin alle.
Kyllä aikaisuus oli tänä vuonna valttia. Ohra kyllä puitiin heti kauran perään. Tämä oli aika vahvasti kauravuosi. Naapurin tavanomainenkin sai ennätyssadon. Vehnä ja ohra olivat heilläkin aika normaalin satoisia.
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.
(http://i11.aijaa.com/m/00273/14473699.jpg) (http://aijaa.com/pwxT5x)
Tuolta
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685
"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.
Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.
(http://i11.aijaa.com/m/00273/14473699.jpg) (http://aijaa.com/pwxT5x)
Tuolta
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685
"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.
Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "
Mielenkiintoinen kirja. Siinä puhuttiin myös madoista 😁
-
SAmilla on kihomatoja koska päällä on pieni paskainen takki.
:D:D:D:D:D
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Ai sää oot suorapilaajia?
En tienny, no nyt selvis alhaisten satojen syy.
No en nyt ihan kokonaan. Erilaisia muokkaimia on tullut käytettyä, mutta ei kyntöä. Ihan puhdasta suorakylvöä ei ole kuin joskus. Tänäkin vuonna suorakylvö antoi kyllä parhaimman sadon. Samoin viime vuonna. Se kevät kuivuus on täällä seudulla se mikä on vaivannut nyt parina vuonna samoin kuin silloin vuosituhannen vaihteessa kun tuohon suorakylvöön siirryttiin. Tai siis osittaiseen suorakylvöön.
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Minullakin madot lisääntyivät suorakylvöaikona nopeasti. Kuitenkaan sadot eibät kunnolla kasvaneet. Maalaji viljavuuspalvelun mukaan hiuesavi, kationilaskelman mukaan ennemminkin puhdas hiue. Tyypillistä hiuemaalle on "luontainen" tiivistyminen tai liettyminen.
Suorakylvössä pinnan n. 10 cm oli runsasmultaista, 10-20 cm vähämultaista. Kasvit eivät saaneet ravinteita riittävästi lannoitteista ja juuret jäivät lähes kokonaan tuohon 10 cm alueelle. Oli niitä juuria kyllä syvemmälläkin, mutta liian vähän. Nurmikierto ja jankkurointi nurmen alkuvaiheessa on auttanut.
Nyt on menossa projekti saada maan multavuus nostettua takaisin tuonne runsasmultaiselle tasolle myös tuossa 10-20 syvyydessä. Kehitystä on tapahtunut huimasti jo 5 vuodessa. Taso "multava" (oikeasti sellainen) voisi olla saavutettavissa jo 5 vuoden kuluttua. Sitten projektia aletaan viedä syvemmälle jokunen sentti kerrallaan. Viime kesän erinomaisessa jankkurointikelissä pääsin 5 piikkisellä jankkurilla paikoin jopa 25 cm syvyyteen. Toki kohtuukokoisella traktorilla. Tänä vuonna luomukaurasato lähenteli tavanomaisten vuosien tasoa. Ei toki samaan vielä yltänyt.
Meillä madot alkoivat vasta lisääntyä kynnön loputtua. Sadot ovat kyllä hieman nousseet, muttei täällä mitään 6-7 tonnin satoja läpi talon oteta niinkuin täällä eräillä tuntuu tapana olevan. Keskisato pyörii tuossa 4 tonnin paikkeilla. Meitäkin tuota hiuesavea löytyy vähemmän kuitenkin kuin hiesu- tai hietasavia. Kationinvaihto kapasiteetissa se ongelma on täälläkin. Samoin kun on tullut huomattua tuo sama ongelma, että sen muokkauskerroksen (10cm) alla on tiukempi kerros. Ajatuksena on osittain ollutkin, että kyntö silloin tällöin voisi olla paikallaan. Saisi sen kerroksen rikottua aina joskus. Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.
Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.
(http://i11.aijaa.com/m/00273/14473699.jpg) (http://aijaa.com/pwxT5x)
Tuolta
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685
"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.
Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "
No mikäs se skänää nyt noin mahdottoman kovin kivestää ? Leikkasko hankmon laakeri kiinni ?
Ei tää oo mikään koukkunokkien mainoskanava?
Kaikki mainosketjut trollataan, tää on sääntö 8)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79161.0
;D ;D ;D
-
Jos maan kasvukunto on yhteydessä matojen määrään niin silloin pitäisi kyllä kasvaa meilläkin hyvin. Madot ovat lisääntyneet vuosittain suorakylvöön ja minimimuokkaukseen siirtymisen jälkeen. Eli yrittäkää keksiä jokin muu selitys...
Sun täytyy ostaa toi opus jos ei sulla sitä jo ole.
(http://i11.aijaa.com/m/00273/14473699.jpg) (http://aijaa.com/pwxT5x)
Tuolta
https://proagriaverkkokauppa.fi/tuote/laura_alakukku/peltojen_kunnostus/9789518082685#!product_id=9789518082685
"Peltojen kunnostus -kirja on monipuolinen teos peltoviljelyn ammattilaisille. Kirjasta saat neuvoja peltojen parempaan kasvukuntoon sekä peltoviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtökohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa.
Kirjassa selvitetään peltojen kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Kirjassa havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja pellon tuottokyvyssä havaittujen ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi. Painotuksena kirjassa on tuoda esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Tavoitteena on, että saadaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. "
No mikäs se skänää nyt noin mahdottoman kovin kivestää ? Leikkasko hankmon laakeri kiinni ?
Ei tää oo mikään koukkunokkien mainoskanava?
Kaikki mainosketjut trollataan, tää on sääntö 8)
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=79161.0
;D ;D ;D
Kukapa nyt oman talonsa tuotteita paskoo? En minä ainakaan.
:O
-
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.
Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.
-
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.
Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.
Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.
-
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.
Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.
Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.
Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.
-
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.
Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.
Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.
Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.
Glyfosaatti kielletään foliohattupäisten GMO-vastustajien uskonnollisen hurmoksen sivutuotteena syntyvän disinformaation takia.
-
Eipä paljoa matoja ole näkynyt maata kyntäessä... Toki on kynnetty vasta viimeisen viikon aikana ja pakkasta on ollut joten kait ne matoset on menneet syvemmälle. Maa on kyllä kuohkeaa paitsi kuopallaan olevissa paikoissa joissa maan rakenne on tietenkin huono märkyydestä johtuen.
-
KUn pieni pätkä putoaa putkipuolelta, ei voi olla mikään välkky.
JA puhumattakaan taloustaidoista, vuokrapellonpoika, 500euroa hehtaari.
BUHAHAHAAAAA!
-
Samoin kun jankkurointia on tehty aina kun on sopivat olosuhteet. Jankkurointi tulisi vaan yhdistää jonkin jankkoa rikkovan kasvin kanssa ja ilman nurmia tälläistä mahdollisuutta ei oikein ole. Jos luomuun siirtyy niin sitten tilanne on tietysti toinen, kun nurmet tulavat pakollisena kiertoon mukaan.
Ja kirja löytyy en ole ehtinyt muuta kuin selata läpi, mutta täytyy tutustua talven mittaan.
Syysviljat voisi olla mahdollisuus yhdistää syväjuuriset kasvit jankkurointiin. Myös aikainen vilja ja puinnin jälkeen saneerauskasvi elokuun puoliväliin mennessä. Yksivuotisten kevätkylvöisten kasvien kanssa maan parannus on kyllä hankalaa, kun olosuhteidenkin pitää osua hyvin kohdalleen.
Meinasin ensi vuonna kokeilla tuota valkomesikkää, jos sen kylväisi suojaviljaan ja puinnin jälkeen suorittaisi jankkuroinnin heti ja antaisi mesikän kasvaa myöhälle syksyyn tai kevääseen asti ja sitten glyfo päälle. Syysvehnälle on joskus kokeiltu niin että on sänki jankkuroitu ja sen jälkeen muokattu ja kylvetty mutta en siihen kyllä täysi tyytyväinen ole. Ilmeisesti muokkaus aiheuttaa uudelleen tiivistymistä. Ei siellä oikein sen jankkuroinnin jälkeen pitäisi ajella. Pitäisi olla yhdistetty jankkuri ja kylvökone. Onhan noita olemassa mutta eipä noilla oikein syysvehnää taida voida kylvää, rapsia ja rypsiä kylläkin.
Miksi aina glyfoa glyfoa ja vielä kerran glyfoa, kun tuollaiset mesikät lähtisi tavan MCPA:llakin, juuri tuollaisen toimintavan takia glyfosaatti kielletään.
Ai musta tuo mcpa oli juuri ainoa kasvinsuojeluaine jota tuo mesikkä kestää eli viljavuoden rikkatorjunta tulisi tehdä tällä. Oliko se nyt 0,8l ha mitä siinä virolaisessa tekstissä oli mainittu. Jos on parempaa tietoa niin kertokaa.
Ja sitten korjaus en ole todellakaan mikään automaatti noitten glyfo ruiskutusten kanssa. Tänä syksynäkin jätin sänget ajamatta kun olosuhteet eivät mielestäni enää edistäneet juolan kasvua niin turhaa sinne on sitä ainetta ajaa. Ajetaan sitten keväällä. Täälläkin näky muutamia isäntiä jotka heti suoraan puinnin jälkeen ajoivat glyfot vaikka ei taatusti juolassa ollut uutta kasvua ottamassa tavaraa vastaan.