Tai sitten on tiedossa et ei olekaan rahaa maksaa sitä piti, jos se vielä pienenee ni ei olekaan järkeä jättää pal sänkeä. Oliko se ny 50e, mitä piti olla, mut onko se varmaa.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 19.11.23 - klo:12:00

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 19.11.23 - klo:10:57

Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?

Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.

On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.

Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 19.11.23 - klo:12:54

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 19.11.23 - klo:12:00

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 19.11.23 - klo:10:57

Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?

Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.

On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.

Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.

Jep. Sen takia en yhtäkään kyntöhehtaaria haluaisi jättää kevääksi. Jos päättää kyntää niin jokin tasaus jo syksyllä voisi olla paikallaan.

Mitä niihin rahoihin tulee niin siinähän oli haarukka mihin menee. Arvio on kai 50e/ha, jos paljon ha niin euromäärä per ha pienenee jne. Jos sitten on epäilys et paljon kasvipeite hehtaareita niin jos tulossa vaikka vaan 30e/ha ni voi monella olla jo et antaa olla.

Tai sit todennäköisin vaihtoehto on se et sänkillä on "poltettu" näpit muutamina keväinä kun tullut ainakin täällä vettä juuri väärään aikaan. Se on hermoja raastavaa kun sitä lajikeluettelon myöhäisintä satotykki vehnää ei pääsekään kylvämään huhtikuun kolmannella viikolla 

Täs kulman harvoin sänkiä huhtikuus kylvetty, pikemmin siel toukokuun viimesel viikol.

Jos saa keväällä aikaisin kynnetyksi, kuivahtaa nopeasti, niin että mikään ei välttämättä idä ennen heinäkuuta. Harvan ja kituliaan viljan jäljiltä maaperä kuivettuu yllättävän nopeasti sänkenäkin.

Siihen perustunee suorakylvön voittamattomuus. Säät vaan varmistavat kituliaan ja harvan sängen syksyksikin, ja vain muutaman pahnanpätkän maan pinnalle, seuraavaa suorakylvökevättä varten.

Ehkä syyskylvöisiä enää voi täällä viljellä perinteisesti, kyntämällä ja laahavannaskylvökoneella. Pakollinen viljelykierto tulee kerran viidessä vuodessa vastaan: kaipa se sitten on parhaaseen syysviljapeltoon jotakin  maanparannusauringonkukkaa laitettava...

-SS-

Monena vuonna sänkien kuivahtaminen on ollut yllättävän nopeaa ja tarkkana saa olla. Omien kokemusten mukaan sänki on pohjimmiltaan yhtä tarkasti seurailtava kuin perinteisesti muokatutkin. Jos sänki kuivahtaa liiaksi, niin siinäkin saa itävyysongelmia aikaiseksi. Ilmiö perustunee siihen, että kuivuessaan maa alkaa halkeilla ja niistä raoista kosteus haihtuu, samalla kiihdyttäen kuivumista. Tämä kapillaarinen kosteudennousu tulisi jotenkin katkaista, esim. lautasmuokkaajan avulla. Minull kun on aina muokattuja peltoja kierrossa mukana, niin harvoin tulee ongelmaksi, ettei sänget ole jo toukokunnossa silloin, kun olettaisi niiden olevan valmiita. Kuten monesti olen todennut, niin oikea-aikaisesti avattu sänki on hieno ja helppo toukomaa, kun riittää kertaveto lautasmuokkaajalla ja siihen kylvö. Ihan hyvät viljat niihin saa, poislukien ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivat jaksot, jotka tuhoavat kaikki kasvustoja, mikään niille ole immuuni.

(2023)
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.

Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.

Havaintoni jatkuu aina vaan pahenevana, kasvipeitteisyystuki ei näytä olevan suurillakaan aloilla ratkaiseva kannattavuuden avain: Koskematonta sänkeä ei ole näkyvissä syysvihreiden ja kynnöksien välillä kuin siellä täällä kauempana, pakkanen nyt vasta viikolla rupesi haittaamaan kyntöjä. Yllättävän paljon muutama nelisiipinen paluuaura ryhmässä ajaen saa mustaa aikaiseksi pitkän päivän aikana. Omakohtaisesti puolisokea ja puolikuuro kela-apu tuli hyvin perässä kun kierrettiin sarka-auroilla ympyrää. Sitten seuraava ympyrä auki ja itse palasin lopettelemaan vaon tai saran reunat. Kotosalla ei ole jäljellä kuin muutama aari päistettä ja yksi pellon reuna, johon pääsee vielä kippaamaan  kuivurin putua.

33% ehdollisuuden kasvipeitteisyys tuli nyt mukavasti täyteen vähäisemmällä sängellä ja syyskylvöllä. Oletin jo, etteivät nuo huiskakylvöt jaksaisi orastua, mutta yllättävän hyvin vihreäksi sai pellon, tasaisempi oras on kuin Sampo puimurilla konsanaan saisi. Toki kevytmuokattu olisi toiminut pakkokasvipeitteisenä, tuota kultivoitua + äestettyä olisi joutunut miettimään.


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, 28.09 pintaankylvö kultivoituun, multaus 29.09 lapiorullaäes


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, pintaankylvö sänkeen + multaus 29.09.25  neljätukkisella lapiorullaäkeellä kertaalleen

Kuvasta voi nähdä, että sängellä kaksi äestyskertaa olisi tuonut tuuheammat oraat, osa jyvistä jäi hötöpahnaan, jotka eivät orastuneet kuin vasta isomman sadekauden jälkeen. Eli ajoin ympäri kiertäen äkeellä, ja nurkkien sirpin muotoiset äestämättömät ajoin lävistäjää pitkin, jälki ja pikkuiset äestämättömät kulmat näkyvät selvästi kuvassa. Toista kertaa ei olisi pystynyt ajamaan ennen kuin kuivattelun jälkeen kumminkaan, alkoi paataa rulliin savipahnaa.

Mutta silti, satelliitti tulkinnee tuonkin syyskylvetyksi. Ja se on pääasia. Kuvassa mahdollisesti näkyvä sänki on nyt jo kynnettyä sekin.

-SS-

Mikä on SS: n mielipide ns.vesitilan tarpeesta syysviljoilla, jonka kyntö saisi aikaan vrt.kevytmuokattuun? Talvehtiiko kynnetty oraspelto paremmin...aina?

Aattelin ensviikolla kyntää, laitoin aurat perään. Siis jos pysyy lumi maassa

Mikä on SS: n mielipide ns.vesitilan tarpeesta syysviljoilla, jonka kyntö saisi aikaan vrt.kevytmuokattuun? Talvehtiiko kynnetty oraspelto paremmin...aina?

Kylillä havainnoitua että kyntö ehdottomasti on paras kylvöpohjaksi, omat kokemukset vahvistavat havaintoja: Kynnettyyn kylvetty vehnä ja löyhäksi jäänyt sopivassa kosteudessa pidelty multa ovat varmistaneet parhaan talvehtimisen ja keväällä reippaimman kasvun. Äestämällä ja takavuosien muodissa olleella aitosuorakylvöllä on useampanakin vuotena tullut ihan  mallikkaat oraat, mutta raportteja on ollut, että ehkä se paras ponnekkuus on kuitenkin matkalla jäänyt jonnekin. Varsinkin jos on vertailukohtana pitkän kaavan mukaan valmisteltu syysvilja. Ja semmoisia kolmen tonnin syysviljoja kevytmuokkausoraisiin tahtoi kasvaa.

Rukiin ja syysrapsin osalta kyntöä suositellaan kasvuohjelmissakin.

Tämä nykyinen tilanne johtui siitä, että lajikeluettelon myöhäisimmästä kevätvehnästä johtuen ennen syyskuun puoliväliä ei oikein ollut mahdollista kyntää, ja sitten tulikin sadekausi, joka vei kylvömahdollisuuden lokakuun vaihteeseen. Varsinaiset syyskynnöt oli vasta tarkoitus aloittaa lokakuun lopulla. Onhan tuo pintalevitys ja kevytmuokkaus aivan ylivoimainen nopeudeltaan: 12 m leveydeltä 6 ha tunnissa tarkka annostelu ja voi ajaa ruiskun urissa sänkimaalla, ja sitten äestys miten kuten sitten kun on kuiva sää.

Tuota pintalevittimen käyttöä kylvöön - siitä on jo kokemusta useammalta vuodelta sekä kevätkylvöistä että syyskylvöistä - aion harrastaa tulevaisuudessakin, syysvehnä tai ruis ei oikein ole kaupallisesti kiinnostava tavara, ainakaan myydessä, että rupeaisi kylvölannoittimella hinkkaamaan eestaas ja lannoitteita ja hiveniä ja vitamiineja ja kännämyrkkyjä ja ja ja useita päiviä pitkin muita  syystöitä, oraitten tuho ei paljon kiusaa, kevääksi valmis kevytmuokkausalusta on paljon mukavampi lähteä kylvämään vaikka erikoiskasveja sitten, lisäksi syyskylvöstä saanee sen neljäkymppiä TOS-siemenkorvausta eli kasvipeitetukea, keväällä pieni annos Roonduppia ja muutaman päivän päästä kylvö. Jos aikaisin syyskesällä kerkiää kyntämään, siltikin aion pintalevittää, tavoitteena on välttää kylvökoneen ottamista vajasta ulos syksyllä. Jos ei sitten löydy halvalla jotain neljän metrin siemenkylvökonetta, sellaisia joskus oli Tumella.

-SS-

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Tuo olis kyllä erinomainen kapine  syyskylvöihin,  mutta taitaa olla kiven alla nuo mallit, ja varsinkin nyt kun niitä täällä mainostat.

Ps..  Vai saisko noita sittenkin, ainakin  Tumen nettisivujen perustella niitä saa jopa uusina. Eli niitä valmistetaan edelleen.
https://tumeagri.fi/kylvokoneet/ck/

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Eli tuolla syysvehnän siemenet maahan ja syksyllä ei siis lannoittaisi ollenkaan, edes pientä määrää fosforia talvehtimista turvaamaan? Ja vasta siis keväällä / kevättalvella lannoitus? Ja tietty prot lannoittaa vielä sen jälkeenkin ..jaettu lannoitus nääs...

Taitaa olla 1970 luvulta uusimmat syysviljan sijoituslannoituskokeet. Silloin ei ainakaan sijoituslannoituksella saatu sadonlisää.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.11.25 - klo:19:07

Niin tuommoinen 4 m nostolaite-Tume liikkuisi vielä pienemmälläkin traktorilla. 8 km/h ja kolme hehtaaria täytöllä. Niin aika joutuisa saattaisi olla pientilan kylvöihin.


Kuva: Tume CK 4000

-SS-

Eli tuolla syysvehnän siemenet maahan ja syksyllä ei siis lannoittaisi ollenkaan, edes pientä määrää fosforia talvehtimista turvaamaan? Ja vasta siis keväällä / kevättalvella lannoitus? Ja tietty prot lannoittaa vielä sen jälkeenkin ..jaettu lannoitus nääs...

Kyllä noita vielä joku aika sitten oli tehtaan pihassa