Tai sitten on tiedossa et ei olekaan rahaa maksaa sitä piti, jos se vielä pienenee ni ei olekaan järkeä jättää pal sänkeä. Oliko se ny 50e, mitä piti olla, mut onko se varmaa.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 19.11.23 - klo:12:00

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 19.11.23 - klo:10:57

Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?

Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.

On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.

Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.

Lainaus käyttäjältä: Pelto-Jussi - 19.11.23 - klo:12:54

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 19.11.23 - klo:12:00

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 19.11.23 - klo:10:57

Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?

Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.

On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.

Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.

Jep. Sen takia en yhtäkään kyntöhehtaaria haluaisi jättää kevääksi. Jos päättää kyntää niin jokin tasaus jo syksyllä voisi olla paikallaan.

Mitä niihin rahoihin tulee niin siinähän oli haarukka mihin menee. Arvio on kai 50e/ha, jos paljon ha niin euromäärä per ha pienenee jne. Jos sitten on epäilys et paljon kasvipeite hehtaareita niin jos tulossa vaikka vaan 30e/ha ni voi monella olla jo et antaa olla.

Tai sit todennäköisin vaihtoehto on se et sänkillä on "poltettu" näpit muutamina keväinä kun tullut ainakin täällä vettä juuri väärään aikaan. Se on hermoja raastavaa kun sitä lajikeluettelon myöhäisintä satotykki vehnää ei pääsekään kylvämään huhtikuun kolmannella viikolla 

Täs kulman harvoin sänkiä huhtikuus kylvetty, pikemmin siel toukokuun viimesel viikol.

Jos saa keväällä aikaisin kynnetyksi, kuivahtaa nopeasti, niin että mikään ei välttämättä idä ennen heinäkuuta. Harvan ja kituliaan viljan jäljiltä maaperä kuivettuu yllättävän nopeasti sänkenäkin.

Siihen perustunee suorakylvön voittamattomuus. Säät vaan varmistavat kituliaan ja harvan sängen syksyksikin, ja vain muutaman pahnanpätkän maan pinnalle, seuraavaa suorakylvökevättä varten.

Ehkä syyskylvöisiä enää voi täällä viljellä perinteisesti, kyntämällä ja laahavannaskylvökoneella. Pakollinen viljelykierto tulee kerran viidessä vuodessa vastaan: kaipa se sitten on parhaaseen syysviljapeltoon jotakin  maanparannusauringonkukkaa laitettava...

-SS-

Monena vuonna sänkien kuivahtaminen on ollut yllättävän nopeaa ja tarkkana saa olla. Omien kokemusten mukaan sänki on pohjimmiltaan yhtä tarkasti seurailtava kuin perinteisesti muokatutkin. Jos sänki kuivahtaa liiaksi, niin siinäkin saa itävyysongelmia aikaiseksi. Ilmiö perustunee siihen, että kuivuessaan maa alkaa halkeilla ja niistä raoista kosteus haihtuu, samalla kiihdyttäen kuivumista. Tämä kapillaarinen kosteudennousu tulisi jotenkin katkaista, esim. lautasmuokkaajan avulla. Minull kun on aina muokattuja peltoja kierrossa mukana, niin harvoin tulee ongelmaksi, ettei sänget ole jo toukokunnossa silloin, kun olettaisi niiden olevan valmiita. Kuten monesti olen todennut, niin oikea-aikaisesti avattu sänki on hieno ja helppo toukomaa, kun riittää kertaveto lautasmuokkaajalla ja siihen kylvö. Ihan hyvät viljat niihin saa, poislukien ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivat jaksot, jotka tuhoavat kaikki kasvustoja, mikään niille ole immuuni.

(2023)
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.

Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.

Havaintoni jatkuu aina vaan pahenevana, kasvipeitteisyystuki ei näytä olevan suurillakaan aloilla ratkaiseva kannattavuuden avain: Koskematonta sänkeä ei ole näkyvissä syysvihreiden ja kynnöksien välillä kuin siellä täällä kauempana, pakkanen nyt vasta viikolla rupesi haittaamaan kyntöjä. Yllättävän paljon muutama nelisiipinen paluuaura ryhmässä ajaen saa mustaa aikaiseksi pitkän päivän aikana. Omakohtaisesti puolisokea ja puolikuuro kela-apu tuli hyvin perässä kun kierrettiin sarka-auroilla ympyrää. Sitten seuraava ympyrä auki ja itse palasin lopettelemaan vaon tai saran reunat. Kotosalla ei ole jäljellä kuin muutama aari päistettä ja yksi pellon reuna, johon pääsee vielä kippaamaan  kuivurin putua.

33% ehdollisuuden kasvipeitteisyys tuli nyt mukavasti täyteen vähäisemmällä sängellä ja syyskylvöllä. Oletin jo, etteivät nuo huiskakylvöt jaksaisi orastua, mutta yllättävän hyvin vihreäksi sai pellon, tasaisempi oras on kuin Sampo puimurilla konsanaan saisi. Toki kevytmuokattu olisi toiminut pakkokasvipeitteisenä, tuota kultivoitua + äestettyä olisi joutunut miettimään.


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, 28.09 pintaankylvö kultivoituun, multaus 29.09 lapiorullaäes


Kuva: 14.11.2025 Ceylon syysvehnä, pintaankylvö sänkeen + multaus 29.09.25  neljätukkisella lapiorullaäkeellä kertaalleen

Kuvasta voi nähdä, että sängellä kaksi äestyskertaa olisi tuonut tuuheammat oraat, osa jyvistä jäi hötöpahnaan, jotka eivät orastuneet kuin vasta isomman sadekauden jälkeen. Eli ajoin ympäri kiertäen äkeellä, ja nurkkien sirpin muotoiset äestämättömät ajoin lävistäjää pitkin, jälki ja pikkuiset äestämättömät kulmat näkyvät selvästi kuvassa. Toista kertaa ei olisi pystynyt ajamaan ennen kuin kuivattelun jälkeen kumminkaan, alkoi paataa rulliin savipahnaa.

Mutta silti, satelliitti tulkinnee tuonkin syyskylvetyksi. Ja se on pääasia. Kuvassa mahdollisesti näkyvä sänki on nyt jo kynnettyä sekin.

-SS-