Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Hämeenmies - 21.09.17 - klo:09:23
-
Olikos se niin että b alueella oltava 20 % kevytmuokkausta tai sänkee
minimissään ja viherlannotus ja lhp nurmet ei enää kerrytä talviaikaista
kasvipeitteisyyttä...
-
Hyvä veli hämeestä, siis täältä hälläpyörän alta. Katso tarkka ohje
Mavin sivulta, kohdasta "Syysilmoitukset Mavi 2017".
-
Mites pysyvä nurmi vaikuttikaan talviaikaisen kasvipeitteen maksuun? Muistelisin , että ei lasketa (kokonaisalaankaan) , ei makseta. Mutta ... ? Mistään en nyt tuota löytänyt, joten muistanko väärin?
-
Mites pysyvä nurmi vaikuttikaan talviaikaisen kasvipeitteen maksuun? Muistelisin , että ei lasketa (kokonaisalaankaan) , ei makseta. Mutta ... ? Mistään en nyt tuota löytänyt, joten muistanko väärin?
Pysyvä nurmi itsessään ei vaikuta talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, vaan se, millaisena se on ilmoitettu kevään tukihaussa. Jos pysyvän nurmen statuksen saanut ala on laidun- tai rehunurmena tai vaikka viljalla, se voi täyttää kasvipeitteisyyttä. Tuossa ohje syysilmoitukseen ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/syysilmoitukset.aspx
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Eikös melkein kaikilla pikkuviljelijöilläkin ole tela-alustainen kaivinkone.
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Eikös melkein kaikilla pikkuviljelijöilläkin ole tela-alustainen kaivinkone.
:D
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
Paripyörät ei ainakaan missään muodossa paranna pitoa vaan vie sen lopunkin....
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
Ruuvaa joka toisen kultivaattorin piikeistä irti. :D
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Kultivointi ei onnistu märässä. Paripyörien väli menee savesta tukkoon ja sitten pyörät on yksi
savi/olki möhkäle. Leveät ja ennenkaikkea suurihalkaisijaiset renkaat kantaa parhaiten. Kyntö
sarka-auroilla on se viimeinen toimiva konsti.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
Paripyörät ei ainakaan missään muodossa paranna pitoa vaan vie sen lopunkin....
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
Paripyörät ei ainakaan missään muodossa paranna pitoa vaan vie sen lopunkin....
Kultivointi ei onnistu märässä. Paripyörien väli menee savesta tukkoon ja sitten pyörät on yksi
savi/olki möhkäle. Leveät ja ennenkaikkea suurihalkaisijaiset renkaat kantaa parhaiten. Kyntö
sarka-auroilla on se viimeinen toimiva konsti.
sama havainto, kerran paripyörät ollu ja kävi kolmesta kerrasta...... ensimmäisestä, viimeisestä ja ainoasta.
Meinasin odottaa kunnon pakkasöitä ja sitten vetää kaikki sen minkä kelien puolesta kerkiää. Pinta saa olla muutaman sentin kohmeessa, sitten meno lakkaa jos kylmää tulee liikaa.
-
Millä kannattaisi ruveta muokkaamaan, kun vettä tullut enemmän kun tarpeeksi. Kevätkyntö ei oikein näillä savilla ole vaihtoehto ja keväällä muutenkin kiire. Kultivointi kiinnostaisi kun voisi pistää levikkeet mutta tuleeko siitä mitään? Kyntö nyt onnistuu märemmälläkin mutta ei viitsisi sotkuta.
Ei se kultivointikaan oikeen enää onnistu ainakaan tavallisella kuolevaisen karvalakkivehkeellä.
Jos vähänkään enemän pahnaa ja muuta niin menee tukkoon ja/tai vetopelin renkaat ei pidä.
Eturivineunukeilla toki pelit ja vehkeet millä saa mustaa kelissä kun kelissä...
Karvalakki vehje juuri on. Pitäisikö sillä vaan kokeilla. Saisi edes vähän painoa suuremmalle alalle levikkeillä...
Järkevämpää olisi odotella ainakin pari kolme viikkoa ja kokeilla vasta silloin ellei jostain syystä ole kiire ja myös ihan välttämättä haluaa itse kuraisena todeta ettei onnistu.
-
Sitä sängen kulottamista keväällä ei pidä unohtaa. Reunat vaan kyntää. Kulottaminen ei ole vaarallista. Yllättävän nopeasti sänki ja olkisilppu kuivaa riittävästi muutaman aurinkoisen ja tuulisen kevätpäivän aikana palaakseen, kun vielä muu maasto on sen verran märkää, ettei palon leviämisen vaaraa ole. Sitten jos odottelee niin kauan, että annetaan yleisiä metsäpalovaroituksia, on riskit jo suuremmat.
-
Sitä sängen kulottamista keväällä ei pidä unohtaa. Reunat vaan kyntää. Kulottaminen ei ole vaarallista. Yllättävän nopeasti sänki ja olkisilppu kuivaa riittävästi muutaman aurinkoisen ja tuulisen kevätpäivän aikana palaakseen, kun vielä muu maasto on sen verran märkää, ettei palon leviämisen vaaraa ole. Sitten jos odottelee niin kauan, että annetaan yleisiä metsäpalovaroituksia, on riskit jo suuremmat.
Ensinnäkin, kun se pahna alkaa olla riittävän kuiva, iskee metsäpalo- ja kulovaroitukset päälle, siiloin ei palopäällikkö enää anna lupaa.
Toisekseen, ei taida olla ympäristöehtojen mukaisestikaan suotavaa tuo kulotus.
-
Sitä sängen kulottamista keväällä ei pidä unohtaa. Reunat vaan kyntää. Kulottaminen ei ole vaarallista. Yllättävän nopeasti sänki ja olkisilppu kuivaa riittävästi muutaman aurinkoisen ja tuulisen kevätpäivän aikana palaakseen, kun vielä muu maasto on sen verran märkää, ettei palon leviämisen vaaraa ole. Sitten jos odottelee niin kauan, että annetaan yleisiä metsäpalovaroituksia, on riskit jo suuremmat.
Ensinnäkin, kun se pahna alkaa olla riittävän kuiva, iskee metsäpalo- ja kulovaroitukset päälle, siiloin ei palopäällikkö enää anna lupaa.
Toisekseen, ei taida olla ympäristöehtojen mukaisestikaan suotavaa tuo kulotus.
Kyllä saa, jos on poikkeukselliset olosuhteet, esim. Juuri liika olki tai kasvitautien ehkäisy.
-
En tullut ajatelleeksi tuota paripyörien tukkeutumis pointtia...
Eipä kai tässä muuta kiirettä ole kuin henkinen, kun tuntuu ettei sateet lopu koskaan niin menee hullummaksi vaan mitä kauemmin odottaa.
-
Kyntö toimii melko varmasti, mutta sitä ei oikein määräänsä enempää voi, alkaa nipistää kasvipeitteisyyttä. Kultivointia ovat tehneet, en tiedä, onko hyvä vai paha möyhiä aivan vetelää maata. Kai se pahna mätänee paremmin.
Lautasmuokkaus ensi kevääksi, tai kultivointi plus lautasmuokkaus. Suorakylvöä etulautasmuokkarin kanssa tekevät muutenkin jo paljon.
-SS-
-
On kyllä niin märkää, että kyntökin sotkee maan jo maan rakenteen pilalle. Taitaa olla paren jättää vaan kasvipeitteiseksi. Hiukan toi kauran olki hirvittää, mutta tuo poltto keväällä kyllä toimii, kun vaan kantti kestää
-
On kyllä niin märkää, että kyntökin sotkee maan jo maan rakenteen pilalle. Taitaa olla paren jättää vaan kasvipeitteiseksi. Hiukan toi kauran olki hirvittää, mutta tuo poltto keväällä kyllä toimii, kun vaan kantti kestää
Ihan samat ajatukset täälläkin! Pellot ihan velliä vaikka salaojissa, eipä niistä mitään apua ole kun valtaojat ym ihan ääriään myöten täynnä vettä :o
-
Paskan levityks on nyt sellasta sotkemista että hirvittää. No ei tarvi lautasmuokkarilla ees yrittää mullata😬 Aurat joutuu kaivamaan naftaliinistä saatana.
-
Lounais-Suomessa näkyy olevan kyntötraktoreita pellolla. Pitänee mennä koettamaan, josko takavetokin jo kiskoo.
-SS-
-
Tuossa hiukan katselin kyntöjä, paree olisi jos ei näillä keleillä menisin sohrimaan, maan rakenne siitä kärsii. Samoin on kultivoinnin , keli siinäkin ratkaisee.Maan rakenteeseen pääsee pilaamaan parhaiten nyt, kuran vatkaamisella.
-
Joo. Minäkin jätän muokkaukset keväälle, elleivät nyt kelit totaalisesti parane. Tosin meteorologi juuri äsken mainitsi, että "saapa nähdä millainen matalapaine ensi viikolla on tulossa". Viikon poudan en usko riittävän kyntökeleihin.
-
Suoritettu pari viikkoa sitten. Takaveto paripyörillä sekä kulttuurihara. Ruispellon kynnin pehkujen takia.
-
50 ha kynnetty tällä viikkoo hyvin sujuu
-
Mitkä maalajit ja sademäärät kyntäjillä 😁
-
Mitkä maalajit ja sademäärät kyntäjillä 😁
70-100mm ja Hes.
Luistaa ku löysä paska, loistavat kelit.
15ha jäi odottaamaan kakitsua, ens viikolla pitäs kakkaköörin tulla levittämään.
-
noin 2ha kynnetty auroja testaten toissa viikolla, siinäpä kynnöt. Nyt alkoi pskan ajo ja ne pellot muokataan lautasmuokkarilla. Kyntöä kun saa puinnit loppuun, pskan ajon ohessa. Kun ois puintikeliä, vesisateet ihan hitusen haittaa taas harrastuksia, millejä ei kerry nimeksikään mutta kasvustot läpimärkiä.
Tällä noin 1500ha:n tjsp. aukealla kynnetty muutama hehtaari, puinnit hieman kesken ja pskan ajot vasta alussa. Kynnöt melkeen normisyksyn mallilla, mutta muut työt myöhässä. Maan puolesta kyntökeliä on lähes poikkeuksetta niin kauan kuin pakkaset alkaa.
-
Kyntöjä tekevät, oikein pehmeästi kulkee; ei mitään velliä näy päisteissä. Itsellä on vähän houkutusta passata, kun on tämä kohdentamisaluekin...kuinka ongelmallinen keväästä tulee, vai kokeilisiko peräti suorakylvöurakoijaa ?
No kevätrapsimaan meinaan kyntää, paitsi savisen töyrään, jos ajaisi kultivaattorilla sitten kun on ollu viikon kuivaa ?
-SS-
-
Kyntöjä tekevät, oikein pehmeästi kulkee; ei mitään velliä näy päisteissä. Itsellä on vähän houkutusta passata, kun on tämä kohdentamisaluekin...kuinka ongelmallinen keväästä tulee, vai kokeilisiko peräti suorakylvöurakoijaa ?
No kevätrapsimaan meinaan kyntää, paitsi savisen töyrään, jos ajaisi kultivaattorilla sitten kun on ollu viikon kuivaa ?
-SS-
Suorakylvö ei onnistu, jos on pellossa puimurin tai viljakärry-traktoriyhdistelmän jättämiä uria ja sotkua.
-
Kyntöjä tekevät, oikein pehmeästi kulkee; ei mitään velliä näy päisteissä. Itsellä on vähän houkutusta passata, kun on tämä kohdentamisaluekin...kuinka ongelmallinen keväästä tulee, vai kokeilisiko peräti suorakylvöurakoijaa ?
No kevätrapsimaan meinaan kyntää, paitsi savisen töyrään, jos ajaisi kultivaattorilla sitten kun on ollu viikon kuivaa ?
-SS-
Suorakylvö ei onnistu, jos on pellossa puimurin tai viljakärry-taktoriyhdistelmän jättämiä uria ja sotkua.
Ruismaassa ei olekaan nyt uria. Se pitkä sänki on tarkoitus murskata kesantomurskaimella jauhoksi, kunhan maa jähmettyy yöpakkasissa. Yhden kerran siihen peltoon tiettävästi on suorakylvetty. Ja tuli kai ihan hyvä sato, kuivuuden kun on taipumus kiusata.
-SS-
-
Mitkä maalajit ja sademäärät kyntäjillä 😁
70-100mm ja Hes.
Luistaa ku löysä paska, loistavat kelit.
15ha jäi odottaamaan kakitsua, ens viikolla pitäs kakkaköörin tulla levittämään.
Kui pal SKN kökkökärrissä on painoa?
120mm ja HeS ym. Pari hehtaaria heinämaata pitäisi kyntää ja hehtaarin sinimailas ym. roskapalsta. Yleensä jotain reunoja joihin ruoko pyrkii kynnetty ja jotain kultivoitu, saa nähdä. Muuten ajettu just kesantomurskalla sänget syksyllä tai keväällä. Sitten keväällä äkeellä muokattu ja kylvö laahavantaalla.
-
Mitkä maalajit ja sademäärät kyntäjillä 😁
70-100mm ja Hes.
Luistaa ku löysä paska, loistavat kelit.
15ha jäi odottaamaan kakitsua, ens viikolla pitäs kakkaköörin tulla levittämään.
Kui pal SKN kökkökärrissä on painoa?
No noissa millään ajelen kasaan ni olisko 3000-3500kg omapaino ja sihen könttiä kyytiin 10-11mottia, mitäs se sitten painas? Köntti 800-900kg per kuutio ja sihen kärryn paino.
12000-13000kiloa?
(http://i6.aijaa.com/m/00665/14471740.jpg) (http://aijaa.com/BufuG2)
Eipä ne hirveesti painu.
(http://i10.aijaa.com/m/00260/14471741.jpg) (http://aijaa.com/UvTsAP)
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14471742.jpg) (http://aijaa.com/751cOk)
Alimmassa kuvassa näkyy päistetieTM, murskepohjainen, onneksi....
Levittäjillä oli muistaakseni 12kuution bergmannin TSW:t moommakummeilla eli nekin 10000-12000kilon luokkaa kuormalla.
-
Bergmanin TSW näkyi olevan teliversiona tyhjänä runsas 5tn ja kokonaispaino 14tn 13 kuution kukkukuormalla. Yksiakselisena vajaa 5 ja 12tn, mutta sama lava eli voisi olla 14tn akselipainoa. Jollainhan se pitää levittää, menee ainakin tasaisesti.
-
Mitkä maalajit ja sademäärät kyntäjillä 😁
70-100mm ja Hes.
Luistaa ku löysä paska, loistavat kelit.
15ha jäi odottaamaan kakitsua, ens viikolla pitäs kakkaköörin tulla levittämään.
Kui pal SKN kökkökärrissä on painoa?
No noissa millään ajelen kasaan ni olisko 3000-3500kg omapaino ja sihen könttiä kyytiin 10-11mottia, mitäs se sitten painas? Köntti 800-900kg per kuutio ja sihen kärryn paino.
12000-13000kiloa?
(http://i6.aijaa.com/m/00665/14471740.jpg) (http://aijaa.com/BufuG2)
Eipä ne hirveesti painu.
(http://i10.aijaa.com/m/00260/14471741.jpg) (http://aijaa.com/UvTsAP)
(http://i6.aijaa.com/m/00592/14471742.jpg) (http://aijaa.com/751cOk)
Alimmassa kuvassa näkyy päistetieTM, murskepohjainen, onneksi....
Levittäjillä oli muistaakseni 12kuution bergmannin TSW:t moommakummeilla eli nekin 10000-12000kilon luokkaa kuormalla.
Lisätään Lemmylle muutama kuva tämän päiväisestä köntin levityksestä...
Ei paljon sateet tunnu, kärryn jälkiä tuskin huomaa.
(http://i7.aijaa.com/m/00587/14472316.jpg) (http://aijaa.com/sjH6bI)
Kyntökin säilyy,
(http://i3.aijaa.com/m/00445/14472317.jpg) (http://aijaa.com/hJotHz)
Hups, unohtu ne tuolla kynnöksen alla olevat madot, nyt näytti olevan suurin osa kyntösyvyydessä koska vaon pohjassa niitä möllötti.
(http://i7.aijaa.com/m/00790/14472321.jpg) (http://aijaa.com/TM5XGI)
(http://i8.aijaa.com/m/00057/14472322.jpg) (http://aijaa.com/CwOcNq)
-
Skänällä hyviä onkimatoja, kun ovat valmiiksi koukun muodossa
-
Skännä, toi yhdistelmä painaa tyhjänä jotain 8-9 tonnia. Muistan vaan kun ite ajoin maxxum 5150 ja 14t ryssä perässä mursketta vaan kautta.
-
Kyntökin säilyy,
(http://i3.aijaa.com/m/00445/14472317.jpg) (http://aijaa.com/hJotHz)
Missä ne jättilokit luuraa?
-
Kyntökin säilyy,
(http://i3.aijaa.com/m/00445/14472317.jpg) (http://aijaa.com/hJotHz)
Missä ne jättilokit luuraa?
Perseessä?
-
Skännä, toi yhdistelmä painaa tyhjänä jotain 8-9 tonnia. Muistan vaan kun ite ajoin maxxum 5150 ja 14t ryssä perässä mursketta vaan kautta.
Kilmisteri kyselli pelkkää kärrypainoa.
Onhan noi ryssät aika painavat, niitä on lainattu 5000:n Fordin perään.....ei tarvinnu kauheesti kuormaa laittaa ku nokka nousi jo...
-
Kyntökin säilyy,
(http://i3.aijaa.com/m/00445/14472317.jpg) (http://aijaa.com/hJotHz)
Missä ne jättilokit luuraa?
Perseessä?
Sielläkö ne madot?
-
Täytin syysilmoituksen ja tajusin samalla etten voi kyntää mitään kun LHP peltoja on liki täydet 20%. Tulee tarpeeseen tuo 56€/ha.
Ei viitsi lautausmuokkaimellakaan mennä sotkemaan kun upottaa joka paikassa pyörän kuvion verran.
-
Täytin syysilmoituksen ja tajusin samalla etten voi kyntää mitään kun LHP peltoja on liki täydet 20%. Tulee tarpeeseen tuo 56€/ha.
Ei viitsi lautausmuokkaimellakaan mennä sotkemaan kun upottaa joka paikassa pyörän kuvion verran.
Kultivointi sujui mahtavasti. Ensin kesantosilppurilla rukiinpahna jauhoksi. Pahna oli jo niin kuivaa, että pölisi. Kultivointi peitti pahnan hyvin, ja multakin näytti olevan melko kuivaa. Traktorin pyöriin ei edes tarttunut savea, Kultivaattorin kannatuspyörä hiukan keräsi pahnaa koska se oli asetettu aivan piikin viereen. Pitänee keksiä joku toinen paikka.Reunassa oleva tukipyörä on myös huonompi kun kokkareita vierii sängelle, ja ajaa seuraavaa linjaa, niin se pyörä pomppii niiden paakkujen päällä tehden vähän rytkivää siitä kulusta.
Mutta kyllä 500 euron rautakasa oli ihan hyvä ostos. Terveiset Someron K-Maatalouteen. Muutamat piikkien kiinnityspannat pitää kiristää.
-SS-
-
Pohjamaa on kuivaa, mutta silti pehmeää. Viime vuonna joutui ajamaan enintään kakkosvaihteella sitä kuivaa lohkaretta ylös. Nyt pystyi laskettelemaan viitosvaihteella, ja viilu vain lotisi paikalleen.
-SS-
-
Kultivoinnista ei tule mitään tällä kohtaan. Koko ajan on pysynyt pinnasta sen verran pehmeänä, että ei ota pitoa. Niinpä on kynnetty kuin vanhoina huonoina aikoina. Jotain 13ha täytyisi vielä koittaa kääntää, muuten edessä lautastalkoot keväällä.
-
Taitaa jäädä omat kynnöt kevääseen, kun aurat on muualla ajossa ja ennen viikonlopun lumisadetta pitäisi vielä kyntää parin asiakkaan loput pellot. Ensi viikolla näyttäisi tulevan talvi ennusteen mukaan. Saa nähdä tuleeko vielä takakesä kyntöjä ja lannan levitystä varten.
-
Minä luovutan syysmuokkauksien osalta. Nyt on 10cm lunta maassa, ja lisää pudottelee.. Viikonlopulle luvattu vettä reippaasti, eikä eilenkään ollut liian kuivaa kyntöhommissa. Alkaa kyllästyttää kelien vahtaaminen, ja rahaakin saa, jos jättää keväälle. Taidanpa palauttaa syysilmoituksen tänään, ja keskityn muihin askareisiin.
-
Viimeisen viikon aikana on kynnetty paskaa piiloon ja kyllä hommat taisi loppua näiltä osin. Kelit on olleet ihan hyviä kun pakkanen on "kuivattanut" pellon pintaa. Ainoastaan kuopallaan olevat paikat on olleet ongelmallisia ja kolme kertaa on lietekärry/traktori upotettu peltoon. Ainoat kerrat tänä suvena kun ollaan kiinni oltu.
Keväälle jää sitten kyntöä jonkin verran, mutta kuivalantaa on hyvä piilottaa kynnöksen alle sitten...
Sen verran vielä pitää mainita että matala kyntö näyttää tuottavan tulosta. Pintakerroksen multavuus on parantunut paljon. Meillä on pellot osin todella karkeita hietikoita ja maa on huomattavan paljon tummempaa kuin ennen näissä paikoissa. Paljon karjanlantaa ja nurmi kierrossa auttaa asiaa. Lisäksi viljan alla yleensä jotain heinää kasvamassa.
-
Alkaa olla jo turhan paksu jäinen kerros pinnassa. Ei ainakaan hääviä kynnöstä enää tule.
-
Alkaa olla jo turhan paksu jäinen kerros pinnassa. Ei ainakaan hääviä kynnöstä enää tule.
Eilen oli lietevaunulla tintatuissa päisteissä muutama sentti pinnasta jäässä, ei sanottavasti haitannut kyntöä. Olosuhteet lietteenajolle ja kynnölle olleet täydelliset, kelit kuivui heti kun puitavat loppui.
-
Alkaa olla jo turhan paksu jäinen kerros pinnassa. Ei ainakaan hääviä kynnöstä enää tule.
Eilen oli lietevaunulla tintatuissa päisteissä muutama sentti pinnasta jäässä, ei sanottavasti haitannut kyntöä. Olosuhteet lietteenajolle ja kynnölle olleet täydelliset, kelit kuivui heti kun puitavat loppui.
Kyllä minäkin ihmettelen, lietevaunu ei jättänyt naapurikunnassa jälkeä vaikka
oli semmoinen kuorma-auton renkaista tehty teli. Aamulla oli ollut 7,5 astetta
pakkasta, ja koko päivä oli kuurassa maa. Nyt on 15 cm lunta.
Onneksi sulanee vielä pois, pääsee koittamaan kyntämistä vielä. Turhaan en meinaa
välttejä kurastaa, ajetaan loppuun se mikä on päätetty, syysilmoituksessa...
-SS-
-
Harvinaisen kuivat paskanajo ja kyntökelit olleet tänä syksynä. Ei ole kosteudesta ollut harmia. Eilen meni laatta tyhjäksi ja loput kynnetty, mutta eiköhän se vielä kelit tule ma-ti, jolloin vanhan lain mukaan saa levitellä. Sitten saa mulle paskanajo piisata ja ilmoitan patteroinnista :) Hehtaarin multamaata voin yrittää kyntää, jos pinta jossain vaiheessa jäätyy. sais ens kesänä riistapelloksi. Jos ei, niin ajelen sen keväällä hankmolla mustaksi. Riittänee riistapellon muokkaukseksi.
-
Kaksi päivää urakkamiehet ajoivat kuivalantaa patteriin parilla koneella ja toivat heinäpaaleja (käärittyjä) paluukuormassa. Itse ajelin paaleja niiltä pelloilta, jonne ei lantaa ajettu. n. 160 isoa paalia heinää tuli lähes ilmaiseksi paluuna. Menokuormat sitten maksoivat senkin edestä... Huippukelit oli sekä lannan- että paalinajoon. Mutta levitys ja kyntö jäänee tältä syksyltä.
-
Kyllä tosiaan märempiäkin syksyjä nähty, 2012 kyntö ei meinannut onnistua, nyt aivan helppoa. Tää kausi oli erilainen. Joka päivä vähäsen, mikä estää puinnit.
-
Kylläpä on savi mureaa ja kevyttä kyntää tänä vuonna. Ero viime syksyn tinttisaveen valtava. Kunnon routa ja kuiva kasvukausi tehnyt hyvää.
-
2004 oli mun uran karmein kyntösyksy. Tieltä ei voinut poiketa pellolle, jos ei ollut vetoriimu mukana. Saattoi upota ihan minne vaan. Lisäksi kun pakosta tyhjentelivät lietesäiliöitään litimärille pelloille, niin oli kyntömiehen painajaissyksy.
-
Olen kyntänyt tammikuussa, ei tarttunu edes renkaisiin. Miten tai mitä kasvoi seuraavana kesänä en vaan muista. Nyt klikkailen syysilmoitusta, suorakylvöö vaan noille vehnille mitä jäi ulos, helppoa ja halpaa, tuet nousee ja lannoite saa käyttää vain salttua. Murheelista. Vähän muta peltoja jätän kevätkyntöön ja rypsiä niille, jonkin verran parempia savia kevätmuokaukseen jää. n. 10 ha kultivoin jos pystyy vielä tänä syystalvena, lumet häviää ja sataa vettä
-
Monella on vielä puinnit ja köntin kuskaamiset kesken ni eivätpä ole paljon muokkailleet. Olkia on paalaamatta karhoilla ja paalattuja olkipaaleja pönöttää valkoisella lakilla jonossa pelloilla.
Notta köööööööllä.
-
Voi voi meitä, Pasilassa heristetään taas nyrkkiä.
USA:sta matkitut viljelyopit pilaavat Suomenlahden https://yle.fi/uutiset/3-9861482
-
Voi voi meitä, Pasilassa heristetään taas nyrkkiä.
USA:sta matkitut viljelyopit pilaavat Suomenlahden https://yle.fi/uutiset/3-9861482
Ylen jutusta sai käsityksen, että Ohiossa siemen suorakylvetään, mutta lannoitus tehdään erikseen pintalannoituksena. Meillä Suomessa suorakylvetään sekä siemen että lannoite samalla kertaa maan sisään.
-
Fosforin rikastumisesta muokkaamattoman maan pintaan on ollut saatavilla tietoa, syke ja ympäristöjärjestöt kuitenkin ovat muokkaamattomuutta vaatineet. Nyt sitten pesevät asiasta kätensä ja syyllisiä ovat rahanahneet viljelijät.
-
Voi voi meitä, Pasilassa heristetään taas nyrkkiä.
USA:sta matkitut viljelyopit pilaavat Suomenlahden https://yle.fi/uutiset/3-9861482
Ylen jutusta sai käsityksen, että Ohiossa siemen suorakylvetään, mutta lannoitus tehdään erikseen pintalannoituksena. Meillä Suomessa suorakylvetään sekä siemen että lannoite samalla kertaa maan sisään.
Kyllä osaavat sielläkin sijoittaa. Lisäksi esimerkiksi viherlannoitukset
ja peitekasvit toimivat fosforipumppuina, nostavat syvemmältä
fosfaatteja pintaan. Mm. lupiini on tämmöinen.
Taisin kirjoittaa tuosta ilmiöstä jo vuosia sitten täällä, kun löysin sikäläisiä
valumatutkimuksia. Tätä tilannetta on vaikea yhdistää suorakylvöön,
koska se tuntuu arkijärjen vastaiselta. Kevytmuokkauksesta, varsinkin
sellaisesta, joka jauhaa pintamaan helposti liettyväksi, tätä ei ole
vaikea uskoa. Esim. Nummipusulassa on hiesuisia maita, ja kevyt-
muokkauksilta lähtee pahnansekaista lietettä ojiin kymmeniä senttejä
syviä valumauria pitkin.
Toinen asia, jota on vaikea hahmottaa, on typpivalumat; mihin menee
viherlannoituksen 100-200 kg/ha typpi, kun seuraavan vuoden sadossa se ei
kuitenkaan näy ?
-SS-
-
Alkaa olla jo turhan paksu jäinen kerros pinnassa. Ei ainakaan hääviä kynnöstä enää tule.
Eilen oli lietevaunulla tintatuissa päisteissä muutama sentti pinnasta jäässä, ei sanottavasti haitannut kyntöä. Olosuhteet lietteenajolle ja kynnölle olleet täydelliset, kelit kuivui heti kun puitavat loppui.
Kyllä minäkin ihmettelen, lietevaunu ei jättänyt naapurikunnassa jälkeä vaikka
oli semmoinen kuorma-auton renkaista tehty teli. Aamulla oli ollut 7,5 astetta
pakkasta, ja koko päivä oli kuurassa maa. Nyt on 15 cm lunta.
Onneksi sulanee vielä pois, pääsee koittamaan kyntämistä vielä. Turhaan en meinaa
välttejä kurastaa, ajetaan loppuun se mikä on päätetty, syysilmoituksessa...
-SS-
Miten mielestäsi 15 senttiä lunta haittaa kyntöä,ja jos haittaa laita lumiaura nokalle niin ei lumet käänny maan sisään.
-
Alkaa olla jo turhan paksu jäinen kerros pinnassa. Ei ainakaan hääviä kynnöstä enää tule.
Eilen oli lietevaunulla tintatuissa päisteissä muutama sentti pinnasta jäässä, ei sanottavasti haitannut kyntöä. Olosuhteet lietteenajolle ja kynnölle olleet täydelliset, kelit kuivui heti kun puitavat loppui.
Kyllä minäkin ihmettelen, lietevaunu ei jättänyt naapurikunnassa jälkeä vaikka
oli semmoinen kuorma-auton renkaista tehty teli. Aamulla oli ollut 7,5 astetta
pakkasta, ja koko päivä oli kuurassa maa. Nyt on 15 cm lunta.
Onneksi sulanee vielä pois, pääsee koittamaan kyntämistä vielä. Turhaan en meinaa
välttejä kurastaa, ajetaan loppuun se mikä on päätetty, syysilmoituksessa...
-SS-
Miten mielestäsi 15 senttiä lunta haittaa kyntöä,ja jos haittaa laita lumiaura nokalle niin ei lumet käänny maan sisään.
Sillä tavalla tietenkin, että tulee mennyksi toiseen maakuntaan hoitamaan lumiauraa. Kyllä on lunta kynnetty maan sisään maailman sivu.
-SS-
-
Sää ot sitten maailman sivun kyntäny, erinomanlaista toimintaa.
-
Sää ot sitten maailman sivun kyntäny, erinomanlaista toimintaa.
Onks Dr.Wholla menny delvotestin teko pieleen vai mikä taas ahistaa?
-
Sää ot sitten maailman sivun kyntäny, erinomanlaista toimintaa.
Onks Dr.Wholla menny delvotestin teko pieleen vai mikä taas ahistaa?
ei yhtään mikään, tuoos kun vaan yksi valitti että 15 senttiä lunta haittaa kyntöä ja samaan hengenvetoon maailman sivu on kyntänyt lunta.Pulu lie kaatunut kun alkoi räköttään.
-
Sää ot sitten maailman sivun kyntäny, erinomanlaista toimintaa.
Onks Dr.Wholla menny delvotestin teko pieleen vai mikä taas ahistaa?
ei yhtään mikään, tuoos kun vaan yksi valitti että 15 senttiä lunta haittaa kyntöä ja samaan hengenvetoon maailman sivu on kyntänyt lunta.Pulu lie kaatunut kun alkoi räköttään.
Oikein tarkkaan kun tutkit, en ole missään sanonut, että lumi haittaisi kyntöä. Et varmaan pysty ollenkaan kuvittelemaan, että se lumipyryn loppuminen voisi mahdollistaa tai haitata kyntämistä muullakin mekanismilla kuin kyntöauran vantaan ja siiven seudulla, esimerkiksi tilalle matkustamisen mahdollistumisella ? Lopetin kynnön puolen yön aikaan keskiviikkona, kun lunta oli jo reippaat 5 cm, lumen haittaamatta millään tavalla muuten kuin muuraamalla hytin klasit umpeen. Siitä 90 minuutin päästä kun piti olla jo kierroksella, joka kesti torstaiaamuna noin puoli kymmeneen. Sitten normi työmaalle, ja kirjoitin kyseisen viestin illalla vähän vajaa kymmeneltä, ennen lähtemistä kakkoskierrokselle.
Eli haittasi kyntämistä, mutta ei sillä tavalla kuin otaksuit meikälläisen ajatelleen.
Valitettavasti siis keksit omiasi, eikä siinä mitään.
-SS-
-
tässä nyt jo delvotestitkin on vedetty kyntöhommiin.mullakin haittaa kyntöhommia se kun ei voi kyntää.ota siitä sitten selvä.
-
Nii totta kai voit hakemalla hakien löytää ristiriitaisuuksia kirjoittamisistani, mutta myönnä pois, tässä tapauksessa otit ehkä liikaa etukenoa, ja lähdit harhateille.
-SS-
-
tässä tapauksessa otit ehkä liikaa etukenoa, ja lähdit harhateille.
-SS-
Niinko tuo päivystävä dosentti Ylen annossa? Sattuu sitä paremmissakin piireissä.
-
Sää ot sitten maailman sivun kyntäny, erinomanlaista toimintaa.
Onks Dr.Wholla menny delvotestin teko pieleen vai mikä taas ahistaa?
ei yhtään mikään, tuoos kun vaan yksi valitti että 15 senttiä lunta haittaa kyntöä ja samaan hengenvetoon maailman sivu on kyntänyt lunta.Pulu lie kaatunut kun alkoi räköttään.
Oikein tarkkaan kun tutkit, en ole missään sanonut, että lumi haittaisi kyntöä. Et varmaan pysty ollenkaan kuvittelemaan, että se lumipyryn loppuminen voisi mahdollistaa tai haitata kyntämistä muullakin mekanismilla kuin kyntöauran vantaan ja siiven seudulla, esimerkiksi tilalle matkustamisen mahdollistumisella ? Lopetin kynnön puolen yön aikaan keskiviikkona, kun lunta oli jo reippaat 5 cm, lumen haittaamatta millään tavalla muuten kuin muuraamalla hytin klasit umpeen. Siitä 90 minuutin päästä kun piti olla jo kierroksella, joka kesti torstaiaamuna noin puoli kymmeneen. Sitten normi työmaalle, ja kirjoitin kyseisen viestin illalla vähän vajaa kymmeneltä, ennen lähtemistä kakkoskierrokselle.
Eli haittasi kyntämistä, mutta ei sillä tavalla kuin otaksuit meikälläisen ajatelleen.
Valitettavasti siis keksit omiasi, eikä siinä mitään.
-SS-
Kummalliseksi on nykyajan lumityöurakointi mennyt, kun pitää mennä kiiruusti raapimaan 5 cm ensilumetkin pois ihmisten jaloista. Täällä maalla ei onneksi tarvi, johan yksityisteiden pitäjät tulisi silmille, kun siinä ensilumen mukana helposti siirtyisi tien sivuun 2-3 sentin sorakerroskin. Kaupunkilaiset on kovin vaativia lumiallergioineen.
-
juu, ja sit kun kynnys on 3-4 sentiä niin alkaa jo pikkasen ihmetellä missä nuo luulee elävänsä. koneet ajaa hirmu kolinalla sitä hyyhmää ja sit on joka paikassa net pikkukinokset laidoilla. ja taas meni paaaljon rahaa kaupuntilta. nooo, onneks urakoijat on sumalaisia ja koneet kans. paras tuossa oli kun oli 3 senttiä ja piti lähteä mettäautotietä aukaseen ku tukkirekka oli tulossa!!
-
Onneksi tuli vietyä jatkoaikahakemus kuntaan. Loppuviikolla pitäisi jo lauhtua ja lumien sulaa, joten pääsee lannanlevitykseen ja kyntämään. 10 cm lumi sopivasti suojaa maata, kun pakkasta oli viime yönäkin -13. Kesäpööllä hiukan käyntihäiriöitä koneissa aamutuimaan. Ihan kuin olis kevättalvi, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, lunta ja pakkasta.
-
Mennyt viikko oli erinomainen kyntökelien puolesta. Pakkasta sopivasti, ihan lopussa alkoi metsänvarjopaikat olemaan turhan tiukassa. 2002 hommattiin kultivaattori, siitä alkaen joka vuosi kultivoitu, paria lautasmuokkaajasyksyä lukuunottamatta koko ajan. Nyt ekan kerran ei lainkaan. Kaikki muokkaukset käytännössä kyntöä. Tosi siistiä.
-
Mennyt viikko oli erinomainen kyntökelien puolesta. Pakkasta sopivasti, ihan lopussa alkoi metsänvarjopaikat olemaan turhan tiukassa. 2002 hommattiin kultivaattori, siitä alkaen joka vuosi kultivoitu, paria lautasmuokkaajasyksyä lukuunottamatta koko ajan. Nyt ekan kerran ei lainkaan. Kaikki muokkaukset käytännössä kyntöä. Tosi siistiä.
Toisaalta kevättä silmällä pitäen niin pääset ajoissa kylvöille ja kohtuu suuret sateet mahtuu maahan kun on kynnetty.
Ei välttämättä huono homma....
-
Vaihtoehdot oli todella vähissä. Kyntö oli ainoa minkä sai toimimaan. Ennemmin kyntö kuin järjetön määrä sängelle, ite en saa viimeksi mainittua toimimaan tai sanotaan niin, että riskit on aika kovat. Kauralla ja vehnällä menee, mutta ohrat ottaa kovin helposti nokkiinsa.
-
Jos aikaisuutta haetaan, niin kevätkynnöllä ehkä pääsee aikaisimmin kylvämään. Kuorettumisvaaraa on vähiten ja vettä mahtuu parhaiten.
Mutta tuurista sitten on kiinni, tuleeko viileä ja sateinen alkukesä.
-SS-
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Mistä tuota lunta oikeen riittää...
JOS tämä lumimäärä olisi tupsahtanut pääkaupunkiseudulle, lehdet kirkuisivat punaisin otsikoin yhtäkkistä talven tuloa. Lunta noin 25 senttiä, tuli toissa illan-yön aikana. Ja taas tulee lisää, pakkasviikko päälle joten talvea kestää ainakin viikon. Haittaa kummasti maaharrastuksia.
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Mistä tuota lunta oikeen riittää...
JOS tämä lumimäärä olisi tupsahtanut pääkaupunkiseudulle, lehdet kirkuisivat punaisin otsikoin yhtäkkistä talven tuloa. Lunta noin 25 senttiä, tuli toissa illan-yön aikana. Ja taas tulee lisää, pakkasviikko päälle joten talvea kestää ainakin viikon. Haittaa kummasti maaharrastuksia.
Hintsut lähtee laskettelemaan, tunnustatko kuuluvasi mutkamäkimulkeroihin?
⛷️⛷️⛷️
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Mistä tuota lunta oikeen riittää...
JOS tämä lumimäärä olisi tupsahtanut pääkaupunkiseudulle, lehdet kirkuisivat punaisin otsikoin yhtäkkistä talven tuloa. Lunta noin 25 senttiä, tuli toissa illan-yön aikana. Ja taas tulee lisää, pakkasviikko päälle joten talvea kestää ainakin viikon. Haittaa kummasti maaharrastuksia.
No ei paljon vähemmäksi jäänyt pyryä silloin 26. - 27.10. Nyt on jo talvirenkaat kaikilla, silloin ei vielä ollut. Se toi suurimmat ongelmat, mutta lähinnä raskaalle liikenteelle.
Nyt jos lämpötila laskee edes vähän alle 4 asteen, niin suola-autot vilkuttelevat illtasella tiet kuin tiet rapaisiksi.
-SS-
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Mistä tuota lunta oikeen riittää...
JOS tämä lumimäärä olisi tupsahtanut pääkaupunkiseudulle, lehdet kirkuisivat punaisin otsikoin yhtäkkistä talven tuloa. Lunta noin 25 senttiä, tuli toissa illan-yön aikana. Ja taas tulee lisää, pakkasviikko päälle joten talvea kestää ainakin viikon. Haittaa kummasti maaharrastuksia.
Hyvä,että 5cm löytyy.Näkyy nuo sateet menevän vähän miten sattuu ja jatkossa tulee vielä lisää.
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Mistä tuota lunta oikeen riittää...
JOS tämä lumimäärä olisi tupsahtanut pääkaupunkiseudulle, lehdet kirkuisivat punaisin otsikoin yhtäkkistä talven tuloa. Lunta noin 25 senttiä, tuli toissa illan-yön aikana. Ja taas tulee lisää, pakkasviikko päälle joten talvea kestää ainakin viikon. Haittaa kummasti maaharrastuksia.
Hintsut lähtee laskettelemaan, tunnustatko kuuluvasi mutkamäkimulkeroihin?
⛷️⛷️⛷️
Kyllä, ala-asteella kävin kerran ja heti perään yläasteella toisen kerran...
Mieluummin lähden kattomaan sulaa lunta palmujen alle :)
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Mistä tuota lunta oikeen riittää...
JOS tämä lumimäärä olisi tupsahtanut pääkaupunkiseudulle, lehdet kirkuisivat punaisin otsikoin yhtäkkistä talven tuloa. Lunta noin 25 senttiä, tuli toissa illan-yön aikana. Ja taas tulee lisää, pakkasviikko päälle joten talvea kestää ainakin viikon. Haittaa kummasti maaharrastuksia.
Hintsut lähtee laskettelemaan, tunnustatko kuuluvasi mutkamäkimulkeroihin?
⛷️⛷️⛷️
Kyllä, ala-asteella kävin kerran ja heti perään yläasteella toisen kerran...
Mieluummin lähden kattomaan sulaa lunta palmujen alle :)
Kerran olen käynyt Levillä. Rinteessä en käynyt muualla kuin rinneravintolassa. Siellä oli kivaa. Moottorikelkalla pärräiltiin ja Hullussa Porossa hilluttiin. Ei ole pahemmin inspiraatiota enää tuohon, paljon mielenkiintoisempiakin hommia olemassa.
-
Mistä tuota vettä oikein tulee.. Tuntuu että on satanut kuukauden putkeen. Pellot on niin velliä, ettei tuonne millään koneella voi ajaa.. Alkaa nyppii, ku ei pääse mitään tekemään..
Vain kuukauden? Täällä monsuunikausi alkoi viikko ennen juhannusta ja sen jälkeen on ehkä ollut 10 sellaista päivää, että taivaasta ei ole tippunut tipaakaan.
-
Tässä lounaisrannikolla oli erilainen ilmasto kuin esimerkiksi Lohjalla. Juhannuksesta kuun loppuun 5 sateetonta päivää, heinäkuussa 19, elokuussa 18, syyskuussa 16, lokakuussa 12 ja marraskuussa tähän mennessä ollut viisi sateetonta päivää. Yhteensä juhannuksesta 75 päivää, jolloin ei tullut edes 0.1 mm mittariin. Voimakas kaste jo sen 0,1 - 0,2 mm tekee mittariin.
-SS-
-
"Nyt jos lämpötila laskee edes vähän alle 4 asteen, niin suola-autot vilkuttelevat illtasella tiet kuin tiet rapaisiksi."
On se suolanlevitys ihan älytöntä. Ainakin näillä hoodeilla ainoa talvihoidon muoto
päätieverkolla. Sataa tai paistaa suolaa levitetään etukäteen ja jälkikäteen. Ei kiinnosta
ituhippejä pohjaveden pilaantuminen. kaipa sekin menee maatalouden piikkiin.
-
Eilen hyvä keli kultivoida. Vissiin runsaat sateet murentaneet ja kuivannut usempi päivä ja yöllä pakkasta.Ei sutunu vaikka syvään päästinkin ja vauhtia sai olla. Ihan kokeilin, olisin lopettanut jos olis ollut sutimista ja traktori paninunut muokkauskerroksen läpi. Nyt taas luvattu runsaita sateita.
-
epäilen,että ei ihan paras keli kultivointiin, kyntö ehkä parempi moiseen.
-
Tulipa sitten vielä tämmöinenkin ongelma tälle kaudelle. Muokkaukset vielä pahoin kesken, ja maat jäätyvät joka yö lisää niin, jotta ei jälkeä pian saa enää raawittua kuin kaivinkoneella. Toki nykyään voivat lämpimät kelit jatkua vielä tammikuulle asti, mutta lähipäivinä näyttäisi routa vain lisääntyvän, eikä se pian enää millään pikkulämpimillä sulakaan.
-
Tulipa sitten vielä tämmöinenkin ongelma tälle kaudelle. Muokkaukset vielä pahoin kesken, ja maat jäätyvät joka yö lisää niin, jotta ei jälkeä pian saa enää raawittua kuin kaivinkoneella. Toki nykyään voivat lämpimät kelit jatkua vielä tammikuulle asti, mutta lähipäivinä näyttäisi routa vain lisääntyvän, eikä se pian enää millään pikkulämpimillä sulakaan.
Keväällä suorakylvöä tai lautasmuokkaajalla sänget auki.
-
Eilen onnistui vielä hyvin. Ainut missä ei mennyt mitenkään maahan oli kohta missä oli ollut yhdistelmä kalkkia. Hieman tivistynyt ja jäätynyt kun siinä kuormattu.
Tuossa nevapohjaisessa maassa itseasiassa tuo jäätyminen auttoi pysymään pinnalla :)
Näyttää kyllä siltä että jäätyy ennemmin ennen kuin ehtii saada kaikki tehtyä. Miettinyt jo että pitäisikö ostaa kultivaattori jouduttamaan kevät hommia. Voisi jatkossa kevät muokkaukset hoitaa sillä.
En vain oikein tiedä minkälaista tuollainen 100hv vehje jaksaisi järkevästi vetää .
-
Eilen onnistui vielä hyvin. Ainut missä ei mennyt mitenkään maahan oli kohta missä oli ollut yhdistelmä kalkkia. Hieman tivistynyt ja jäätynyt kun siinä kuormattu.
Tuossa nevapohjaisessa maassa itseasiassa tuo jäätyminen auttoi pysymään pinnalla :)
Näyttää kyllä siltä että jäätyy ennemmin ennen kuin ehtii saada kaikki tehtyä. Miettinyt jo että pitäisikö ostaa kultivaattori jouduttamaan kevät hommia. Voisi jatkossa kevät muokkaukset hoitaa sillä.
En vain oikein tiedä minkälaista tuollainen 100hv vehje jaksaisi järkevästi vetää .
Mikä ihmeen hinku porukalla on ostaa kultivaattoreita kevätmuokkauksiin? Jos muokkaussyvyys keväällä on maks 5cm niin eikö kultivaattori ole aika järeä vehje? Ei sillä tasaista matalaa muokkausta ainakaan saa aikaiseksi.
Tulipa sitten vielä tämmöinenkin ongelma tälle kaudelle. Muokkaukset vielä pahoin kesken, ja maat jäätyvät joka yö lisää niin, jotta ei jälkeä pian saa enää raawittua kuin kaivinkoneella. Toki nykyään voivat lämpimät kelit jatkua vielä tammikuulle asti, mutta lähipäivinä näyttäisi routa vain lisääntyvän, eikä se pian enää millään pikkulämpimillä sulakaan.
Keväällä suorakylvöä tai lautasmuokkaajalla sänget auki.
Tai sit sellainen äes joka selviää oljista. Tämä ainakin savimailla se paras vaihtoehto heti suorakylvön jälkeen. Lautastinttari tinttaa sen kuitenkin vielä märän pohjan niin se on oikeastaan aika huono vaihtoehto. Jotkut kevyet maalajit voivat olla erijuttu mut savilla näin.
Täällä saviseudulla ei kunnollista syysmuokkauskeliä ole enää elokuun puolenvälin jälkeen ollut. Syyskuun alussa tehtiin viimeisiä ja vieläkin olisi 25ha jäljellä. Katson et ei järkeä mennä märkään rypemään. Tulisi yksi pikkupakkasella oleva kokonainen päivä niin voisi vielä harkita mut muuten olkoon kevääseen.
-
Eilen onnistui vielä hyvin. Ainut missä ei mennyt mitenkään maahan oli kohta missä oli ollut yhdistelmä kalkkia. Hieman tivistynyt ja jäätynyt kun siinä kuormattu.
Tuossa nevapohjaisessa maassa itseasiassa tuo jäätyminen auttoi pysymään pinnalla :)
Näyttää kyllä siltä että jäätyy ennemmin ennen kuin ehtii saada kaikki tehtyä. Miettinyt jo että pitäisikö ostaa kultivaattori jouduttamaan kevät hommia. Voisi jatkossa kevät muokkaukset hoitaa sillä.
En vain oikein tiedä minkälaista tuollainen 100hv vehje jaksaisi järkevästi vetää .
Mikä ihmeen hinku porukalla on ostaa kultivaattoreita kevätmuokkauksiin? Jos muokkaussyvyys keväällä on maks 5cm niin eikö kultivaattori ole aika järeä vehje? Ei sillä tasaista matalaa muokkausta ainakaan saa aikaiseksi.
No jos maalajit on sellaisia että kevätkyntö on toimiva vaihtoehto nin miksi kultivaattori ei toimisi ihan yhtälailla?
-
Eilen onnistui vielä hyvin. Ainut missä ei mennyt mitenkään maahan oli kohta missä oli ollut yhdistelmä kalkkia. Hieman tivistynyt ja jäätynyt kun siinä kuormattu.
Tuossa nevapohjaisessa maassa itseasiassa tuo jäätyminen auttoi pysymään pinnalla :)
Näyttää kyllä siltä että jäätyy ennemmin ennen kuin ehtii saada kaikki tehtyä. Miettinyt jo että pitäisikö ostaa kultivaattori jouduttamaan kevät hommia. Voisi jatkossa kevät muokkaukset hoitaa sillä.
En vain oikein tiedä minkälaista tuollainen 100hv vehje jaksaisi järkevästi vetää .
Mikä ihmeen hinku porukalla on ostaa kultivaattoreita kevätmuokkauksiin? Jos muokkaussyvyys keväällä on maks 5cm niin eikö kultivaattori ole aika järeä vehje? Ei sillä tasaista matalaa muokkausta ainakaan saa aikaiseksi.
No jos maalajit on sellaisia että kevätkyntö on toimiva vaihtoehto nin miksi kultivaattori ei toimisi ihan yhtälailla?
Niinpä niin. No sitten antaa mennä vain..
-
Kultivaattorilla ehkä saa maan kuivahtamaan vähemmällä maan vaivaantumisella kylvökerroksen alapuolelta. Lautanen tuntuu hiertävän sen hiukan vielä kostean saven murut umpeen, ja siinä onkin sitten koko kesäksi keltainen oras kuolemassa, satoi tai ei.
Kun puimurissa ei ole pahnat pölyksi myllyttävää silppuria, semmoinen vanhanajan pahnasilppu ei taas oikein mistään sänkiäkeestä mene hyvin, pitää olla sen seitsemän akselia, pitäisi ehkä sitten alkaa yhdistämään kahta vanhemman sukupolven joustopiikkiäestä peräkkäin, että saa riittävästi porrastusta vantaaseen.
-SS-
-
Kyllähän aika moni asia saadaan ratkaistua hankkimalla juuri sopivaa kalustoa millä saa työn tehtyä ja mielellään nopeasti sekä liikaa itseään rasittamatta. Tulee vain aika kalliiksi.
-
Kyllähän aika moni asia saadaan ratkaistua hankkimalla juuri sopivaa kalustoa millä saa työn tehtyä ja mielellään nopeasti sekä liikaa itseään rasittamatta. Tulee vain aika kalliiksi.
Kyllä.
Aika moni vannoutunut savimaan kevätkultivoija on selittänyt minulle läpileikkaavien siipiterien erinomaisuuden keväisessä rikkatorjunnassa ja kylvöpohjaa hipovassa muokkauksessa. Kuitenkin kun menen illan hämärtyessä potkimaan näitä mulloksia, huomaan muokkaussyvyyden olevan lähempänä viittätoista kuin viittä senttiä. Jos itse tekisin näin, ei takuulla itäisi koko kesänä mitään, paitsi siinä vaiheessa, kun huokaisisi helpotuksesta, että peltoon ei tosiaankaan tule koko kesänä mitään ja eikun syysrapsin kylvöön.. Matala, n. 5 cm:n lautasmuokkaus, sen sijaan on antanut minullekin ihan hyviä kokemuksia näinä kuivempina vuosina. Joskin vastoin kaikkia ennakko-odotuksia tuntuu siltä, että viljelykset näinä Sahara-kesinäkin ovat parhaiten onnistuneet perinteisesti syyskynnetyillä lohkoilla.
Jos olisi käynyt isossa jaossa niin hyvä tuuri, että olisi siunaantunut kevätkyntökelpoista maata, voisin kyntää/syväkultivoida vaikka kaiken keväällä, mutta kun ei ole, niin on leikittävä todellakin KEVYTmuokkauksen kanssa keväällä. Kaikkea kun ei viitsi tai edes voi kyntää syksyllä.
-
Lautasäes keväällä sängellä onkin joskus yllättänyt hyvästi, mutta on päinvastaisiakin kokemuksia. Multamailla lautanen on aivan hyvä. Hiukankin kosteassa hiesussa ja aitosavessa ei ehkä. Siksi on nyt tuo neljärullainen lapiorullaäes, kuluneena kesänä parempi tulos oli kuin mikään muista kokeilluista, kultivaattori, lautanen tai kevätkyntö. No, siis näistä muista nyt ei kasvanut mitään puitavaa. Mutta lapiorulläes jotenkin sai aikaan kuohkean kylvöpohjan, ja silppusi pahnaa maan sisään. Märkyyden näkee heti rullaan kertyvästä savesta, joten ei sillä varmaan ihan liian märkään pääse edes laittamaan. Lautasessa on veitset puhtaanapitoon, niin voi olla että vaan märkiä saviliuskoja alkaa heitellä, ja ne ovat tosi pahat sitkistymään aurinkoon tuotuna. Siemenen itämiselle altis multa loppuu kokonaan.
-SS-
-
Aika moni vannoutunut savimaan kevätkultivoija on selittänyt minulle läpileikkaavien siipiterien erinomaisuuden keväisessä rikkatorjunnassa ja kylvöpohjaa hipovassa muokkauksessa. Kuitenkin kun menen illan hämärtyessä potkimaan näitä mulloksia, huomaan muokkaussyvyyden olevan lähempänä viittätoista kuin viittä senttiä.
Mä olen kyllä ajanut ihan oikeasti 5 cm tai alle. Ihan olen jäljestä mitannut.
Homma ei onnistu savikolla ellei maa ole jo niin kuivaa että se hajoaa hienoksi ajaessa. Mitään siipiterällä veistettyjä savipötköjä ei pidä tehdä. Ne kun päästää kuivumaan auringossa niin...
Joskus taisin laittaa tänne pienen videopätkänkin tuosta puuhasta. Hetkinen, yritän etsiä sen viestin jostain..
Tuossa:
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=98807.msg1701417#msg1701417
-
Aika moni vannoutunut savimaan kevätkultivoija on selittänyt minulle läpileikkaavien siipiterien erinomaisuuden keväisessä rikkatorjunnassa ja kylvöpohjaa hipovassa muokkauksessa. Kuitenkin kun menen illan hämärtyessä potkimaan näitä mulloksia, huomaan muokkaussyvyyden olevan lähempänä viittätoista kuin viittä senttiä.
Mä olen kyllä ajanut ihan oikeasti 5 cm tai alle. Ihan olen jäljestä mitannut.
Homma ei onnistu savikolla ellei maa ole jo niin kuivaa että se hajoaa hienoksi ajaessa. Mitään siipiterällä veistettyjä savipötköjä ei pidä tehdä. Ne kun päästää kuivumaan auringossa niin...
Joskus taisin laittaa tänne pienen videopätkänkin tuosta puuhasta. Hetkinen, yritän etsiä sen viestin jostain..
Tuossa:
https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=98807.msg1701417#msg1701417
Uskon, mutta kovin moni vetää oikeasti hirveän syväänkin. Jotain kertoo myös se, että melkein kaikki tämän alueen kevätmuokkaajat ovat vaihtaneet kultivaattorin lautasmuokkariin. Ja syysmuokkauksessa taas toisinpäin.
Kummalla mahtaa onnistua matala muokkaus paremmin: hanhenjaloilla vai siipiterillä?
-
Syyskyntö on kaiken maanmuokkauksen perusta meidän ilmastossa. Totesi köppä. Ei tainnu väärässä olla. Hyvin menee vielä yö pakkaset kuivatti kivasti.
-
Syyskyntö on kaiken maanmuokkauksen perusta meidän ilmastossa. Totesi köppä. Ei tainnu väärässä olla. Hyvin menee vielä yö pakkaset kuivatti kivasti.
Mä kehtaan olla tuosta eri mieltä. Savilla näillä alkukesän kuivilla ehdottomasti paras konsti on suorakylvö. Tähän kun lisää syksyisen ja keväisen olkiäkeellä, eli siis vähän semmoinen kuin luomun rikkaäes, ajon niin muuta ei tarvita. Kynnetty savi on monesti liian märkää "notkoista" ja kuivaa jo "harjanteista" kun sitä mennään keväisin muokkaamaan jotta oikean hetken löytäminen on käytännössä mahdotonta. Tällä saadaan aikaisiksi epätasainen orastuminen ja silloin peli on jo menetetty.
-
On tänä vuonna haastaa hommaa, ensin piinasi märkyys ja nyt pakkaset. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljion jää kyntämättä. NK.Normaalivuosina kynnetty miltei kaikki ja talvipeitteisyysprosentit minimiin. Tänä talvena maksimiin. Kevätmuokkauksista en pidä yhtään. Muutenkin hommia riittää silloin ihan riittävästi. Seuraillaanpa tilannetta. Kasvipeitteisyys ilmoitus on joskus vasta ensi vuoden puolella, joten saa kerralla oikein laitettua.
-
On tänä vuonna haastaa hommaa, ensin piinasi märkyys ja nyt pakkaset. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljion jää kyntämättä.
Meikäläisellä ainakin jää nyt koskematonta sänkeä talven yli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yöpakkaset huitelevat lähellä miinus kymmentä ja päivisinkin nollan paikkeilla. Aikamoiset lämpimät pitäisi tulla, jos tästä vielä maat sulaisivat muokkauskuntoon. Onneksi maat ovat pääosin kevätmuokkauksellekin sopivia, mutta tämä tietää lisää töitä sesonkiin.
-
On tänä vuonna haastaa hommaa, ensin piinasi märkyys ja nyt pakkaset. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljion jää kyntämättä.
Meikäläisellä ainakin jää nyt koskematonta sänkeä talven yli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yöpakkaset huitelevat lähellä miinus kymmentä ja päivisinkin nollan paikkeilla. Aikamoiset lämpimät pitäisi tulla, jos tästä vielä maat sulaisivat muokkauskuntoon. Onneksi maat ovat pääosin kevätmuokkauksellekin sopivia, mutta tämä tietää lisää töitä sesonkiin.
Kun alle 100 hv kalustolla pitäisi saada 40 ha viikkoon kynnettyä ja kylvettyä, ollaan suunnilleen mahdottoman äärellä... Vähintäänkin pitää hommata toinen kuski tuolle viikolle.
-
niiinpä. ja mistä noita hankittavissa niin onkin hyä kysymys. jokohan olis aika ruveta kyseleen. noooo, teköö sit kaks viikkoa.. ei taija enää paljon koskea lisää..
-
No on juu ihan täys työ viikossa kyntää pelkästään tuo ala, ainakin kun on pieniä ja epämuotoisia lohkoja. Toki jos on isoo sarkaa
-
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
-
^
Kevät kyntö kuivaa nopeaan märkänäkin keväänä.
-
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
Ei kai se lumen määrä kevään kuvumista määrää, routa on pahempi jos ei sada vettä. Kaveri oli viellä tänään kyntämässä, jotenkin näytti viellä sujuvan. Kyntämättömiä päisteitä ja kesken jätettyjä peltoja näkyy siellä täällä.
-
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
yli 80% ollut kasvipeitteisyyttä jo koko viime ohjelmakauden eikä se mitään ihmeitä tartte keväällä. Sitä mukaa kun paskakuski ehtii käydä levittämässä niin muokkailee joko äkeellä tai kultivaattorilla ja kylveskelee pois. Hyvinä keväinä kuivan syksyn jäljiltä jos ei ole uria niin on ihan suorakylvettykkin ja nämä toimet ihan vaan lypsyjen välissä
-
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
Ei kai se lumen määrä kevään kuvumista määrää, routa on pahempi jos ei sada vettä. Kaveri oli viellä tänään kyntämässä, jotenkin näytti viellä sujuvan. Kyntämättömiä päisteitä ja kesken jätettyjä peltoja näkyy siellä täällä.
Joo, kova routa pitää keväällä paljon pidempää pellot märkänä kuin iso lumimäärä. Ei tästä montaa vuotta ole kuin tää koettiin ihan käytännössä, paksu kerros pakkaslunta ja koko talven roudaton maa, kevät tulee ihan käsittämättömän äkkiä kun lumi alkaa sulamaan.
-
Vesisateettomat keväät ovat oikein nykyvuosien vitsaus. Ja näin ollen huono lopputulos sekä runsaslumisen että -routaisen talven jälkeen. Yleensä ei ole molempia samalla kertaa...
-
Todella vähän on syksyllä kynnetty,ei monikaan viitsinyt väkisin noita vellilaareja kyntää. Nyt alkaa olemaan maa jääs ja ens maanantai-tiistai paikkeille lupailee 40 senttiä lunta.Alkaa kelkkakelit.
Keväällä on aivan eri meiniki kun vain routa sulaa,kyntää ja seuraavana päivänä äestelee pois,aurinko ja henget korkealla.
-
Mä en ole kyntänyt omia peltoja aariakaan. Paitsi syysviljamaan.
En edes kultivoinut. Tai lautasmuokannut...
En ole muutenkaan paljoa kyntänyt noin 25 vuoteen.... keväällä ehkä jotain vähäisiä aloja. Ja nurmien lopetukset.
Erilaiset suorakylvö- ja minimimuokkausmenetelmät ovat toimineet tarpeeksi hyvin.
-
Tänään tuli kynnöt valmiiksi. Jurttiaumojen pohjia vielä, jos kelit kuukauden päästä suo. 15 hehtaarin jälkeen vaihdettiin kärjet vantaat ja puukot. Nyt on puukot ja pari kärkeä kadonneet.
-
Koitin tapailla huonolla Suomen kielellä uutiskirjettä, jossa todettiin seuraavaa : Maaliskuussa 24 Vipu mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta. Tarkoittaako tämä Suomeksi sitä että ollaan löysässä hirressä maaliskuuhun asti ja tukien maksu viivästyy ja siirtyy sinne. Täytyy kohta alkaan pyytään anteeksi että koitan tuottaa ruokaa. Pakkaset lopetti kynnöt, joten sateliitit voi sammuttaa siltä osin.
-
Heh, heh! Kuinka moni välikasvipelto näyttää maaliskuussa vihreältä? Jos oikein hyvä tuuri käy, näyttää kaikki vielä maaliskuun lopussakin valkoiselta, mutta muutoin kyllä varmaan aika synkältä mullokselta.
-
Koitin tapailla huonolla Suomen kielellä uutiskirjettä, jossa todettiin seuraavaa : Maaliskuussa 24 Vipu mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta. Tarkoittaako tämä Suomeksi sitä että ollaan löysässä hirressä maaliskuuhun asti ja tukien maksu viivästyy ja siirtyy sinne. Täytyy kohta alkaan pyytään anteeksi että koitan tuottaa ruokaa. Pakkaset lopetti kynnöt, joten sateliitit voi sammuttaa siltä osin.
Ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden osuus maksetaan joka tapauksessa kokonaan kesäkuussa 2024.
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/maksuaikataulu/
-
Kävin katsomassa noita paria lohkoa jotka jäivät muokkaamatta, koska kerääjäkasvituki, niin nyt vois alkaa olemaan keliä. Viikon verran kun pidellyt pakkasta satunnaisesti ja vettä ei ole tullut lisää kai kahteen viikkoon. Jos vaikka alkuviikosta lähtisi kokeilemaan.. ::)
-
Tais olla syysmuokkaukset ohi tältä syksyltä, liki 10 asteen yöpakkaset
Pitää siitä huolen, ja päivisinkin pakkasen puolella , eilen kynnin
Yhden lohkon alaosan ( puimurilla ryvötty kohta), oli vielä kosteaa
Noin viis senttiä jäässä, meni kohtuudella kun hitaammin ajo,
Kuivemmassa kohdassa jo 10 cm jäässä ylempänä, aurat ylös,
Ettei säry.
Ei ihan äkkiä sula tuo routakerros, pitäs olla pari viikkoa plussan puolella.
-
Ilmastomuutos?
-
Huomenna aattelin kokeilla auraa vielä maahan, Pirkanmaa ???
-
Jos oli kuivempaa savea, niin maa jäätyi hyvin, mutta pehmeessä ruopassa kantavuus alkoi pettää vaikka sunnuntaina oli melkein kymppi pakkasta. Ilmeisesti maassa on niin paljon vettä ja se pitää paikat lämpöisenä, että jäätyminen ei ole niin tehokasta kuin luulisi. Nyt tulee pari päivää lunta ja ne kun lossaa, niin aika pehmeetä on taas. Sellainen ilmiö on tälle vuodelle, että puista ei meinaa lähteä lehti irti. Hauskannäköinen, kun lumen päällä leijailee kuivuneita lehtiä.
-
just tuota kattelin äskön et omppupuista taitaa lähtöö oksat liikkelle aamusella... ei lehtiä osannu puottaa ennen lumia. pihavaahtera jo kylvi oksat ...
-
perimä tieto sanoo ettei lepänlehdet lumen päälle jää, eli lumet sulelee pois vielä. Joissain koivuissakin vielä lehtee, liekö kuivaneet kiinni.
-
koivut lehettömiä mut vaahterassa lehet vielä ja osa oksia alas taas.. ja kattelin että aamulla neöljältä ku läksin teitä aukomaan ni omppupuissa oli vielä lehet ja oksat paikallaan... mut puolinpäivin sit omppupuun oksia hankella... kiva kun talavi yllättää... muutki kui autoilijat. ei ollu paljon jälkiä neljältä teillä...
-
koivut lehettömiä mut vaahterassa lehet vielä ja osa oksia alas taas.. ja kattelin että aamulla neöljältä ku läksin teitä aukomaan ni omppupuissa oli vielä lehet ja oksat paikallaan... mut puolinpäivin sit omppupuun oksia hankella... kiva kun talavi yllättää... muutki kui autoilijat. ei ollu paljon jälkiä neljältä teillä...
Ajelin 20Km sivun traktorilla ilapaäivällä siinä lumipöpperössä. Jäläkijä oli kyllä, mutta teiden päihin pitäis kirjoittaa "ei talvikunnossa pitoa". Tai oli yksi 5km pätkä aurattu, mutta se ei ollut päätieverkostoa.
-
kiva kun nuo uutet urakoijat ottaa piiiitkiä pätkiä aurattavaks... tuossa miunki liitostiellä oli ajettu toiseen suuntaan joskus aamunkajossa mut ei päivällä vielä tultu toista kaistaa takas.. on siinä hyä teslalla kaahata...
-
Kasitonnarilaaksossa kynnettiin tänään varsin onnistuneesti, kun sielläpäin tänään vaihteeksi poikkesin.
-
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.
Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.
-SS-
-
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.
Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.
-SS-
Kristallipallon softan uusin versiopäivitys kertoo viljan hinnan olevan jyrkässä nousussa ensi kasvukaudella?
-
Loimaan suorakylvökoe ei merkitse enää mitään. Itämeren suojelulla ei ole väliä. Kasvipeitteisyystuella ei ole väliä. Kyntäminen on vallannut huolestuttavan paljon alaa kevytmuokkaukselta ja talviselta sängeltä. Jopa monimuodot kynnetään, koska ne saa lopettaa jo syksyllä. Valtaojien reunaa on ajettu viisisiipisellä viimeinen siipi tyhjän päällä.
Mitähän minä en nyt tiedä, mitä muut tietävät, olen ehkä ajasta kovin paljon jäljessä, en alkanut rullata edes pahnoja maahan äkeellä, vaikka nyt olisi ollut ensimmäistä kertaa semmoinen, jolla sai yhdellä ajokerralla ihan mullan näköistä.
-SS-
Kristallipallon softan uusin versiopäivitys kertoo viljan hinnan olevan jyrkässä nousussa ensi kasvukaudella?
Tai sitten kun 60% ei saa enää 100% rahoja niin katsottu paremmaksi muokata jo syksyllä..
-
Kristallipallon softan uusin versiopäivitys kertoo viljan hinnan olevan jyrkässä nousussa ensi kasvukaudella?
Niin, tuo oli ensin mielessä, mutta kun kynnön on osoitettu vuodesta toiseen olevan se pienisatoisin perusmuokkaus. Tai sitten suorakylvökokeessa on kyntöpalstan hoitaja, jolla on henkilökohtaisena motivaationa osoittaa suorakylvö paremmaksi ?
-SS-
-
Täällä Hämeenlinnasta Sipooseen kulkien ei juurikaan näy kuin sänkipeltoja. Vähän on kynnöksiä ja nekin lähinnä vettyneitä joihin oli tarkoitus laittaa monsuunisateeseen ruista
-
Vaatii kovaa luonnetta jättää kyntämättä
kun näkee kylän jokaisen pellon muuttuvan mustaksi, kun omat pikkupalstat loistavat siellä joukossa glyfottuna harmahtavana kuin lamppu pimiässä.
-SS-
-
Mutta onhan hyvin kynnetty pelto esteettisesti kaunis syksyllä, sekä keväällä kylvönjäljiltä. Ei mitään roskia pinnassa. (Olkia, heinämättäitä) ottamatta kantaa muihin seikkoihin…
-
Ei ole kyllä muutamaan kymmeneen vuoteen ollut näin vähän syysviljoja eikä syyskynnöksiä. 15 senttiä lunta ja routaakin jonkin verran.
-
Vaatii kovaa luonnetta jättää kyntämättä
kun näkee kylän jokaisen pellon muuttuvan mustaksi, kun omat pikkupalstat loistavat siellä joukossa glyfottuna harmahtavana kuin lamppu pimiässä.
-SS-
Sänkipelto on kauniimpi ja miellyttävämpi katsella kuin tyly kynnös. Sänkipellolla voi käydä aina kävelemässä ja perustaa helpommin hiihtolatuja. Riistakin tykkää sänkipelloista enemmän, koska sieltä löytyy aina jotain syötävää. Myös jyrsijäkanta, pienpedot ja yleensäkin koko ekosysteemi menestyy paremmin sänkimaiden yhteydessä. Jos kaikki olisi pelkkää kynnöstä niin todella ankea ja tumma olisi kaamosajan maisema. Se lisää todistetusti, jos nyt ei masennusta, niin ainakin tuo mukanaan jonkinlaista ahdistusta. Voi sanoa, että sänkipelto on ihmisen terveydelle parempi vaihtoehto kuin kynnös.
-
Pikemminkin vaatii kovaa luonnetta jättää ottamatta 50 €/ha siitä ettei
tee pellolla mitään, kuluttaa kallista löpöä kyntämiseen, auttaa hiiltä karkaamaan pellosta, helpottaa kyntöanturan muodostumista, samoin helpottaa ravinteiden ja maa-aineksen valumista vesistöihin syys- ja talvisateiden mukana.
-
Onhan se sänkipelto ehkä vähän mukavampi silmälle, mutta suurin hyöty lienee näinä kuivina keväinä se, että kosteus pysyy maassa pidempään ja tasaisemmin. Syysmuokatuilla on pakko ottaa joku tasausvärkki käyttöön, kun toisessa päässä peltoa on vielä lumi mettänrannassa ja toisessa päässä savi kuivuu jo käsiin.
-
Kehtaako tunnustaa vielä yhden perusteen olla kyntämättä: laiskuus...
-
Juu en minäkään saanut aikaiseksi yhtään kynnettyä, no keväällä vähän enempi. Toki ei silloinkaan paljoa kun kaikki nurmella, jos pistäis lantaa vähän paksummalti niin ei tartte kyntää ja kylvää niin paljoa…..
-
Kehtaako tunnustaa vielä yhden perusteen olla kyntämättä: laiskuus...
Kyllä itse ainakin kehtaan... Toisina vuosina viitsii enemmän, toisina vähemmän. Syyskylvöjä varten ei aina ehdi. Tänä vuonna syksyn märkyyskään ei ollut omiaan lisäämään kyntöintoa. Onpahan nyt sitä mielenmaisemaa kohottavaa sänkeä katseltavana.
-
Poika kynti syyslomaviikolla ne vähät mitä kynnettiin.
Olen kanssa suosinut kasvipeitteisyyttä ja sängen avausta keväällä mutta tänä vuonna kun katseli syyskynnettyjen oraita keväällä ja vertasi sängestä avattuihin alkoi tuntua että se 50 euroa kasvipeitteisyydestä on ihan karkkirahoja..
-
*** tänä vuonna kun katseli syyskynnettyjen oraita keväällä ja vertasi sängestä avattuihin alkoi tuntua että se 50 euroa kasvipeitteisyydestä on ihan karkkirahoja..
Tämä. Joku muukin siis on aistinut yleisen tutkimustiedon vastaisen ilmiön ? Voisiko se johtua siitä, että se toukokuun alun kylmä jäi sinne sänkimaihin, ja kynnökset lämpisivät nopeammin, jolloin maahan ei tullut kostean vaivautuvan saven vaurioita, kun sitten alettiin kylvää isommalla innolla toukokuun loppua kohti ? Kynnöksen orastuminen oli ainakin ohralla huomattavasti nopeampaa, ja rivit menivät umpeen aikaisemmin. Sitten tulikin kuivuus ja alkoi käristää kumpiakin kasvustoja samalla tavalla. Olisiko märkä talvi myös tiivistänyt sänkimaat, ja toukokuun lopulla aitosuorakylväjät alkoivat kuivatella peltoja lautasmuokkarilla, pinnasta kraappien.
En oikein osaa satoerosta sanoa, syyskynnöksellä oli Feedway-ohra, joka suoriutui jyrkällä savisella etelärinteellä, jolla Leijona-kevätvehnä kuoli, ihan tyydyttävästi, mutta Hermanni-ohrassa oli lähinnä satotaso nolla, paitsi syksyllä kevytmuokatuissa edes jotakin kasvoi.
-SS-
-
Tuota, mielestäni olen täälläkin aika moneen kertaan kirjoitellut siitä, kuinka omien havaintojeni mukaan syyskyntö tuntuu olevan perusvarmin ratkaisu melkein vuotena kuin vuotena. Saattaa tosin olla, että kuivuuden jatkuessa oikein pitkään, sängestä kevyesti avattu maa pystyy hyödyntämään maan niukkoja vesivaroja paremmin kuin syyskynnetty maa. Tätä en tosin voi vielä "varmaksi" sanoa - tutkimukset jatkuvat.
Suurin ongelma syysmuokatussa, niin kynnetyssä kuin kevytmuokatussakin, on kosteuden nopea haihtuminen keväällä. Todella tympäisee, kun aurinkoinen reuna pitäisi jo kylvää ja varjoinen reuna on vasta sulattanut lumensa - ja tämä on nykykeväinä, kun ei sada, aivan oleellinen ongelma! Sänkimaa, jos olisi vielä runsaan sadon pahna katteena, antaa enemmän pelivaraa ja aikaa odotteluun ja oikean kylvöhetken odotteluun.
-
^
Itte pidän todennäisempänä märkyyttä kuin kuivaa. Tai ei kait täällä ikinä ole kevät kuivuus ollut ongelma. Jumalattomat sateet on. Siksi kevät kyntö on ehkä paras vaihtoehto, mutta olis sitä keväällä muutakin tekemistä kuin kyntö ja nuo pitäisi vielä kylvääkkin melko nopsasti. Noh mukava sitä on aikaista ohraa puida heinä elokuun vaihteessa. Saattaa kuivaajakin ehtiä kuivaamaan mun viljat.
-
*** tänä vuonna kun katseli syyskynnettyjen oraita keväällä ja vertasi sängestä avattuihin alkoi tuntua että se 50 euroa kasvipeitteisyydestä on ihan karkkirahoja..
Tämä. Joku muukin siis on aistinut yleisen tutkimustiedon vastaisen ilmiön ? Voisiko se johtua siitä, että se toukokuun alun kylmä jäi sinne sänkimaihin, ja kynnökset lämpisivät nopeammin, jolloin maahan ei tullut kostean vaivautuvan saven vaurioita, kun sitten alettiin kylvää isommalla innolla toukokuun loppua kohti ? Kynnöksen orastuminen oli ainakin ohralla huomattavasti nopeampaa, ja rivit menivät umpeen aikaisemmin. Sitten tulikin kuivuus ja alkoi käristää kumpiakin kasvustoja samalla tavalla. Olisiko märkä talvi myös tiivistänyt sänkimaat, ja toukokuun lopulla aitosuorakylväjät alkoivat kuivatella peltoja lautasmuokkarilla, pinnasta kraappien.
En oikein osaa satoerosta sanoa, syyskynnöksellä oli Feedway-ohra, joka suoriutui jyrkällä savisella etelärinteellä, jolla Leijona-kevätvehnä kuoli, ihan tyydyttävästi, mutta Hermanni-ohrassa oli lähinnä satotaso nolla, paitsi syksyllä kevytmuokatuissa edes jotakin kasvoi.
-SS-
Mun mielestä juurisyy oli kylmän ja kostean yhdistelmä. Sänget oli ihan älyttömän märkiä pitkään ja päälle tuli kesäkuun alkuun poikkeuksellisen kylmä jakso missä pieni oras kitui. Mun kokemuksen mukaan kylmä itsessään ei ole ongelma, märkäänkin on joskus kylvetty onnistuneesti mutta niitten yhdistelmä on tosi huono.
Lisäksi tommosissa oloissa kun kosteutta on ihan älyttömästi jää juuristo helposti pinnalliseksi mitä matalan muokkauksen tuottama antura vielä korostaa, tällä on taas negatiivinen vaikutus kuivuuden kestävyyteen. Tää sama ilmiö oli -21 keväänä kun sänget ei kuivunut oikein millään ennen kesäkuuta.
Sängen avauskin on vähän semmonen homma että sen pellon oikeastaan täytyisi olla melkein niin kuiva että siihen voisi kylvää suoraan, tai ainakin sitä avattua sänkeä pitäisi malttaa kuivattaa.
-
tosiaan hosumalla ei hyää tule. mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa? kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista. keväällä on sit hitonmoinen kiire..
-
tosiaan hosumalla ei hyää tule. mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa? kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista. keväällä on sit hitonmoinen kiire..
Hyvällä tuurilla kevät on sellainen ettei alkuun oikein muuta pääse tekemäänkään kuin kyntelemään.. pitkälti kylmää ja kosteahkoa :-)
Jaa miten niin optimisti?
-
tosiaan hosumalla ei hyää tule. mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa? kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista. keväällä on sit hitonmoinen kiire..
Hyvällä tuurilla kevät on sellainen ettei alkuun oikein muuta pääse tekemäänkään kuin kyntelemään.. pitkälti kylmää ja kosteahkoa :-)
Jaa miten niin optimisti?
Eilen sellainen 90 kilometrin lenkki lähialueella, ei ainoatakaan kynnettyä/muokattua peltoa sattunut silmiin. Toki lumi haittasi havainnointia jonkinverran, mutta sänki törrötti hyvin monella pellolla, ellei sitten kesällä kasvanut jotain muuta kuin viljaa. Syksyn kelit oli karmeat, ensin ennätyssateita ja sitten ihan oikeat pakkaset päälle ja vielä lopuksi luntakin. Optimismia tarvitaan kevään kiireistä selviämiseen, kevätkyntö hyvin yleistä näillä nurkin, mutta jotain rajaa siinäkin touhussa :)
-
Täällä yksi tila kyntää sopivat maat jo huhtikuussa, joten viimeiset räntäsateet kerkiävät kostuttamaan maata ennen touoille pääsyä.
Jos saa apulaisen, niin ehkä 7-8 siipeä joutuu muutamassa pitkässä päivässä paljonkin. Pakkeri pitäisi olla kyllä. Entäpäs jos vetäisi auraan kiinnitettynä ketjulla jotain pölkkyä viklujen päällä ?
-SS-
-
Mä olen monesti ajanut kevätkynnökset lautasmuokkarilla heti kun on kuivahtanut sopivasti. Siinä on peräjyrässä pakkeria ja painoa tarpeeksi.
Rajummatkin murikat musertuvat. Kiekotkin saavat vähän tasata viilujen harjoja.
Mutta ei siis liian märälle, pitää murentua eikä tiivistyä niin että murut mäskiintyvät toisiinsa. Tämä siis savipitoisella maalla.
Kuivattavina kevätpäivinä ajo muutaman päivän päästä kynnöstä, riippu lähtökosteudesta ja tuulista.
Säilyy pohjakosteus ja yhteys siihen paljon paremmin.
Jos haluaa niin tasausäkeellä tms voi viimeistellä.
-
Täällä yksi tila kyntää sopivat maat jo huhtikuussa, joten viimeiset räntäsateet kerkiävät kostuttamaan maata ennen touoille pääsyä.
Jos saa apulaisen, niin ehkä 7-8 siipeä joutuu muutamassa pitkässä päivässä paljonkin. Pakkeri pitäisi olla kyllä. Entäpäs jos vetäisi auraan kiinnitettynä ketjulla jotain pölkkyä viklujen päällä ?
-SS-
Tosi paljon kyntää kevätpäivässä, jotenkin niitä tunteja on vain enemmän käytössä kuin syksyllä :) Menneenä keväänä kynnin noin 70ha, ens keväänä enemmän ellei osaa kultivaattorilla kuten ajatukset, mutta siinä rajoitteena tapettu juolavehnä lakoisen kauran tai juolavehnäisen syysvehnän jäljiltä. Todennäkisesti pakko kyntää. Viidellä siivellä, noin 22 tuuman työleveydellä, yllättävän paljon tehokkaampi kuin 18 tuuman nelisiipisillä. Kakkosaurat nuo nelisiipiset, kun ei niitä ollut järkevää antaa vaihdossa, käyttöarvoa enemmän kuin vaihtoarvoa. Kun vain saa kuskin (eläkeläisen) innostumaan kyntämään, parissa pitkässä päivässä on 50ha mustana.
Ennen kevään sateita jos kyntää, kynnös kestää kuivahtaa pitkään. Hyvin usein vettä tulee keväällä juuri silloin kun pellot kuivahtaa nippanappa kylvökuntoon, ja jos silloin on kynnettynä, joutuu kuivumista odottelemaan pidempään kuin sateen jälkeen kynnettyjä. Kyntö on loistava tapa tasata kevätkosteus pellon eri maalajien ja osien välillä, mutta miinuspuolena työmäärä ja isompi kuivuuden herkkyys. Tuurista kiinni onko se kuivuus milloin, menneenä kesänä "oikeaan" aikaan tehdyt kylvöt kärsi enemmän alkukesän kuivuudesta kuin kesäkuun vaihteessa "liian myöhään" kylvetyt. Juhannuksen sade pelasti pitkät oraat, muttei jo tähkälle tulevaa kasvustoa, kun veden tarpeessa iso ero ja siinä, kuinka paljon sitä oli pellosta jo käytetty. Yleensä ajoissa kylvetty on parempi, mutta poikkeukset vahvistaa säännön. Siinä kevätkyntö auttaa kovasti, tuo lisää kasvupäiviä alkukauteen.
Joku kirjoitteli että sänget antaa enemmän peliaikaa keväällä, ettei pellot kuivu käsiin. Tuo on maalajikohtaista. Karkeat, multavat hietamaat pysyy kosteana niin pitkään, ja ennenkaikkea kylmänä, että viereiset pellot on jo pitkällä kasvussa ellei jollain tapaa koske sänkeen kun se vielä liian kosteaa suorakylvöön. Suorakylvöön maanlämpö sekä kosteus alkaakin olla sopiva jo Juhannusviikkoa edellisellä viikolla ::)
-
joko auroja on ilmestyny pelloille? kun on nuo lämmöt taas kesäisiä ja lumet sulaa ihan silmissä. ite kattelen tänään jos lähtis ropakkooa sotkemaan... elikkä siirtämään koneita katoksiin...
-
Pitihän sitä uusvanhaa kultivaattoria kokeilla pellolla, hyvinkantavaa
Hieta/ hiekkamaata, 100 m pääs loivaa rinnettä alaspäin,
Sitten traktori askeleita myöten painu, ei muuta kun kaivurilla pois,
Ku sattu olen pihan sivussa.
Ei kyllä tartte tänä syksynä mitään peltohommia yrittää… yritykseksi jää..
-
Naapurit eilen vielä kynteli. Siivosin jurttiauman pohjat tänään, mutta totesin auman vierustan sen verran jäätyneeksi, etten lähtenyt auroja rikkomaan. Eiköhän se vielä ennen joulua sula.
-
Jokuset ovat kynnelleet vielä täälläkin päin. Pintarouta tietysti vähän avittaa, mutta syvemmältä taitaa olla aika velliä, vieläkin.
-
Joku meni kiskontietä pitkin kultivoimaan siipiterälemkenillä.
-SS-
-
Muutaman maanäytteen otin, kun menee vanhaksi. En välttämättä tuon käynnin perusteella traktorilla pellolle menisi.
-
Eipä pelloilla ketään enää näy,talvea yrittelee.Tänään ajelin mkelkalla pienet tyypit,toimii,lunta lisää,kiitos.Keväällä taas peltohommia.
-
Muutaman maanäytteen otin, kun menee vanhaksi. En välttämättä tuon käynnin perusteella traktorilla pellolle menisi.
Tiistaina otin yhdeltä nurmilohkolta. Liejusavi oli niin kuivaa, että kairaa sai painaa tosissaan maahan. Hietasavi oli melko märkää.
-
Muutaman maanäytteen otin, kun menee vanhaksi. En välttämättä tuon käynnin perusteella traktorilla pellolle menisi.
Tiistaina otin yhdeltä nurmilohkolta. Liejusavi oli niin kuivaa, että kairaa sai painaa tosissaan maahan. Hietasavi oli melko märkää.
Siellä päin taitaa olla niitä sulfaattisavimaita, päätellen säätösalaojituksen yleisyydestä.
-SS-
-
Juu on jonkin verran urpamaata. Olipas tänä syksynä jurtinnosto siinä haasteellista. Tarttui peltien alapintankin. ::)
-
Eipä pelloilla ketään enää näy,talvea yrittelee.Tänään ajelin mkelkalla pienet tyypit,toimii,lunta lisää,kiitos.Keväällä taas peltohommia.
eilen illalla oli vorsasta parikymmentä kilometriä turkuun päin joku kyntämässä
-
Muutaman maanäytteen otin, kun menee vanhaksi. En välttämättä tuon käynnin perusteella traktorilla pellolle menisi.
Tiistaina otin yhdeltä nurmilohkolta. Liejusavi oli niin kuivaa, että kairaa sai painaa tosissaan maahan. Hietasavi oli melko märkää.
Täällä on maat olleet ainakin kk:n tönkköjäässä ja hankijaisia on pijelly.-15 on ollut pakkasta ja lähipäivinä tuo menenee rikki.
-
Kehtaako tunnustaa vielä yhden perusteen olla kyntämättä: laiskuus...
"Töiden rationalisointi on sosiaalisesti hyväksyttyä laiskuutta."
-
Jotkut kärkiviljelijät tietävät jotakin, mitä me takarivissä emme tiedä. Olisikohan niin, että kasvipeitteisyyden tukiehdoissa on jokin salakavala ehto, ettei maksetakaan kaikesta kasvipeitteestä. Sama sitten kyntää ne pellot, näkyy olevan johtopäätös.
-SS-
-
Jotkut kärkiviljelijät tietävät jotakin, mitä me takarivissä emme tiedä. Olisikohan niin, että kasvipeitteisyyden tukiehdoissa on jokin salakavala ehto, ettei maksetakaan kaikesta kasvipeitteestä. Sama sitten kyntää ne pellot, näkyy olevan johtopäätös.
-SS-
Tai niinkuin jo aiemmin fhdotin et ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla yks yhteen.
Jos syyskylvöt jäi vähille ja ei omista suorakylvökonetta niin samapa kai tuo on muokata. Helpompi lähtö keväällä jos kalusto vajaavaista.
Mun neuvoja oli ainakin sitä mieltä et kasvipeitteisyys tulee vähenemään radikaalisti. Mielenkiintoista nähdä oliko oikeassa..
-
Jotkut kärkiviljelijät tietävät jotakin, mitä me takarivissä emme tiedä. Olisikohan niin, että kasvipeitteisyyden tukiehdoissa on jokin salakavala ehto, ettei maksetakaan kaikesta kasvipeitteestä. Sama sitten kyntää ne pellot, näkyy olevan johtopäätös.
-SS-
Tai niinkuin jo aiemmin fhdotin et ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla yks yhteen.
Jos syyskylvöt jäi vähille ja ei omista suorakylvökonetta niin samapa kai tuo on muokata. Helpompi lähtö keväällä jos kalusto vajaavaista.
Mun neuvoja oli ainakin sitä mieltä et kasvipeitteisyys tulee vähenemään radikaalisti. Mielenkiintoista nähdä oliko oikeassa..
Ei ainakaan Kymenlaaksossa näytä vähenevän, pikemminkin päinvastoin. Tämä tosin silmämääräinen arvio. Enkä ole joka kulmakuntaa nähnyt.
-
Jotkut kärkiviljelijät tietävät jotakin, mitä me takarivissä emme tiedä. Olisikohan niin, että kasvipeitteisyyden tukiehdoissa on jokin salakavala ehto, ettei maksetakaan kaikesta kasvipeitteestä. Sama sitten kyntää ne pellot, näkyy olevan johtopäätös.
-SS-
Tai niinkuin jo aiemmin fhdotin et ennen sai 60% kasvipeitteisyydellä 100% rahat. Nyt pitää olla yks yhteen.
Jos syyskylvöt jäi vähille ja ei omista suorakylvökonetta niin samapa kai tuo on muokata. Helpompi lähtö keväällä jos kalusto vajaavaista.
Mun neuvoja oli ainakin sitä mieltä et kasvipeitteisyys tulee vähenemään radikaalisti. Mielenkiintoista nähdä oliko oikeassa..
Ei ainakaan Kymenlaaksossa näytä vähenevän, pikemminkin päinvastoin. Tämä tosin silmämääräinen arvio. Enkä ole joka kulmakuntaa nähnyt.
Juu ei ehkä. Toki olosuhteet olleet mielestäni aika haasteelliset. Savimaat kun menet märkänä sotkemaan vaikka syksylläkin niin se näkyy vuosia. Tuolla jossakin pohjoisemmassa Suomessa kaiketi maalajit sellaisia et antavat reilusti anteeksi teki niille mitä vain.
Ja toisekseen kylhän kymenlaakson kuivat alkukeväät luulisi olevan jo käsite. Kalustokin päivittynyt aika monella jo kevät muokkaukseen ja suorakylvöön sopivaksi. Toki tämäkin nyt vain havainto tästä ihan lähiseudulta.
Mut onko muutosta sit valtakunnan tasolla? Vai vain ss landiassa?
Toistan itseäni mut jos olisin tavisviljelijä niin varmaankaan hehtaariakaan kevätkylvöille tulevista en muokkaisi. Lähtökohtaisesti 9/10 alkukesästä sänki voittaa muokatut on ne sit muokattu syksyllä tai keväällä. Syyskylvöt sit toisinpäin.. ;D
-
Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?
-
Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?
Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.
-
Kyllä useimmilla kesti aloittaminen näihin pakkasiin asti, vaikka oli runsaadti kylvetty, ja ainakin kultivoitiin, jos ei kynnetty. Onko mahdollista, että tulee jokin omavastuu tai maksimiala, josta ei ole vielä virallista tietoa ?
-SS-
-
Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?
Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.
On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.
-
Tai sitten on tiedossa et ei olekaan rahaa maksaa sitä piti, jos se vielä pienenee ni ei olekaan järkeä jättää pal sänkeä. Oliko se ny 50e, mitä piti olla, mut onko se varmaa.
-
Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?
Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.
On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.
Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.
-
Kyntö ja routa, se hyvä hyvä muokkaaja. Aika paljon kanssa täällä päin isot tilat muokannu, usealla isolla paljon syysviljaa ja epäilen et loput muokattu, miksi?
Jos on niinkuin mullakin, et muokkaamaan ehti mutta sitten jatkuvat sateet estivät kylvön.
On siinä sitäkin ajatuksen tynkää, että yritetään saada keväällä pellot kuivumaan tasaisesti. Sänkipellot tahtoo kuivua vähän eritahtisesti riippuen savisuudesta ja rakenteesta. Sopiva sade lykkää helposti kylvöjä viikolla tai parilla eteenpäin. Toinen juttu on tukiehtojen sanelemaa: 33 % alasta pitää olla kasvipeitteistä, mutta siitä ei makseta korvausta. Siihen kelpaa myös kevytmuokkaus.
Kynnetty savi, mikä sateettomana keväänä paahtuu lohkon pohjoisreunassa, kun eteläpää mettänrannassa vasta sulattelee lumiaan, vasta epätasaisesti kuivuukin. Eikä auta edes 4-latainen Multiva. Mutta nämä ovat toki vain omat kokemukseni ja vain tietyiltä savimailta.
Jep. Sen takia en yhtäkään kyntöhehtaaria haluaisi jättää kevääksi. Jos päättää kyntää niin jokin tasaus jo syksyllä voisi olla paikallaan.
Mitä niihin rahoihin tulee niin siinähän oli haarukka mihin menee. Arvio on kai 50e/ha, jos paljon ha niin euromäärä per ha pienenee jne. Jos sitten on epäilys et paljon kasvipeite hehtaareita niin jos tulossa vaikka vaan 30e/ha ni voi monella olla jo et antaa olla.
Tai sit todennäköisin vaihtoehto on se et sänkillä on "poltettu" näpit muutamina keväinä kun tullut ainakin täällä vettä juuri väärään aikaan. Se on hermoja raastavaa kun sitä lajikeluettelon myöhäisintä satotykki vehnää ei pääsekään kylvämään huhtikuun kolmannella viikolla ;D
-
Täs kulman harvoin sänkiä huhtikuus kylvetty, pikemmin siel toukokuun viimesel viikol.
-
Jos saa keväällä aikaisin kynnetyksi, kuivahtaa nopeasti, niin että mikään ei välttämättä idä ennen heinäkuuta. Harvan ja kituliaan viljan jäljiltä maaperä kuivettuu yllättävän nopeasti sänkenäkin.
Siihen perustunee suorakylvön voittamattomuus. Säät vaan varmistavat kituliaan ja harvan sängen syksyksikin, ja vain muutaman pahnanpätkän maan pinnalle, seuraavaa suorakylvökevättä varten.
Ehkä syyskylvöisiä enää voi täällä viljellä perinteisesti, kyntämällä ja laahavannaskylvökoneella. Pakollinen viljelykierto tulee kerran viidessä vuodessa vastaan: kaipa se sitten on parhaaseen syysviljapeltoon jotakin maanparannusauringonkukkaa laitettava...
-SS-
-
Monena vuonna sänkien kuivahtaminen on ollut yllättävän nopeaa ja tarkkana saa olla. Omien kokemusten mukaan sänki on pohjimmiltaan yhtä tarkasti seurailtava kuin perinteisesti muokatutkin. Jos sänki kuivahtaa liiaksi, niin siinäkin saa itävyysongelmia aikaiseksi. Ilmiö perustunee siihen, että kuivuessaan maa alkaa halkeilla ja niistä raoista kosteus haihtuu, samalla kiihdyttäen kuivumista. Tämä kapillaarinen kosteudennousu tulisi jotenkin katkaista, esim. lautasmuokkaajan avulla. Minull kun on aina muokattuja peltoja kierrossa mukana, niin harvoin tulee ongelmaksi, ettei sänget ole jo toukokunnossa silloin, kun olettaisi niiden olevan valmiita. Kuten monesti olen todennut, niin oikea-aikaisesti avattu sänki on hieno ja helppo toukomaa, kun riittää kertaveto lautasmuokkaajalla ja siihen kylvö. Ihan hyvät viljat niihin saa, poislukien ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivat jaksot, jotka tuhoavat kaikki kasvustoja, mikään niille ole immuuni.