Tuota, mielestäni olen täälläkin aika moneen kertaan kirjoitellut siitä, kuinka omien havaintojeni mukaan syyskyntö tuntuu olevan perusvarmin ratkaisu melkein vuotena kuin vuotena. Saattaa tosin olla, että kuivuuden jatkuessa oikein pitkään, sängestä kevyesti avattu maa pystyy hyödyntämään maan niukkoja vesivaroja paremmin kuin syyskynnetty maa. Tätä en tosin voi vielä "varmaksi" sanoa - tutkimukset jatkuvat.

Suurin ongelma syysmuokatussa, niin kynnetyssä kuin kevytmuokatussakin, on kosteuden nopea haihtuminen keväällä. Todella tympäisee, kun aurinkoinen reuna pitäisi jo kylvää ja varjoinen reuna on vasta sulattanut lumensa - ja tämä on nykykeväinä, kun ei sada, aivan oleellinen ongelma! Sänkimaa, jos olisi vielä runsaan sadon pahna katteena, antaa enemmän pelivaraa ja aikaa odotteluun ja oikean kylvöhetken odotteluun.

^
Itte pidän todennäisempänä märkyyttä kuin kuivaa. Tai ei kait täällä ikinä ole kevät kuivuus ollut ongelma. Jumalattomat sateet on. Siksi kevät kyntö on ehkä paras vaihtoehto, mutta olis sitä keväällä muutakin tekemistä kuin kyntö ja nuo pitäisi vielä kylvääkkin melko nopsasti. Noh mukava sitä on aikaista ohraa puida heinä elokuun vaihteessa. Saattaa kuivaajakin ehtiä kuivaamaan mun viljat.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 02.11.23 - klo:14:41

*** tänä vuonna kun katseli  syyskynnettyjen oraita keväällä ja vertasi sängestä avattuihin alkoi tuntua että se 50 euroa kasvipeitteisyydestä on ihan karkkirahoja..

Tämä. Joku muukin siis on aistinut yleisen tutkimustiedon vastaisen ilmiön ? Voisiko se johtua siitä, että se toukokuun alun kylmä jäi sinne sänkimaihin, ja kynnökset lämpisivät nopeammin, jolloin maahan ei tullut kostean vaivautuvan saven vaurioita, kun sitten alettiin kylvää isommalla innolla toukokuun loppua kohti ? Kynnöksen orastuminen oli ainakin ohralla huomattavasti nopeampaa, ja rivit menivät umpeen aikaisemmin. Sitten tulikin kuivuus ja alkoi käristää kumpiakin kasvustoja samalla tavalla.  Olisiko märkä talvi myös tiivistänyt sänkimaat, ja toukokuun lopulla aitosuorakylväjät alkoivat kuivatella peltoja lautasmuokkarilla, pinnasta kraappien. 

En oikein osaa satoerosta sanoa, syyskynnöksellä oli Feedway-ohra, joka suoriutui  jyrkällä savisella etelärinteellä, jolla Leijona-kevätvehnä kuoli, ihan tyydyttävästi, mutta Hermanni-ohrassa oli lähinnä satotaso nolla, paitsi syksyllä kevytmuokatuissa edes jotakin kasvoi.

-SS-

Mun mielestä juurisyy oli kylmän ja kostean yhdistelmä. Sänget oli ihan älyttömän märkiä pitkään ja päälle tuli kesäkuun alkuun poikkeuksellisen kylmä jakso missä pieni oras kitui. Mun kokemuksen mukaan kylmä itsessään ei ole ongelma, märkäänkin on joskus kylvetty onnistuneesti mutta niitten yhdistelmä on tosi huono.
Lisäksi tommosissa oloissa kun kosteutta on ihan älyttömästi jää juuristo helposti pinnalliseksi mitä matalan muokkauksen tuottama antura vielä korostaa, tällä on taas negatiivinen vaikutus kuivuuden kestävyyteen. Tää sama ilmiö oli -21 keväänä kun sänget ei kuivunut oikein millään ennen kesäkuuta.
Sängen avauskin on vähän semmonen homma että sen pellon oikeastaan täytyisi olla melkein niin kuiva että siihen voisi kylvää suoraan, tai ainakin sitä avattua sänkeä pitäisi malttaa kuivattaa.

tosiaan hosumalla ei hyää tule.   mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa?    kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista.    keväällä on sit hitonmoinen kiire..

tosiaan hosumalla ei hyää tule.   mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa?    kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista.    keväällä on sit hitonmoinen kiire..

Hyvällä tuurilla kevät on sellainen ettei alkuun oikein muuta pääse tekemäänkään kuin kyntelemään.. pitkälti kylmää ja kosteahkoa :-)
Jaa miten niin optimisti?

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.11.23 - klo:16:47

tosiaan hosumalla ei hyää tule.   mut kuin mahtaa ens kevät tuota hommaa hoitaa?    kun jää yhäti iso osa kyntämättä/muokkaamatta pelloista.    keväällä on sit hitonmoinen kiire..

Hyvällä tuurilla kevät on sellainen ettei alkuun oikein muuta pääse tekemäänkään kuin kyntelemään.. pitkälti kylmää ja kosteahkoa :-)
Jaa miten niin optimisti?

Eilen sellainen 90 kilometrin lenkki lähialueella, ei ainoatakaan kynnettyä/muokattua peltoa sattunut silmiin. Toki lumi haittasi havainnointia jonkinverran, mutta sänki törrötti hyvin monella pellolla, ellei sitten kesällä kasvanut jotain muuta kuin viljaa. Syksyn kelit oli karmeat, ensin ennätyssateita ja sitten ihan oikeat pakkaset päälle ja vielä lopuksi luntakin. Optimismia tarvitaan kevään kiireistä selviämiseen, kevätkyntö hyvin yleistä näillä nurkin, mutta jotain rajaa siinäkin touhussa

Täällä yksi tila kyntää sopivat maat jo huhtikuussa, joten viimeiset räntäsateet kerkiävät kostuttamaan maata ennen touoille pääsyä.

Jos saa apulaisen, niin ehkä 7-8 siipeä joutuu muutamassa pitkässä päivässä paljonkin. Pakkeri pitäisi olla kyllä. Entäpäs jos vetäisi auraan kiinnitettynä ketjulla jotain pölkkyä viklujen päällä ?

-SS-

Mä olen monesti ajanut kevätkynnökset lautasmuokkarilla heti kun on kuivahtanut sopivasti. Siinä on peräjyrässä pakkeria ja painoa tarpeeksi.
Rajummatkin murikat musertuvat. Kiekotkin saavat vähän tasata viilujen harjoja.
Mutta ei siis liian märälle, pitää murentua eikä tiivistyä niin että murut mäskiintyvät toisiinsa. Tämä siis savipitoisella maalla.
Kuivattavina kevätpäivinä ajo muutaman päivän päästä kynnöstä, riippu lähtökosteudesta ja tuulista.
Säilyy pohjakosteus ja yhteys siihen paljon paremmin.
Jos haluaa niin tasausäkeellä tms voi viimeistellä.

Täällä yksi tila kyntää sopivat maat jo huhtikuussa, joten viimeiset räntäsateet kerkiävät kostuttamaan maata ennen touoille pääsyä.

Jos saa apulaisen, niin ehkä 7-8 siipeä joutuu muutamassa pitkässä päivässä paljonkin. Pakkeri pitäisi olla kyllä. Entäpäs jos vetäisi auraan kiinnitettynä ketjulla jotain pölkkyä viklujen päällä ?

-SS-

Tosi paljon kyntää kevätpäivässä, jotenkin niitä tunteja on vain enemmän käytössä kuin syksyllä  Menneenä keväänä kynnin noin 70ha, ens keväänä enemmän ellei osaa kultivaattorilla kuten ajatukset, mutta siinä rajoitteena tapettu juolavehnä lakoisen kauran tai juolavehnäisen syysvehnän jäljiltä. Todennäkisesti pakko kyntää. Viidellä siivellä, noin 22 tuuman työleveydellä, yllättävän paljon tehokkaampi kuin 18 tuuman nelisiipisillä. Kakkosaurat nuo nelisiipiset, kun ei niitä ollut järkevää antaa vaihdossa, käyttöarvoa enemmän kuin vaihtoarvoa. Kun vain saa kuskin (eläkeläisen) innostumaan kyntämään, parissa pitkässä päivässä on 50ha mustana.

Ennen kevään sateita jos kyntää, kynnös kestää kuivahtaa pitkään. Hyvin usein vettä tulee keväällä juuri silloin kun pellot kuivahtaa nippanappa kylvökuntoon, ja jos silloin on kynnettynä, joutuu kuivumista odottelemaan pidempään kuin sateen jälkeen kynnettyjä. Kyntö on loistava tapa tasata kevätkosteus pellon eri maalajien ja osien välillä, mutta miinuspuolena työmäärä ja isompi kuivuuden herkkyys. Tuurista kiinni onko se kuivuus milloin, menneenä kesänä "oikeaan" aikaan tehdyt kylvöt kärsi enemmän alkukesän kuivuudesta kuin kesäkuun vaihteessa "liian myöhään" kylvetyt. Juhannuksen sade pelasti pitkät oraat, muttei jo tähkälle tulevaa kasvustoa, kun veden tarpeessa iso ero ja siinä, kuinka paljon sitä oli pellosta jo käytetty. Yleensä ajoissa kylvetty on parempi, mutta poikkeukset vahvistaa säännön. Siinä kevätkyntö auttaa kovasti, tuo lisää kasvupäiviä alkukauteen.

Joku kirjoitteli että sänget antaa enemmän peliaikaa keväällä, ettei pellot kuivu käsiin. Tuo on maalajikohtaista. Karkeat, multavat hietamaat pysyy kosteana niin pitkään, ja ennenkaikkea kylmänä, että viereiset pellot on jo pitkällä kasvussa ellei jollain tapaa koske sänkeen kun se vielä liian kosteaa suorakylvöön. Suorakylvöön maanlämpö sekä kosteus alkaakin olla sopiva jo Juhannusviikkoa edellisellä viikolla

joko auroja on ilmestyny pelloille?    kun on nuo lämmöt taas kesäisiä ja lumet sulaa ihan silmissä.   ite kattelen tänään jos lähtis ropakkooa sotkemaan...   elikkä siirtämään koneita katoksiin...

Pitihän sitä uusvanhaa kultivaattoria kokeilla pellolla, hyvinkantavaa
Hieta/ hiekkamaata, 100 m pääs loivaa rinnettä alaspäin,
Sitten traktori askeleita myöten painu, ei muuta kun kaivurilla pois,
Ku sattu olen pihan sivussa.
Ei kyllä tartte tänä syksynä mitään peltohommia yrittää… yritykseksi jää..

Naapurit eilen vielä kynteli. Siivosin jurttiauman pohjat tänään, mutta totesin auman vierustan sen verran jäätyneeksi, etten lähtenyt auroja rikkomaan. Eiköhän se vielä ennen joulua sula.

Jokuset ovat kynnelleet vielä täälläkin päin. Pintarouta tietysti vähän avittaa, mutta syvemmältä taitaa olla aika velliä, vieläkin.

Joku meni kiskontietä pitkin kultivoimaan siipiterälemkenillä.

-SS-

Muutaman maanäytteen otin, kun menee vanhaksi. En välttämättä tuon käynnin perusteella traktorilla pellolle menisi.