• Tavallinen aihe

Aihe Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?  (Luettu 20152 kertaa)

Homer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 73
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan! Ne on myös rakennettu investointituella.
SIKASUORALTA löytyy meininkiä!


http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/Ilmajoki_K_ja_M_Lahti/

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan! Ne on myös rakennettu investointituella.
SIKASUORALTA löytyy meininkiä!

http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/Ilmajoki_K_ja_M_Lahti/

Jopihopi on osin oikeassa, en vain ole halukas sitä myöntämään. Jos puhutaan C1:stä ja juurikin tuosta sikasuoran seutuvista niin ovat jopa B-alueen tiloja edellä vähän alueesta riippuen. Mutta muu C-alue onkin sitten asia erikseen, siinä jopihopi on oikeassa. Mutta mitä minä yhtään mielipiteitä tiedän niin kyse on nimenomaan siitä että päätuotantoalueiden eli C1 ja A/B ei ole todellisuudessa merkittävää eroa missään mielessä, ei luonnonoloissa, satotasoissa eikä tukihistoriassa eikä muussakaan. Ei ainakaan C1 tappioksi. Tämän takia katsotaan että tukiero eläintuessa ei saisi yhtään kasvaa 2009 tasosta ja sekin on osin liikaa, 2008 ero olisi jo riittänyt. Tästä on kyse tästä tukierosta C1/AB, muiden alueiden suhteen asia on toinen. Ja sitten kokonaan toinen asia on että miten tuo pitäisi hoitaa ja kolmas vielä että miten se voidaan hoitaa. Jos mitään radikaalia EUn suuntaan ei tapahdu niin taitaa olla vain yksi keino jäljellä...

Homer

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 73
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
[
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.
[/quote]

Maidon tuotanto noin 2.2 - 2.3 milj litraa. Lypsylehmiä on noin 280.000 - 300.000 ja keskituotos noin 7.800 litraa. Siitä tuo yhtälö syntyy? Jos 1.000 lehmän yksiköillä tuotettaisiin kaikki maito niin se olisi sitten noin 300 navettaa. Silloin ne tuottaisivat kaiken tarvittavan maidon.

Jos 40% tuottajista lopettaa niin oletus että lopettavat ovat pienempiä yksiköitä? Sanotaan vaikka 25% lehmistä? Eli 75.000 lehmää. Tuon tuotoksen menetyksen korvaamiseen tarvittaisiin 75 tuollaista 1.000 lehmän navettaa.

[/quote]



Kun suuria sikaloita rakennettiin ne pystyivät nostamaan tuotostasoa monella porsaalla. Voidaanko ajatella,että keskituotos 7800 litraa nousee huomattavasti kun harrastelijat jää pois? Tilojen lukumäärä laskee myös parantuneen tuotoksen vuoksi.     

Viimeksi muokattu: 13.02.09 - klo:20:59 kirjoittanut Homer

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8644
  • You're a slave to money then you die
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan! Ne on myös rakennettu investointituella.
SIKASUORALTA löytyy meininkiä!


http://www.agrimarket.fi/Koneet/Traktorit/Kayttajajutut/Ilmajoki_K_ja_M_Lahti/
Löytyy juu mustaa fendtiä ja lemkenin compact solitairia, köyhät kyykkyyn ja sikapuolella menee huonosti..  ;D
Nothing is Something Worth Doing

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!

Jopihopi väittää mitä väittää, tieto on asia erikseen. On väitteitä ja sitten on tosiasioita. Katsos tuosta Perälän Matin gradusta

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

kaaviot sivulla 25. Aika selvästi on nähtävissä että vuonna 2006 lihasikaloiden keskikoko alueilla E- P, Pohjanmaa, V-S, Satakunta, Pirkanmaa, Häme on noin 190 - 240 - 220 - 170 - 140 - 210 kun koko maan keskikoko on noin 190. Eli Pohjanmaa on suurin (suurimmat lihasikalat keskimäärin) ja E-P on noin maan keskiarvon kohdalla ja pesee Satakunnan vaikka häviääkin V-S:llä. Mutta että väite on mitä on, sitä itteensä. Nyt jos siis kyse on C1:stä verrattuna AB:hen johon tuo Pirkanmaa ja Hämekin kuuluvat jotka selvästi jäävät koossa jälkeen C1:stä.

Porsassikaloissa asia on toinen, siellä on Pirkanmaalle ja Hämeeseen perustettu muutama suuri yksikkö jotka heti tuntuvat keskiarvoissa. Mutta merkillepantavaa niissäkin on että ne on perustettu ihan omalla rahalla tai ainakin investointituen ollessa hakukiellossa. Mutta tiedä sitten jos ovat Pohjanmaalla kerran saaneet että mitä ne ovat niihin saaneet? Mutta ei porsaspuolellakaan eroa merkittävästi ole C1 tappioksi ja jos onkin niin se on syntynyt vuoden 2000 jälkeen, vielä vuonna 2000 alueet aika tasassa. Että tässä selittävänä tekijänä ei ainakaan ole ne jopihopin mainostamat "vain AB-alueelle suunnatut miljoonatuet". Mutta kannattaa aina muistaa että väite ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

Viimeksi muokattu: 13.02.09 - klo:21:50 kirjoittanut JakkeJäyhä

JakkeJäyhä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 678
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Kun suuria sikaloita rakennettiin ne pystyivät nostamaan tuotostasoa monella porsaalla. Voidaanko ajatella,että keskituotos 7800 litraa nousee huomattavasti kun harrastelijat jää pois? Tilojen lukumäärä laskee myös parantuneen tuotoksen vuoksi.

Se riippuu niin monesta asiasta. Joskus ei kannata heruttaa niitä viimeisiä litroja jos se esimerkiksi lisää pötsiongelmia tai muuten vaikeuttaa ruokintapuolta tai lisää muuten sairauksia. Yksi eläinlääkärin käynti maksaa monta maitolitraa. Veikkaan että taloudellinen optimi on jossain noin 8.500 litran vuosituotoksessa,  ei ainakaan kovin paljon yli. Mutta tähän apemies & adam & ucd voivat sanoa varmaan parempaa tietoa, tämä on tällainen "valistunut arvaus" jossa voi olla jo vanhentunutta tietoa takana, "aikaa ennen robottilypsyn ja aperuokinnan kun vielä jostakin jotakin tiesikin". Mutta että tuotostaso voisi nousta ehkä 10% eli saman verran lehmiä voisi jäädä pois.

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10973
  • Gee!!
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Rakennekehitys meni hieman sivuun aiheesta, mutta äärettömän mielenkiintoinen aihe!
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.

Maidon tuotanto noin 2.2 - 2.3 milj litraa. Lypsylehmiä on noin 280.000 - 300.000 ja keskituotos noin 7.800 litraa. Siitä tuo yhtälö syntyy? Jos 1.000 lehmän yksiköillä tuotettaisiin kaikki maito niin se olisi sitten noin 300 navettaa. Silloin ne tuottaisivat kaiken tarvittavan maidon.

Jos 40% tuottajista lopettaa niin oletus että lopettavat ovat pienempiä yksiköitä? Sanotaan vaikka 25% lehmistä? Eli 75.000 lehmää. Tuon tuotoksen menetyksen korvaamiseen tarvittaisiin 75 tuollaista 1.000 lehmän navettaa.


Vaikken tykkää lehmämääristä puhua, kun se on jotenkin rajoitettua, kommentoin silti. Koska jotain luulen ymmärtäväni.

Suuret yksiköt maidontuotannossa ei välttämättä näyttele noin suurta osaa. Koon kasvulla haetaan suomalaisessa tuotannossa vielä kauan työnkäytön optimointia ja kasvussa tulee väistämättä vastaan kohta, jonka jälkeen työmenekki ei enää vähene. Tämän jälkeen koon kasvulle on löydyttävä muita perusteita, kuten suuremmat hankintaerät, synergia töiden organisoinnissa ja tärkeimpänä ehkä pienempi pääomarasite tuotettua yksikköä kohti. Meillä tulee kuitenkin jyrkkä kustannusnousu rehuntuotannossa koon kasvaessa. Tätä ei kykene kompensoimaan suuret hankintaerät eikä edes aleneva pääomakustannus. Ei ole kyennyt sikapuolellakaan, jossa osa vaikeuksista johtuu pelkästään perusteettomasta kasvuhalusta. Pellot kun on pieniä ja hajallaan. Haitta on silti paljon kauempana kuin yleisesti esitetään, vaikka alueelliset erot on valtavia.

Automaattilypsy tulee pukkaamaan työmenekin vähenemisen rajaa tuntuvasti tuhannen lehmän tuolle puolen, kunhan asiat sen kanssa opitaan tekemään ja tekniikkaa kehitetään. Viitteitä siitä on jo. Asemalypsyssä ja normaalissa makuuparsinavetassa työmenekki litraa kohti ei juuri vähene enää 600-800 lehmän jälkeen, tästä syystä isoon karjan lehmämäärä on usein tuo 600-800, 2x tai 3x...
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7533
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Vähintään kymppitonnin keskituotokseen pääsee ilman kalliimpia pöperöitä. Meijeriin lähtee silloin reilut 9500.
Nykyinen maitotilan keskikoko on AB-alueella 3 lehmää suurempi kuin C1. Väittäisin että etelässä 10-15 lehmän karjat ovat lopettaneet enemmän ja tuo ero syntyy tästä.
Mystinen kesälaatumies

emo-heikki

  • Vieras
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Ehkä vähän kärjistin asioita, mutta eihän tuota usko heinänsyöjäkkään, jos joku väittää tosissaan että maatilat kilpailee keskenään samalla tavalla kuin yritykset kilpailee, on sentään 15 vuoren yrittäjä kokemus takana, joten voin ehkä todeta ihan asiasta jotain tietävänä, että ette te pojat ole kilpailua koskaan nähneetkään, jos tuollaista uskotte ....

Aina kun yritys lopettaa, se on hävinnyt muille yrityksille kilpailussa. Ei ole pysynyt rakennekehityksesä tai kannattavuuskehityksessä mukana. Vuoden 1990 paikkeilla lypsykarjatiloja oli noin 40.000 tai vähän yli muistaakseni. Nyt on 12.000. Eli kilpailussa on hävinnyt noin monta lypsykarjatilaa.


Niin tai yksinkertaisesti voi olla kyse sitä, että jokin muu homma kannattaa yritykselle paremmin, siis maataloudessa, muussa yritystoiminnassa lopetuksen syy on yleensä konkurssi, puolet uusista yrityksistä tekee konkurssiin tai lopettaa tominnan ennen kolmatta elinvuotta, eli karsinta on aika raju.
yleensä kyse on oikeasti ammattitaidon tai liiketoimintaosaamisen puutteesta, maataloudessahan ei tietenkään nän ole, vika on C-alueen kolleegoissa, mikäli sinun  mielipiteitä kuuntelee ....

jopihopi

  • Vieras
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!

Jopihopi väittää mitä väittää, tieto on asia erikseen. On väitteitä ja sitten on tosiasioita. Katsos tuosta Perälän Matin gradusta

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

kaaviot sivulla 25. Aika selvästi on nähtävissä että vuonna 2006 lihasikaloiden keskikoko alueilla E- P, Pohjanmaa, V-S, Satakunta, Pirkanmaa, Häme on noin 190 - 240 - 220 - 170 - 140 - 210 kun koko maan keskikoko on noin 190. Eli Pohjanmaa on suurin (suurimmat lihasikalat keskimäärin) ja E-P on noin maan keskiarvon kohdalla ja pesee Satakunnan vaikka häviääkin V-S:llä. Mutta että väite on mitä on, sitä itteensä. Nyt jos siis kyse on C1:stä verrattuna AB:hen johon tuo Pirkanmaa ja Hämekin kuuluvat jotka selvästi jäävät koossa jälkeen C1:stä.

Porsassikaloissa asia on toinen, siellä on Pirkanmaalle ja Hämeeseen perustettu muutama suuri yksikkö jotka heti tuntuvat keskiarvoissa. Mutta merkillepantavaa niissäkin on että ne on perustettu ihan omalla rahalla tai ainakin investointituen ollessa hakukiellossa. Mutta tiedä sitten jos ovat Pohjanmaalla kerran saaneet että mitä ne ovat niihin saaneet? Mutta ei porsaspuolellakaan eroa merkittävästi ole C1 tappioksi ja jos onkin niin se on syntynyt vuoden 2000 jälkeen, vielä vuonna 2000 alueet aika tasassa. Että tässä selittävänä tekijänä ei ainakaan ole ne jopihopin mainostamat "vain AB-alueelle suunnatut miljoonatuet". Mutta kannattaa aina muistaa että väite ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

Pohjois- ja itäsuomessa, kun toimitaan vaikeammissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti että tukipoliittisesti niin ainoa keino vastata tukien solidaarisuusperusteisiin tasotarkistuksiin (141 tuen mukana) on kasvattaa yksikkökokoa. Koska tukiolosuhteet alueiden ab-c välillä poikkeavat investointitukienkin määrän ja ehtojen osalta dramaattisesti etelän eduksi, niin yksikkökokoa pitää suurentaa vieläkin enemän samaa kannattavuusastetta tavoiteltaessa. Tämä on tapahtunut suurelta osin tilan omavaraisuusasteen kustannuksella (tilat c alueella velkaisempia), mutta myös työtunteja lisäämällä ja selkeästi edullisemmalla koneistuksella toimien, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy.

Todella merkittävä tekijä, varsinkin suurimpien yksiköiden osalta on tilojen välinen yhteistyö, joka ainakin tällä palstalla tuntuu olevan etelässä tuntematon käsite, nimittäin c-alueella on paljon useiden tilojen yhteisiä sikalayhtiöitä.

Ja 2000 luvulla rakennetuista sikaloista etelässä ainakin osa on jättänyt tukihakemuksensa tukihaun aikaan ja lupamenettely viivästyttänyt hanketta.

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Pohjois- ja itäsuomessa, kun toimitaan vaikeammissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti että tukipoliittisesti niin ainoa keino vastata tukien solidaarisuusperusteisiin tasotarkistuksiin (141 tuen mukana) on kasvattaa yksikkökokoa.
***Edelleen, ketään ei kiinnosta mitä tapahtuu C3 ja C4 alueilla. Tässä on kysymys PÄÄTUOTANTOALUIDEN EROISTA. Sinänsä pitää ihmetellä miksi joku haluaa pitää sikoja, missä vilja ei kasva. Siankasvatus pohjautuu viljan jalostamiseen lihaksi. Jos ei ole peltoja, ei ole viljaa, jos ei ole viljaa, niin mitä sitten jalostetaan... Ja miksi?

Koska tukiolosuhteet alueiden ab-c välillä poikkeavat investointitukienkin määrän ja ehtojen osalta dramaattisesti etelän eduksi, niin yksikkökokoa pitää suurentaa vieläkin enemän samaa kannattavuusastetta tavoiteltaessa.
***Mitkä investointituet? Jos et ole huomannut, niin ne ovat hakukiellossa. Satakunnan TE-Keskus katsoo jo ilmatiiviit siilot ja peruskorjauksetkin tuotantoa kasvattavaksi ---> ei tukia. Lisäksi nykyisin sikaloiden inv.tuki-% ovat niin pienet, että poistojen kautta on mahdollisuus päästä samaan tulokseen.
 
Tämä on tapahtunut suurelta osin tilan omavaraisuusasteen kustannuksella (tilat c alueella velkaisempia), mutta myös työtunteja lisäämällä ja selkeästi edullisemmalla koneistuksella toimien, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy.
***Kirjanpitotilojen vertailu ei ole luotettavaa. Niistä ehkä voisi luoda vertailu aineiston, jonka perusteella voisi "rakentaa" parerille vertailu tilat.

Todella merkittävä tekijä, varsinkin suurimpien yksiköiden osalta on tilojen välinen yhteistyö, joka ainakin tällä palstalla tuntuu olevan etelässä tuntematon käsite, nimittäin c-alueella on paljon useiden tilojen yhteisiä sikalayhtiöitä.
***Nimenomaan täällä on yhteistyötä. Sikalat keskittyvät ydin liiketoimintaa. Lanta luovutetaan kasvitiloille ja vastaavasti vilja ostetaan suoraan. Sinähän et kuulemma saa edes lannanlevitys sopimuksia. On toki toisenkinlaista yhteistyötä. Isotkin tilat ostavat kimpassa koneet ja tekevät työvaihtoa.
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

jopihopi

  • Vieras
Vs: Tukierojen kasvu johtaa umpikujaan?
Pohjois- ja itäsuomessa, kun toimitaan vaikeammissa olosuhteissa sekä ilmastollisesti että tukipoliittisesti niin ainoa keino vastata tukien solidaarisuusperusteisiin tasotarkistuksiin (141 tuen mukana) on kasvattaa yksikkökokoa.
***Edelleen, ketään ei kiinnosta mitä tapahtuu C3 ja C4 alueilla. Tässä on kysymys PÄÄTUOTANTOALUIDEN EROISTA. Sinänsä pitää ihmetellä miksi joku haluaa pitää sikoja, missä vilja ei kasva. Siankasvatus pohjautuu viljan jalostamiseen lihaksi. Jos ei ole peltoja, ei ole viljaa, jos ei ole viljaa, niin mitä sitten jalostetaan... Ja miksi?

Koska tukiolosuhteet alueiden ab-c välillä poikkeavat investointitukienkin määrän ja ehtojen osalta dramaattisesti etelän eduksi, niin yksikkökokoa pitää suurentaa vieläkin enemän samaa kannattavuusastetta tavoiteltaessa.
***Mitkä investointituet? Jos et ole huomannut, niin ne ovat hakukiellossa. Satakunnan TE-Keskus katsoo jo ilmatiiviit siilot ja peruskorjauksetkin tuotantoa kasvattavaksi ---> ei tukia. Lisäksi nykyisin sikaloiden inv.tuki-% ovat niin pienet, että poistojen kautta on mahdollisuus päästä samaan tulokseen.
 
Tämä on tapahtunut suurelta osin tilan omavaraisuusasteen kustannuksella (tilat c alueella velkaisempia), mutta myös työtunteja lisäämällä ja selkeästi edullisemmalla koneistuksella toimien, kuten kirjanpitotilojen tuloksista näkyy.
***Kirjanpitotilojen vertailu ei ole luotettavaa. Niistä ehkä voisi luoda vertailu aineiston, jonka perusteella voisi "rakentaa" parerille vertailu tilat.

Todella merkittävä tekijä, varsinkin suurimpien yksiköiden osalta on tilojen välinen yhteistyö, joka ainakin tällä palstalla tuntuu olevan etelässä tuntematon käsite, nimittäin c-alueella on paljon useiden tilojen yhteisiä sikalayhtiöitä.
***Nimenomaan täällä on yhteistyötä. Sikalat keskittyvät ydin liiketoimintaa. Lanta luovutetaan kasvitiloille ja vastaavasti vilja ostetaan suoraan. Sinähän et kuulemma saa edes lannanlevitys sopimuksia. On toki toisenkinlaista yhteistyötä. Isotkin tilat ostavat kimpassa koneet ja tekevät työvaihtoa.
totta, päätuotantoalueet ovat merkitseviä, mutta dekoplaus ulotettiin koko suomeen, joka kokonaisuuden kannalta on toki merkityksetöntä.

Kuten sanot sianlihantuotanto on viljan jalostamista lihaksi, eli viljan vilejely, satotaso, rahdit yms. ja peltotuet ovat vahvasti mukana kokonaisuudessa. Myös luvat vaativat tiettyä pinta-alaa. Pohjoisten olosuhteiden kustannuksia lisäävät vaikutukset tunnustetaan kuitenkin vain nautapuolella

Investointituet ovat etelässä olleet kauemmin tarjolla ja merkittävästi edullisemmilla ehdoilla. Jos tavoittelee samaa kannatavuusastetta c-alueella on tilan pitänyt laajentaa merkittävästi enemän, omavaraisuudesta, vapaa-ajasta, koneistuksesta jne tinkien, kuten MTT meitä painotetuin keskiarvotuloksin toteutuneista kustannuksista valistaa.