Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.09 - klo:10:13

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 13.02.09 - klo:10:08

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.02.09 - klo:23:39

lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,

Entäs jos minä myyn Saarioisille ja naapuri LSOlle (rauha hänen pankkitililleen), olemmeko me silloin kilpailijoita?

Olette, silloin te olette kilpailijoita.

Mutta miten se nyt sitten oikein on? Ensin väität että tilat eivät MISSÄÄN OLOSUHTEISSA KILPAILE KESKENÄÄN ja jopihopi yhtyy kuoroon että c-sikatilat eivät kilpaile ab-sikatilojen kanssa. Nyt kuitenkin myönnät että jos olemme eri teurastamojen tuottajia niin sitten olemmekin kilpailijoita. Nyt kuitenkin 80% AB-sikatiloista lienee LSOn tuottajia ja 80% C-sikatiloista on Atrian tuottajia. Eikös se suoraan tarkoita että lähes kaikki AB-sikatilat ja C-sikatilat ovat kilpailijoita keskenään? Vai miten se oikein nyt sitten menee? Tilat eivät kilpaile? Vai kilpailevat? Ja entäs teurastamojen kilpailutilanne? Kun toinen saa tuet (tuetuilta tiloilta lihan halvemmalla) ja toinen ei?

sikatila voi myydä kenelle haluua, ei ainakaan c-alueella ole pakko myydä atrialle... voi myydä losolle ja myydänkin jos se maksaa parempaa hintaa.

sä saat käydä sotaas tai lähes melkein sotaas ainakin lähes melkein noin 80% kanssa muista tilosita  80 prosenttisesti ja sotia myös terastamoiden puolesta ja keskusliikeiden

totuus vaan on se että hinta lähtee kaupalta, siellä on hirvittävä kate josta on varaa jopa joustaa (ensin kyllä otetaan kuluttajalta kunnes kulutus alkaa laskemaan) teurastamonkin suuntaan jos näyttää että kotimainen liha on loppumassa alkutuotannon tai jalostuksen kannattamattomuuden takia.

Ja raaka-aineet lähtevät tiloilta tuolla markkinoilta määräytyvällä ja tuotannon jatkuvuuden turvaavilla hinnoilla.

Lainaus käyttäjältä: JakkeJäyhä - 13.02.09 - klo:10:19

Mutta miten se nyt sitten oikein on? Ensin väität että tilat eivät MISSÄÄN OLOSUHTEISSA KILPAILE KESKENÄÄN ja jopihopi yhtyy kuoroon että c-sikatilat eivät kilpaile ab-sikatilojen kanssa. Nyt kuitenkin myönnät että jos olemme eri teurastamojen tuottajia niin sitten olemmekin kilpailijoita. Nyt kuitenkin 80% AB-sikatiloista lienee LSOn tuottajia ja 80% C-sikatiloista on Atrian tuottajia. Eikös se suoraan tarkoita että lähes kaikki AB-sikatilat ja C-sikatilat ovat kilpailijoita keskenään? Vai miten se oikein nyt sitten menee? Tilat eivät kilpaile? Vai kilpailevat? Ja entäs teurastamojen kilpailutilanne? Kun toinen saa tuet (tuetuilta tiloilta lihan halvemmalla) ja toinen ei?

Näin se menee, brändit kilpailee markkinoilla, ei tuottajat suoraan.
Ei asiakas kaupassa osta C-alueen sianlihaa tai A/B alueen broileria, se ostaa aina jonkun valmistajan tuotetta ( atria, saarioinen jne ... ).
Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.
Mutta teurastamoiden välillä pitäisi saada aikaan kilpailutilanne, niin että tuottajahinnat nousee.

Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....

juuri näin, 141 tuen loppuminen on tiedetty ainakin vuodesta 1994 saakka

Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....

Otetaas tämä ihan ensiksi. Ensinnäkin tuo % lienee kylläkin noin 70, kärjistin vähän että ero tulee selväksi. Mutta toiseksi huomaatko itsekään mitä kirjoitat tuossa??? On siis SUURI RISKI hankkia lihaa vain AB-alueelta koska tuotanto voi siellä loppua tukien loppumisen takia? Noinhan tuo on suoraan johdettavissa? Tajuatko edes mitä lähes suoraan tuossa sanot??? Että tuotantoa on tarkoitus jättää vain C-alueelle ja LSOn olisi pitänyt se tajuta ja hankkia lihansa C-alueelta???

En nyt edes viitsi tarkemmin puuttua tähän asiaan mutta tajuathan sinä että millainen ylimääräinen kustannustekijä se on rahdata siat C-alueelta Forssan teurastamolle? Veikkaisin että jos kaikki kulut lasketaan niin tälläkin hetkellä LSO hankkii itselleen kalleinta lihaa suurilta C-alueen tuottajilta. Lihan tuottajahinta korkea määrälisien kanssa ja siihen rahdit päälle niin kallista on Forssaan rahdattuna tehtaan portilla. Varmasti saa halvemmalla pieneltä tilalta ilman määrälisiä läheltä teurastamoa vaikka miten pieniä kuormia pitäisi ajaa.

Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.

Unohdatko nyt jotakin? Sama hinta kaikille tiloille kaikilla tukialueilla? Entäs kun toisen tukialueen tila saa kuitenkin ne tuet? Eikö tila olekaan toimija? Eikä saa mitään etua tuista?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.09 - klo:10:28

Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....

Otetaas tämä ihan ensiksi. Ensinnäkin tuo % lienee kylläkin noin 70, kärjistin vähän että ero tulee selväksi. Mutta toiseksi huomaatko itsekään mitä kirjoitat tuossa??? On siis SUURI RISKI hankkia lihaa vain AB-alueelta koska tuotanto voi siellä loppua tukien loppumisen takia? Noinhan tuo on suoraan johdettavissa? Tajuatko edes mitä lähes suoraan tuossa sanot??? Että tuotantoa on tarkoitus jättää vain C-alueelle ja LSOn olisi pitänyt se tajuta ja hankkia lihansa C-alueelta???

En nyt edes viitsi tarkemmin puuttua tähän asiaan mutta tajuathan sinä että millainen ylimääräinen kustannustekijä se on rahdata siat C-alueelta Forssan teurastamolle? Veikkaisin että jos kaikki kulut lasketaan niin tälläkin hetkellä LSO hankkii itselleen kalleinta lihaa suurilta C-alueen tuottajilta. Lihan tuottajahinta korkea määrälisien kanssa ja siihen rahdit päälle niin kallista on Forssaan rahdattuna tehtaan portilla. Varmasti saa halvemmalla pieneltä tilalta ilman määrälisiä läheltä teurastamoa vaikka miten pieniä kuormia pitäisi ajaa.

suurempi riski on painottaa hankinta alueelle jossa olosuhteet ja tilojen  omavaraisuus sekä yksikkökoko ja siten kannattavuus on merkittävästi heikompi.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.09 - klo:10:28

Mikäli lihasta maksetaan samaa hintaa kaikilla tukialueilla, niin silloin tuki ei vaikuta hintaan, eikä synny maksetusta tuesta etua millekkään toimijalle.

Unohdatko nyt jotakin? Sama hinta kaikille tiloille kaikilla tukialueilla? Entäs kun toisen tukialueen tila saa kuitenkin ne tuet? Eikö tila olekaan toimija? Eikä saa mitään etua tuista?

aivan, toisella alueella saadaan silloin tukea joka ei ole toiselta alueelta mitenkään pois. Tässä sikatapauksessa se tukiero ei tule näkymään tuloeroissa kuin ainoastaan tasoituksena, koska tuotannolliset olosuhteet alueiden välillä poikkeavat dramaattisesti.

lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,

Palaan tähän vielä sen verran. Että tilat siis eivät mielestäsi ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita?  Tiedäthän sinä miten teurastamojen määrälisät menevät? Että mitä enemmän tuotat niin sen enemmän määrälisää senttiä per lihakilo. Kun näitä määrälisiä on päätetty niin ovatko siinä määrälisistä paljon hyötyvä iso yksikkö ja kokonaan ilman määrälisiä jäävä pieni yksikkö kilpailijoita vai yhteistyökumppaneita? Ihan siinä yhteisymmärryksessä on päätetty että koska sinä olet pieni yksikkö ja teurastamon kannalta ei-kiinnostava niin sinulle ei määrälisiä tarvitse maksaa vaan tälle paljon tuottavalle isolle yksikölle. Jolloin yhteisymmärryksessä on päätetty että pienen yksikön kannattavuus on heikompi.

Aloite on varmasti tullut toimivalta johdolta mutta koska osuuskunnan säännöissä alunperin sanotaan että hyödyttää kaikkia tasapuolisesti tms hauskaa niin hinnasto on varmasti täytynyt hyväksyttää viljelijähallinnon kautta. Tällöin on selkeästi päätetty että tilat kilpailevat keskenään ja asetettu tilat kilpailullisesti eri asemaan. Kuka sitten hallinnossa on ollutkin ja näitä päätöksiä tähän suuntaan tehnyt niin se on eri asia. Siis että millaiset tilat. Mutta tietyllä tavalla sama asia kuin tukierossa sillä erolla että tähän asiaan tila voi vaikuttaa kilpailemalla toisten tilojen kanssa ja laajentamalla oman tilansa riittävän isoksi.

Ja noiden määrälisien lisäksi on käsittääkseni olemassa persoonakohtaisia sopimuslisiä. Joita maksetaan "helposti" esimerkiksi silloin jos joku isompi tuottaja siirtyy teurastamolta toiselle. Maksetaan siis määrälisän päälle. Siinäkin aivan selvästi tilat kilpailevat toisiaan vastaan. Eli iso tila toteaa että "Jos minä en saa näin paljon parempaa hintaa kuin muut ja sitä kautta parempaa kilpailuasetelmaa muihin tiloihin nähden niin minä vaihdan teurastamoa" tai että "Jos maksatte tämän verran lisää jotta saan paremman kilpailuasetelman muihin tiloihin nähden niin siirryn teille tuottajaksi". Ihan miten sen asian laitat. Mutta kyllä siinä yksittäinen tila aivan selkeästi hankkii itselleen kilpailuetua eli kilpailee toisien tilojen kanssa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.02.09 - klo:23:39

lihantuottajat jotka myyvät eläimensä samalle teurastamolle, ei ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita,

Palaan tähän vielä sen verran. Että tilat siis eivät mielestäsi ole kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita?  Tiedäthän sinä miten teurastamojen määrälisät menevät? Että mitä enemmän tuotat niin sen enemmän määrälisää senttiä per lihakilo. Kun näitä määrälisiä on päätetty niin ovatko siinä määrälisistä paljon hyötyvä iso yksikkö ja kokonaan ilman määrälisiä jäävä pieni yksikkö kilpailijoita vai yhteistyökumppaneita? Ihan siinä yhteisymmärryksessä on päätetty että koska sinä olet pieni yksikkö ja teurastamon kannalta ei-kiinnostava niin sinulle ei määrälisiä tarvitse maksaa vaan tälle paljon tuottavalle isolle yksikölle. Jolloin yhteisymmärryksessä on päätetty että pienen yksikön kannattavuus on heikompi.

Aloite on varmasti tullut toimivalta johdolta mutta koska osuuskunnan säännöissä alunperin sanotaan että hyödyttää kaikkia tasapuolisesti tms hauskaa niin hinnasto on varmasti täytynyt hyväksyttää viljelijähallinnon kautta. Tällöin on selkeästi päätetty että tilat kilpailevat keskenään ja asetettu tilat kilpailullisesti eri asemaan. Kuka sitten hallinnossa on ollutkin ja näitä päätöksiä tähän suuntaan tehnyt niin se on eri asia. Siis että millaiset tilat. Mutta tietyllä tavalla sama asia kuin tukierossa sillä erolla että tähän asiaan tila voi vaikuttaa kilpailemalla toisten tilojen kanssa ja laajentamalla oman tilansa riittävän isoksi.

Ja noiden määrälisien lisäksi on käsittääkseni olemassa persoonakohtaisia sopimuslisiä. Joita maksetaan "helposti" esimerkiksi silloin jos joku isompi tuottaja siirtyy teurastamolta toiselle. Maksetaan siis määrälisän päälle. Siinäkin aivan selvästi tilat kilpailevat toisiaan vastaan. Eli iso tila toteaa että "Jos minä en saa näin paljon parempaa hintaa kuin muut ja sitä kautta parempaa kilpailuasetelmaa muihin tiloihin nähden niin minä vaihdan teurastamoa" tai että "Jos maksatte tämän verran lisää jotta saan paremman kilpailuasetelman muihin tiloihin nähden niin siirryn teille tuottajaksi". Ihan miten sen asian laitat. Mutta kyllä siinä yksittäinen tila aivan selkeästi hankkii itselleen kilpailuetua eli kilpailee toisien tilojen kanssa.

Jokainen ymmärtää logistiikkaetujen vaikutuksen keräilyssä ja koko hankintatoimessa. Ihan selkeä ja hyväksyttävä juttu. Ja jokaisella (saman tukialueen) tilalla on ollut tasapuoliset mahdollisudet laajentaa toimintaansa kuten mitä tahansa muutakin elinkeinotoimintaa.

Nyt kuitenkin on niin että ab alueelle on tukipolitiikalla luotu suuremmat, omavaraisemmat ja kannattavammat yksiköt. Ja yksikkökoollahan on tunnetusti ratkaiseva merkitys sikatilan tuloihin, tukiakin suurempi vaikutus.
Yksikkökoon kasvua on edistetty monella tapaa ab-alueella. Tuotantotukien kokonaistaso on pidetty c aluetta korkeampana.  Investointi tuet ovat olleet tarjolla merkittävästi kauemman kuin c-alueella ja lisäksi tukien ehdot ovat ollet edulliset. Naudan- ja maidontuotantoa on samalla siirretty voimakkaasti tukipolitiikalla c-alueelle, jolloin sikatilat etelässä ovat saaneet helposti edullista pinta-alaa laajennuksilleen.

Ab alueella on laajentumiselle eli kannattavuuden kasvattamiselle luotu hyvät olosuhteet. C-alueella huonot. Ja nämä olosuhdevaikutukset näkyvät kirjanpitotilojen tuloksissa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 13.02.09 - klo:10:28

Se että 80 %:tia LSO:n sikaloista on A/B alueella, osoittaa vain sen, että LSO:n johtoryhmä ei tiedosta kaikkia riskejä ja eikä ole niitä eliminoinut, sen olisi pitänyt rakentaa hankintaorganisaatio sillä tavalla, että lihaa tulee myös C-alueelta riittävästi.
Ei C-alueen tuottakien kuulu olla maksumiehinä LSO:n epäpätevien johtajien munauksissa ....

Otetaas tämä ihan ensiksi. Ensinnäkin tuo % lienee kylläkin noin 70, kärjistin vähän että ero tulee selväksi. Mutta toiseksi huomaatko itsekään mitä kirjoitat tuossa??? On siis SUURI RISKI hankkia lihaa vain AB-alueelta koska tuotanto voi siellä loppua tukien loppumisen takia? Noinhan tuo on suoraan johdettavissa? Tajuatko edes mitä lähes suoraan tuossa sanot??? Että tuotantoa on tarkoitus jättää vain C-alueelle ja LSOn olisi pitänyt se tajuta ja hankkia lihansa C-alueelta???

En nyt edes viitsi tarkemmin puuttua tähän asiaan mutta tajuathan sinä että millainen ylimääräinen kustannustekijä se on rahdata siat C-alueelta Forssan teurastamolle? Veikkaisin että jos kaikki kulut lasketaan niin tälläkin hetkellä LSO hankkii itselleen kalleinta lihaa suurilta C-alueen tuottajilta. Lihan tuottajahinta korkea määrälisien kanssa ja siihen rahdit päälle niin kallista on Forssaan rahdattuna tehtaan portilla. Varmasti saa halvemmalla pieneltä tilalta ilman määrälisiä läheltä teurastamoa vaikka miten pieniä kuormia pitäisi ajaa.

Kyllä minä tajuan, mutta minusta tuntuu, ettet sinä oikein tajua markkinoista ja hintojen muodostumisesta yhtään mitään ....
Asiat ei ole noin mustavalkoisia, eikä markkinat toimi noin kuten kuvittelet.

Tosiasia vaan on, että brändi kilpailee ja kaikki jotka toimii saman brändin alla on yhteistyökumppaneita, ne syö samasta kattilasta.

Tottakai on suuri riski hankkia lihaa vain A/B alueelta, miksi jättää kilpailijalle joitain omia alueita, joihin ei kilpailua uloteta ?
Sehän on typeryyttä ....

Ajattele jos esim. autojen maahantuoja toimisi samoin, emme myy bemareita C-alueelle ....
Koska siellä on omat toimijat ?

Ja JakkeJäyhä on vakuutellut että taurastamoilla on laskeskelijoita jotka huolehtivat että tuottaja saa riittävän hinnan jotta alkutuotanto pysyy kannattavana.[/quote]

Pienillä reunaehdoilla... Jos hinta nousee niin korkealle että se uhkaa teurastamon omaa kannattavuutta niin tuottaja saa mitä on mahdollista maksaa. Riippumatta siitä pitääkö se tuottajan hengissä eli ei. Eli kaikissa tilanteissa kaikki tuottajat eivät todellakaan saa riittävää hintaa että pysyisivät kannattavina.
[/quote]

Ei tietenkään saa, mikäli näin olisi niin alan vaatima rakennekehitys tyssäisi siihen.
Tottakai kehityksessä on aina takapiruna pakko, se pakko tulee tästä, että tilat tulee muuten kannattamattomiksi.
[/quote]

Ja rakennekehitys ei siis mielestäsi ole kilpailua? Jäljelle jäävät vain rakennekehityskilpailussa pärjäävät tilat? Pakko kilpailla? Nyt täytyy sanoa että en oikein ymmärrä logiikkaasi?



Rakennekehityksessäkin on jossain tultava raja vastaan, tilakoot ei voi määrättömiin kasvaa. Pienet peltolohkot, peltoa on rajallinen määrä, etäisyys pellolle.

Taisi kyllä mennä vähän aiheen sivu. 

Kyllä minä tajuan, mutta minusta tuntuu, ettet sinä oikein tajua markkinoista ja hintojen muodostumisesta yhtään mitään ....
Asiat ei ole noin mustavalkoisia, eikä markkinat toimi noin kuten kuvittelet.

Tosiasia vaan on, että brändi kilpailee ja kaikki jotka toimii saman brändin alla on yhteistyökumppaneita, ne syö samasta kattilasta.

Tottakai on suuri riski hankkia lihaa vain A/B alueelta, miksi jättää kilpailijalle joitain omia alueita, joihin ei kilpailua uloteta ?
Sehän on typeryyttä ....

Ajattele jos esim. autojen maahantuoja toimisi samoin, emme myy bemareita C-alueelle ....
Koska siellä on omat toimijat ?
[/quote]


Hienoa Jakke, että sulla riittää tarmoa ja rautalankaa selvittää asioita. En voi uskoa ,että joku voi tosissaan ajatella esim. kilpailusta ettei sitä ole.
Kumpi Emo-Heikki on, yrittäjä vai tuottaja? Ilmeisesti tuottaja, vain niin voin ymmärtää hänen ajatuksia.
Silloin ymmärränkin senkin emo-Heikki, että olet brändi-asiassa yhteistyökumppani: sinä tuotat halpaa raaka-ainetta ja Atria antaa voitot osakkeen omistajille.

Rakennekehitys meni hieman sivuun aiheesta, mutta äärettömän mielenkiintoinen aihe!
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.

Kyllä minä tajuan, mutta minusta tuntuu, ettet sinä oikein tajua markkinoista ja hintojen muodostumisesta yhtään mitään ....
Asiat ei ole noin mustavalkoisia, eikä markkinat toimi noin kuten kuvittelet.

Tosiasia vaan on, että brändi kilpailee ja kaikki jotka toimii saman brändin alla on yhteistyökumppaneita, ne syö samasta kattilasta.

Tottakai on suuri riski hankkia lihaa vain A/B alueelta, miksi jättää kilpailijalle joitain omia alueita, joihin ei kilpailua uloteta ?
Sehän on typeryyttä ....

Ajattele jos esim. autojen maahantuoja toimisi samoin, emme myy bemareita C-alueelle ....
Koska siellä on omat toimijat ?

Hienoa Jakke, että sulla riittää tarmoa ja rautalankaa selvittää asioita. En voi uskoa ,että joku voi tosissaan ajatella esim. kilpailusta ettei sitä ole.
Kumpi Emo-Heikki on, yrittäjä vai tuottaja? Ilmeisesti tuottaja, vain niin voin ymmärtää hänen ajatuksia.
Silloin ymmärränkin senkin emo-Heikki, että olet brändi-asiassa yhteistyökumppani: sinä tuotat halpaa raaka-ainetta ja Atria antaa voitot osakkeen omistajille.
[/quote]

Ehkä vähän kärjistin asioita, mutta eihän tuota usko heinänsyöjäkkään, jos joku väittää tosissaan että maatilat kilpailee keskenään samalla tavalla kuin yritykset kilpailee, on sentään 15 vuoren yrittäjä kokemus takana, joten voin ehkä todeta ihan asiasta jotain tietävänä, että ette te pojat ole kilpailua koskaan nähneetkään, jos tuollaista uskotte ....

Rakennekehitys meni hieman sivuun aiheesta, mutta äärettömän mielenkiintoinen aihe!
Ymmärtääkseni 1000 lehmän navetoita suunnitellaan Suomeen useampia.
Montako sellaista tarvitaan että on tyydytetty 100% omavaraisuusaste maidontuotannossa? Oletetaan että nykyisistä tuottajista lopettaa viiden vuoden sisällä noin 40%.

Maidon tuotanto noin 2.2 - 2.3 milj litraa. Lypsylehmiä on noin 280.000 - 300.000 ja keskituotos noin 7.800 litraa. Siitä tuo yhtälö syntyy? Jos 1.000 lehmän yksiköillä tuotettaisiin kaikki maito niin se olisi sitten noin 300 navettaa. Silloin ne tuottaisivat kaiken tarvittavan maidon.

Jos 40% tuottajista lopettaa niin oletus että lopettavat ovat pienempiä yksiköitä? Sanotaan vaikka 25% lehmistä? Eli 75.000 lehmää. Tuon tuotoksen menetyksen korvaamiseen tarvittaisiin 75 tuollaista 1.000 lehmän navettaa.

Ehkä vähän kärjistin asioita, mutta eihän tuota usko heinänsyöjäkkään, jos joku väittää tosissaan että maatilat kilpailee keskenään samalla tavalla kuin yritykset kilpailee, on sentään 15 vuoren yrittäjä kokemus takana, joten voin ehkä todeta ihan asiasta jotain tietävänä, että ette te pojat ole kilpailua koskaan nähneetkään, jos tuollaista uskotte ....

Aina kun yritys lopettaa, se on hävinnyt muille yrityksille kilpailussa. Ei ole pysynyt rakennekehityksesä tai kannattavuuskehityksessä mukana. Vuoden 1990 paikkeilla lypsykarjatiloja oli noin 40.000 tai vähän yli muistaakseni. Nyt on 12.000. Eli kilpailussa on hävinnyt noin monta lypsykarjatilaa.