Mun mielestä syystorjunnassa on ajankohtaa oleellisempaa se kuinka hyvin juolavehnä on puinnin jälkeen lähtenyt uudelleen kasvuun. Tää korostuu varsinkin erittäin kuivina syksyinä kun jälkikasvu on hidasta, ei niissä ohjeissa turhaan ole juolavehnän kasvuasteita mainittu.

Nooh oma toteamus perustuu juuri tähän. Elokuussa korjatussa juolalla on aikaa kasvaa oikean kokoiseksi jolloin vaikka torjunta tapahtuisi syyskuussa niin lopputulos on parempi kuin et syyskuun lopulla sato puidaan ja sit ruiskutetaan joko heti tai odotetaan lokakuulle. Vaikka syksyt ovat pidentyneet ja lämpöä riittää niin päivät lyhenevät kuitenkin kovaa vauhtia..

Toinen ja vielä ehkä tärkeämpi perustuu sen juolan kasvuun. Syksyllä virtaus juuriinpäin jolloin teho näkyy myös maanalaisissa osissa. Keväällä tehdään uutta kasvua jolloin teho näkyy kyllä maanpäälisissä osissa. Itse en ole mikään kasvibiologia tai muukaan mut noin mulle on selitetty ja itsekin lukenut ja omat vajavaiset kokemukset todistavat kyllä tuota teoriaa.

Takavuosina kun glyfo oli halpaa ja hehtaarin ainekulu jäi alle kymppiin niin torjuntaa voi tehdä molemminpäin. Todellisuudessa itsellä meni niin et kevätkasveille tulevat sänget ajettiin keväällä ja syyskasveilta vapautuvat lohkot syksyllä. Syyskasveilla joutui käyttämään valikoivia aineita kun ne oli monesti kevätkasveilta vapautuneita lohkoja joille syksyllä kylvettiin syysvehnää. Siinä ei ollut enää aikaa odotella juolaruiskutuksia...

Pietikäisen juoppo tietää kyllä kaikesta kaiken.

– Jokainen meistä voi elää omien vuohenjuurtensa ja voikukkiensa kanssa joko sovussa tai taistella. Mutta kuten uudempi tutkimustieto ja meidän virtsakokeetkin näyttävät, aine kertyy elimistöön, eikä häviä maaperässä kuten on aiemmin luultu.

Pietikäisen mukaan myös ammattikäytössä glyfosaatista voitaisiin hyvin luopua.

Poliitikot voisivat joskus perustella mielipiteitään.

Onko mahdollista, että Pietikäisen veressä olevat Roundupit ovat peräisin Brysselin viineistä?   

Pietikäisenkö mielestä suomen järvien ph oli liian korkea, ne on saatava lähelle nollaa

Mielenkiintoista kun Glyfosaatti kertyy ihmiskehoon, mutta kuitenkin sitä erittyy virtsaan kohtalaisia määriä.

Mielenkiintoista kun Glyfosaatti kertyy ihmiskehoon, mutta kuitenkin sitä erittyy virtsaan kohtalaisia määriä.

Eli glyfoa löytyy siis Pietikäisen päästäkin.🤔

Tästähän voisi tehdä sellaisen matalan tason tutkimuksen. Siis sellaisen, että otetaan eri maalajin, happamuuden ja kasvuvyöhykkeen peltoja ja ruiskutetaan peltokoeruutuihin glyfoa keväällä sekä syksyllä, vain keväällä, vain syksyllä ja osa vielä tuleennutetaan glyfolla maailman tapaan. Sitten tutkitaan viljasta, kuinka paljon glyfoa löytyy. Sitten tehdään johtopäätöksiä.

Suotovesille pitäisi olla ehkä omat ojitukset jokaiselle ruudulle, mutta jos nyt peltokohtaisestikin mitattaisiin salaojista. Ja sitten pohjavesistä ja hulevesistä.

Ei kai nämä nyt niin hankalia tutkimuksia pitäisi olla, jottei niitä voisi toteuttaa objektiivisesti. Sitten voitaisiin tutkia ja verrata haittoja esim. viinaan, huumeisiin, muoviin, nikotiiniin yms.

Kaikki ei nyt oikeasti ymmärrä miksi luomu viljelijöiden pitää glyfottaa kaksi kertaa vuodessa ,eikö oikea aikainen syys glyfotus muka riitä ?

https://www.facebook.com/share/p/14sxGHn2AB/

Kattelkaapa tota roundup ready gmo -harrastajat. Luulis vituttavan kuin pientä oravaa konsanaan.
Kun ruiskuttelette niin tilatkaapa huviksenne työterveytenne kautta työterveyslaitoksen glyfosaattitestaus.

Vaikka teillä siellä venäjällä käytetään GMO:ta niin EU:ssa se on kielletty.

Onko mahdollista, että Sorkka on noussut haudasta kiukuttelemaan?

Lainaus käyttäjältä: bouli - 16.02.25 - klo:11:52

Mun mielestä syystorjunnassa on ajankohtaa oleellisempaa se kuinka hyvin juolavehnä on puinnin jälkeen lähtenyt uudelleen kasvuun. Tää korostuu varsinkin erittäin kuivina syksyinä kun jälkikasvu on hidasta, ei niissä ohjeissa turhaan ole juolavehnän kasvuasteita mainittu.

Nooh oma toteamus perustuu juuri tähän. Elokuussa korjatussa juolalla on aikaa kasvaa oikean kokoiseksi jolloin vaikka torjunta tapahtuisi syyskuussa niin lopputulos on parempi kuin et syyskuun lopulla sato puidaan ja sit ruiskutetaan joko heti tai odotetaan lokakuulle. Vaikka syksyt ovat pidentyneet ja lämpöä riittää niin päivät lyhenevät kuitenkin kovaa vauhtia..

Joo, mutta lokakuussakin  tehdyllä torjunnalla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen kun vaan edellä mainitut on kunnossa ja toki muokkaukset täytyy miettiä tarkemmin.

onkohan lokakuussa tehty torjunta jo pikkasen myöhä?   ei taija kasvi enää hirveesti yhteyttää vaikka se lämpö riittää mut valo ei.   syyskuu miusta viimeinen aika..   jotain hyötyä aineesta eikä pelkkään maaha sitoutumista...

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 16.02.25 - klo:12:06

Lainaus käyttäjältä: bouli - 16.02.25 - klo:11:52

Mun mielestä syystorjunnassa on ajankohtaa oleellisempaa se kuinka hyvin juolavehnä on puinnin jälkeen lähtenyt uudelleen kasvuun. Tää korostuu varsinkin erittäin kuivina syksyinä kun jälkikasvu on hidasta, ei niissä ohjeissa turhaan ole juolavehnän kasvuasteita mainittu.

Nooh oma toteamus perustuu juuri tähän. Elokuussa korjatussa juolalla on aikaa kasvaa oikean kokoiseksi jolloin vaikka torjunta tapahtuisi syyskuussa niin lopputulos on parempi kuin et syyskuun lopulla sato puidaan ja sit ruiskutetaan joko heti tai odotetaan lokakuulle. Vaikka syksyt ovat pidentyneet ja lämpöä riittää niin päivät lyhenevät kuitenkin kovaa vauhtia..

Joo, mutta lokakuussakin  tehdyllä torjunnalla on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen kun vaan edellä mainitut on kunnossa ja toki muokkaukset täytyy miettiä tarkemmin.

Kai se mahdollista on, mä en kyllä niissä onnistunut vaikka tuntui et syksy jatkui ja jatkui. Ilmeisesti pelkkä lämpö ei piisaa vaan valon määräkin vaikuttaa ja lokakuussa alkaa olemaan päivä jo kohtuu lyhyt..

niiin,   itellä viälä marraskuussa raiheinä vihotti mut kasvu olematonta niiton jälkeen.   kait tuo vuotenkierto noissakin jotain vaikuttaa...      onhan tuolla luonnolla joku järjestys kait olemassa.  täällä kun talvi tuloo joka vuos,   - joko marraskuussa tahi maaliskuussa..