Väki taantuu. Hevos muokkaus aikoina juola pysyi kurissa. Nyt tehokkaat pelit, eikä saada yhtä heinäksvia kyriin?

Entisaikana oli ei konstit. Joskus ajettiin kuulemma lantapatteri juolapesäkkeen päälle, pari vuotta siinä ja juola oli lopullisesti kuollut. Joskus taasen juolainen lohko laitettiin lampaille laitumeksi, lammas nyhti kaiken niin tarkkaan, ettei juolalla ollut voimaa enää kasvaa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 30.11.17 - klo:19:09

Lainaus käyttäjältä: Karju - 30.11.17 - klo:17:38

On se kumma kun uskotaan juolan  katoavan kyntämällä.
Joskus voi näyttää hyvältä mutta kyllä se sieltä tunkee,varmasti.

Biotynaamisillä aivoilla on pakko ajatella niin.

Mitenkäs juola tulee aina takaisin vaikka myrkyttäisikin sen glyfosaatilla ?

Ei tuu muutamaan vuoteen, jos olet oikeaan aikaan asialla ja teet homman huolellisesti. Keväällä yleensä liian aikaista ja syksyllä liian myöhäistä. Kasvustoon kun ruuttaa niin silloin häviää. Toiminta on kyllä kyseenalaista eikä tuota tule harrastettu. Parhaimmaksi tavaksi on tullut itselle huomattua, että keväällä mahdollisimman myöhään ja sitten parin päivän päästä suorakylvö päälle. Itsellä tuo ainakin lähtee leviämään pientareilta, että ne kun voisi joka vuosi myrkyttää niin toimisi vielä paremmin.

No ei tosiaan tuu muutamaan vuoteen, mutta tulee kuitenkin.

Pienellä määrällä glyfoa suorakylvön yhteydessä nopeutetaan vaan luonnon omaa geenimuuntelua.

  Eipä ole tarvinnut glyfosaatin kanssa touhuta ,kun ymmärsi ottaa rypsin viljelykiertoon ja opeteltua sen
viljely ,rypsistä on niin helppo valikoivilla aineilla hoitaa juolas  ym. kestorikat pois.

No ei tosiaan tuu muutamaan vuoteen, mutta tulee kuitenkin.

Pienellä määrällä glyfoa suorakylvön yhteydessä nopeutetaan vaan luonnon omaa geenimuuntelua.

Eiköhän paras tapa ole sekoittaa kaikkia tyylejä sopivasti. Eli välillä kyntää, välillä käyttää glyfoa jne.
Niin siis tarkoitin kyllä, että keväällä ennen kylvöä sitä glyfoa käytetään, en nyt oikein varmaan ymmärtänyt tuota suorakylvön ja glyfon yhteiskäyttöä?

  Eipä ole tarvinnut glyfosaatin kanssa touhuta ,kun ymmärsi ottaa rypsin viljelykiertoon ja opeteltua sen
viljely ,rypsistä on niin helppo valikoivilla aineilla hoitaa juolas  ym. kestorikat pois.

Riittääkö teho 5 vuoden välein käytettynä? Itse on tullut huomattua sekin, että lohkot mitä muokataan enemmän ei siis kynnetä kuitenkaan niin juolaa on vähemmän kuin enemmän sängellä olevat pellot. Mutta sitten kun sen sänkipellon saa kerran onnistumaan glyfotuksen niin ei ole moneen vuoteen harmia juolasta. Saunakukka kyllä pesii sinne...

YLE TV FEM klo. 19.00 Obs debatt;

"Kiisteltyä torjunta-ainetta glyfosaattia saa yhä käyttää. Aiheesta keskustelevat maanviljelijä Max Schulman, Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä sekä europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr). Toimittaja: Bettina Sågbom."

Tekstitettynä myöhemmin.

Jotenkin tulee mieleen, että glyfon kielto olisi ollut suomalaiselle jussille suurempi etu, kuin haitta. Kuivurit ja muut rensselit kuitenkin pakko olla. Euroopanlaajuinen kielto olisi ehkäpä nostanut noita pohjalla makaavia viljanhintoja.

Jotenkin tulee mieleen, että glyfon kielto olisi ollut suomalaiselle jussille suurempi etu, kuin haitta. Kuivurit ja muut rensselit kuitenkin pakko olla. Euroopanlaajuinen kielto olisi ehkäpä nostanut noita pohjalla makaavia viljanhintoja.

Juu.

Luulenpa, että jo pelkästään yksittäisen maan jossa glyfo olisi kielletty, viljatuotteiden hinta olisi Euroopan markkinoilla kymmeniä prosentteja suurempi. Muistijälki jäisi maasta joka kielsi glyfon käytön ensimmäisenä vaikka muut joutuvat varmasti seuraamaan piakkoin.

 

  Eipä ole tarvinnut glyfosaatin kanssa touhuta ,kun ymmärsi ottaa rypsin viljelykiertoon ja opeteltua sen
viljely ,rypsistä on niin helppo valikoivilla aineilla hoitaa juolas  ym. kestorikat pois.

Ja aineet ihanan kalliita. Agilia on ruutattu, mutta ajankohta juhannuksen kieppeillä on liian aikainen että teho olis 100% ei oo vielä kaikki juurakot kunnolla taimella. Myöhemmin kasvusto varjostaa liikaa. Paljon halvempaa hoitaa juola glyfolla ennen öljykasveja. Samoin kestorikat. Itte käyttäny tuota lähinnä hukan takia.

Lainaus käyttäjältä: meidän Isä - 16.12.17 - klo:16:45

Jotenkin tulee mieleen, että glyfon kielto olisi ollut suomalaiselle jussille suurempi etu, kuin haitta. Kuivurit ja muut rensselit kuitenkin pakko olla. Euroopanlaajuinen kielto olisi ehkäpä nostanut noita pohjalla makaavia viljanhintoja.

Juu.

Luulenpa, että jo pelkästään yksittäisen maan jossa glyfo olisi kielletty, viljatuotteiden hinta olisi Euroopan markkinoilla kymmeniä prosentteja suurempi. Muistijälki jäisi maasta joka kielsi glyfon käytön ensimmäisenä vaikka muut joutuvat varmasti seuraamaan piakkoin.

 Älä unta nää, sitä ostetaan mitä halvimmalla saadaan.

Kiellolla olisi monen tilan talouteen tervehdyttävä vaikutus. Viljan tuotanto luultavasti pienenisi. Kivikot ja muut hankalat pellot metsitettäisiin.
Kyllä minä kannatan kieltoa, on se kyntäminen niin mukavaa hommaa.

Miksi juolavehnä palaa peltoon hyvän torjunnan jälkeen? Se lisääntyy myös siemenestä. Sillä tavalla se tuli Suomen peltoja sulostuttamaan. Eikö se vanha kansantarina kertonut jostakin kartanon hulttiopojasta joka oli myynyt juolan saastuttamaa heinänsiementä naapureille ja pilasi omatkin peltonsa sillä. Nykyisin toimintaa jatkaa tilatonsiemen ja muut siemenkauppiaat.

Miksi juolavehnä palaa peltoon hyvän torjunnan jälkeen? Se lisääntyy myös siemenestä. Sillä tavalla se tuli Suomen peltoja sulostuttamaan. Eikö se vanha kansantarina kertonut jostakin kartanon hulttiopojasta joka oli myynyt juolan saastuttamaa heinänsiementä naapureille ja pilasi omatkin peltonsa sillä. Nykyisin toimintaa jatkaa tilatonsiemen ja muut siemenkauppiaat.

Mikään torjunta ei ole täydellinen, koskaan. On ihan siitä viljelysysteemistä kiinni, kuinka paljon juolalle jätetään tilaa lisääntyä. Kevätviljamonokulttuuri laiskasti muokaten on aika lähellä täydellistä noin juolavehnän näkökulmasta.

mut kun kiireellä pitää saaha tehtyä et pääsee johonkin tärkeämpään tekemiseen..     kuka sitä nyt kehtaa viljelyssä aikaa tuhlata?

Jos ei olisi paranneltu hygieniaa, hieroisimme vieläkin DDT:ä pää- ja ties mihin nahkoihimme.

Lehtien palstoilla ihmisiä opastettiin DDT:n käyttöön. Esimerkiksi Kotiliesi-lehti kertoi päätäiden hävittämisestä näin: ”DDT-pulveria tai nestettä hierotaan huolellisesti tukkaan ja päänahkaan... menettelyä on uusittava pari kertaa 10 päivän väliajoin.”

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/valkea-myrkkyjauhe-pyoreassa-pahvirasiassa-tuhosi-syopalaiset-mutta-vaiensi-linnut-hierotaan-huolellisesti-paanahkaan-6694208

Ongelma ei ratkennut sillä, että viimeinenkin päätäi kuoli myrkkyihin, vaan johonkin ihan muuhun - tässä uusiin tapoihin toimia ja LVIS-tekniikan kehittymiseen.