• Tavallinen aihe

Aihe Glyfosaatti  (Luettu 92227 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18036
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Meillä suorakylvö/kevytmuokkaus, eli glyfoa menee ihan riittävästi. Tosin aina pyritään siihen minimiin.

Muutama viikko sitten olin parin luomuveikon puheissa ja toinen heistä (luomuasiantuntija) totesi, että glyfosaatti saattaa yhtäkkiä ("kuin veitsellä leikaten") katkaista viljelykasvin magnaanin saannin, kunhan sitä vain kertyy maahan riittävästi. Onko tästä kellään lisätietoa?

Ja sitten, alkaa olla jo kohtuullisen globaalisti tunnustettu juttu, että viljelymaiden voimaperäinen muokkaus hävittää yhä humusta hälyyttävää vauhtia. Suomessa ongelma ei ehkä ole niin suuri ja meillä myös suorakylvön haittana on liika märkyys, siinä missä esim. aromailla kasvipeitteellä varjellaan liialta kuivumiselta.

Mutta ei se humuksen varjelu/lisäkerryttäminen meillekään huonoa tee. Siksi meillä jatkossakin pitäydytään peltojen kevyessä käsittelyssä. Mutta glyfon pitkäaikaisvaikutukset kyllä vähän arveluttavat, lisäksi on hyvä tiedostaa se, että aine (vastoin parempaa tietoa) kielletään.

Onko vinkkejä miten villiheinän voisi pitää kurissa muokkaamatta tai minimaalisella muokkauksella? Enkä tarkoita nyt kesannointi-äestystä. Apila kuulemma kasvulla tukahduttaa hyvin roskaa, mutta nuo aluskasvit ei (2015 lakovainiot hyvin muistissa) oikein hotsita. Enkä jaksa uskoa, että puinninjälkeen viskokylvetty aluskasvi voi päästä villiheinästä voitolle.

150 kg typpeä ja 20 kg italian raiheinää kääpiokasvuisen vehnän aluskasviksi, kyllä pitää rikat  kurissa ja sadon matalana. Puna-apilakin nitistyy alle.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3588
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Glyfosaatti
Meillä suorakylvö/kevytmuokkaus, eli glyfoa menee ihan riittävästi. Tosin aina pyritään siihen minimiin.

Muutama viikko sitten olin parin luomuveikon puheissa ja toinen heistä (luomuasiantuntija) totesi, että glyfosaatti saattaa yhtäkkiä ("kuin veitsellä leikaten") katkaista viljelykasvin magnaanin saannin, kunhan sitä vain kertyy maahan riittävästi. Onko tästä kellään lisätietoa?

Ja sitten, alkaa olla jo kohtuullisen globaalisti tunnustettu juttu, että viljelymaiden voimaperäinen muokkaus hävittää yhä humusta hälyyttävää vauhtia. Suomessa ongelma ei ehkä ole niin suuri ja meillä myös suorakylvön haittana on liika märkyys, siinä missä esim. aromailla kasvipeitteellä varjellaan liialta kuivumiselta.

Mutta ei se humuksen varjelu/lisäkerryttäminen meillekään huonoa tee. Siksi meillä jatkossakin pitäydytään peltojen kevyessä käsittelyssä. Mutta glyfon pitkäaikaisvaikutukset kyllä vähän arveluttavat, lisäksi on hyvä tiedostaa se, että aine (vastoin parempaa tietoa) kielletään.

Onko vinkkejä miten villiheinän voisi pitää kurissa muokkaamatta tai minimaalisella muokkauksella? Enkä tarkoita nyt kesannointi-äestystä. Apila kuulemma kasvulla tukahduttaa hyvin roskaa, mutta nuo aluskasvit ei (2015 lakovainiot hyvin muistissa) oikein hotsita. Enkä jaksa uskoa, että puinninjälkeen viskokylvetty aluskasvi voi päästä villiheinästä voitolle.

Mitä lasket minimimuokkaukseksi? Virallisesti kaikk muu taitaa olla minimimuokkausta paitsi kyntö? Meillä on joitakin maita muokattu keväisin sekä syksyisin. Keväällä äkeellä ja syksyinsin kultivaattorilla niin ei noita ole juolan takia tarvinut glyfotella. Maalajeiltaan savisemmasta päästä. Tänä vuonna myös broadway näytti maksimi annoksella (220g) tehoavan juolaan samoin kuin aikaisempina vuosina attribut superikin. Nämä vaan ovat hinnaltaan 3-5 kertaa perus glyfon hintaisia.

lumberjack83

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 21
Vs: Glyfosaatti
Mitä lasket minimimuokkaukseksi? Virallisesti kaikk muu taitaa olla minimimuokkausta paitsi kyntö? Meillä on joitakin maita muokattu keväisin sekä syksyisin. Keväällä äkeellä ja syksyinsin kultivaattorilla niin ei noita ole juolan takia tarvinut glyfotella. Maalajeiltaan savisemmasta päästä. Tänä vuonna myös broadway näytti maksimi annoksella (220g) tehoavan juolaan samoin kuin aikaisempina vuosina attribut superikin. Nämä vaan ovat hinnaltaan 3-5 kertaa perus glyfon hintaisia.

Tuo kultivaattori-äes-kombo saattaakin jatkossa palata isompaan rooliin. Kasvipeiteprosentti vaan jarruttaa. Nyt on jo maksimit riistapeltoina (joita ei siihen prosenttiin lasketa), joten paljoakaan ei kärsi syyskevytmuokkailla, ennenku tipahtaa kasikympistä kuuteenkymppiin, ja sitten sulaakin taas puolitoistatonnia.

Eikä oo muuten kevytmuokkailukaan ilmaista puuhaa. Se tuli havaittua kun tänä keväänä lautasmuokkaimella lietteitä mullattiin noin parillekymmenelle hehtaarille. Oli melko suuri yllätys huomata miten pian polttoainesäiliö alkaa kumista tyhjyyttään kun aikansa pärryyttää.

Ideaali olisi puinnin jälkeen suoritettu kevyt raavinta jollain piikkiäkellä ja siihen viskolevitetty maanpeitekasvi. Ei vaan taida mikään kasvi päästä tuolla lailla villiheinästä voitolle.

Ne laihoon kylvetyt hömppäheinät ei inspiroi lakovaaran vuoksi, vai jääkö se raiheinä sitten niin lyhyeksi, ettei vaaraa ole?
Entäpä rypsi? Tukeen sitä ei hyväksytä, mutta olisi mielenkiintoista koittaa.

Moerkoe

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 444
Vs: Glyfosaatti
Televisiosta tulee tänään dokumenttia asiasta.

Lainaus
Saksalaisdokumentissa käsitellään glyfosaatti-nimistä kemikaalia.
http://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201707252200284936_tw.shtml

Lainaus
Lähinnä Suomea ollaan Ib Borup Pedersenin sikatilalla Tanskan Spentrupissa. Hänen kokemuksensa mukaan epämuodostuneita porsaita syntyy sitä enemmän, mitä enemmän rehussa on glyfosaattia.

Kameroille hän esittelee kuolleina syntyneitä elikoita.

- Minulla on näitä kotona pakastin täynnä, Pedersen sanoo nostellessaan kangistuneita pikkupossuja sikalan pakastimesta.

...

Kokemusperäisen havainnoinnin tueksi Pedersen on tehnyt laskelmia. Niiden valossa epämuodostuneiden sikojen ja glyfosaatin välillä on todellakin suora yhteys.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18036
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Juuri näin. Jalostuseläimissä mm. äärimmilleen jalostetuilla rotukoirilla on yhä enenevästi samoja ongelmia.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18036
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Pitäisi ensin määritellä mikä on myrkky. Onko käyneissä pihlajanmarjoissa oleva alkoholi myrkky ? Onko omenansiemissä oleva luonnollinen amygdaliini myrkky. Onko luonnollinen korvasienen gyromitriini myrkky. Onko leivinuunisi savussa ilmaan leijuva dioksiini, joka kertyy elimistöösi, myrkky. Kaikkiin on kuollut ihmisiä ja eläimiä. Niiden sallitaan levittäytyä luontoon.

Taas GMO kampanja rullaa kovasti.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18036
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Jos kasvinsuojeluaine on "tehty viisaasti hyödylliseksi", miksi se ei kelpaa.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18036
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Älä muuta kysy. Nyt ollaan luomussa ja säännöt kieltää. Yksi syy luomuun siirtymisessä oli, että pääsee eroon suurista kauppalaskuista ja altistumisesta  torjuntaaineille. Nyt ei tarvitse ostaa kaupasta, kuin polttoöljyä ja  muutaman sotin siemeniä.

Et varmaan käytä viljolannoitteita etkä tavanomaisen viljelyn lantaa, sillä ne jäämät määritelmällisesti ovat sielläkin , jos ne ovat todellisuutta. Lisäksi varmaan puhdistat sadeveden ennen käyttöä.

-SS-

V.viljelijä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 257
Vs: Glyfosaatti

kyllähän ennenkin pärjättiin ilman glyfoa, se on vaan alettava kyntämään, mikä siinä kyntämisessä on niin vastenmielistä, ennen kynnettiin ihankaikki joka syksy, siis viljapellot. Eikö nykyinen nuorempi sukupolvi vaan viitsi enää kyntää, halutaan viljelyhommat tehdä nopeasti ja helposti.

Eikä glyfokielto ole mikään katastrofi, niin kuin joku proagrian asiantuntija väitti.

Miksi mulla kasvaa juolaa, vaikka mä kynnän ja äestän? Siksi että kyntö tekee juolavehnälle ihanteellisen kuohkean kasvualustan ja äes levittää juuret pitkin peltoa. Jos pellon jättää vaikka kokonaan koskemattomaksi, häviää juola jopa itsestään vuosien kuluessa. Juola on viljelysmaiden kasvi, ei sitä metsissä ja luonnonniityillä kasva siksi kun niitä ei kynnetä.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51833
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Glyfosaatti

kyllähän ennenkin pärjättiin ilman glyfoa, se on vaan alettava kyntämään, mikä siinä kyntämisessä on niin vastenmielistä, ennen kynnettiin ihankaikki joka syksy, siis viljapellot. Eikö nykyinen nuorempi sukupolvi vaan viitsi enää kyntää, halutaan viljelyhommat tehdä nopeasti ja helposti.

Eikä glyfokielto ole mikään katastrofi, niin kuin joku proagrian asiantuntija väitti.

Miksi mulla kasvaa juolaa, vaikka mä kynnän ja äestän? Siksi että kyntö tekee juolavehnälle ihanteellisen kuohkean kasvualustan ja äes levittää juuret pitkin peltoa. Jos pellon jättää vaikka kokonaan koskemattomaksi, häviää juola jopa itsestään vuosien kuluessa. Juola on viljelysmaiden kasvi, ei sitä metsissä ja luonnonniityillä kasva siksi kun niitä ei kynnetä.

Tää olikin hyvä tieto.

Ootko muuten tienny että juola karsastaa hapanta ja kapista maata?
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

pice

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 920
Vs: Glyfosaatti

kyllähän ennenkin pärjättiin ilman glyfoa, se on vaan alettava kyntämään, mikä siinä kyntämisessä on niin vastenmielistä, ennen kynnettiin ihankaikki joka syksy, siis viljapellot. Eikö nykyinen nuorempi sukupolvi vaan viitsi enää kyntää, halutaan viljelyhommat tehdä nopeasti ja helposti.

Eikä glyfokielto ole mikään katastrofi, niin kuin joku proagrian asiantuntija väitti.

Miksi mulla kasvaa juolaa, vaikka mä kynnän ja äestän? Siksi että kyntö tekee juolavehnälle ihanteellisen kuohkean kasvualustan ja äes levittää juuret pitkin peltoa. Jos pellon jättää vaikka kokonaan koskemattomaksi, häviää juola jopa itsestään vuosien kuluessa. Juola on viljelysmaiden kasvi, ei sitä metsissä ja luonnonniityillä kasva siksi kun niitä ei kynnetä.

Tää olikin hyvä tieto.

Ootko muuten tienny että juola karsastaa hapanta ja kapista maata?
Ainakin ojanpientareilla juola viihtyy mainiosti jos pientareet jättää koskemattomaksi.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51833
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Glyfosaatti

kyllähän ennenkin pärjättiin ilman glyfoa, se on vaan alettava kyntämään, mikä siinä kyntämisessä on niin vastenmielistä, ennen kynnettiin ihankaikki joka syksy, siis viljapellot. Eikö nykyinen nuorempi sukupolvi vaan viitsi enää kyntää, halutaan viljelyhommat tehdä nopeasti ja helposti.

Eikä glyfokielto ole mikään katastrofi, niin kuin joku proagrian asiantuntija väitti.

Miksi mulla kasvaa juolaa, vaikka mä kynnän ja äestän? Siksi että kyntö tekee juolavehnälle ihanteellisen kuohkean kasvualustan ja äes levittää juuret pitkin peltoa. Jos pellon jättää vaikka kokonaan koskemattomaksi, häviää juola jopa itsestään vuosien kuluessa. Juola on viljelysmaiden kasvi, ei sitä metsissä ja luonnonniityillä kasva siksi kun niitä ei kynnetä.

Tää olikin hyvä tieto.

Ootko muuten tienny että juola karsastaa hapanta ja kapista maata?
Ainakin ojanpientareilla juola viihtyy mainiosti jos pientareet jättää koskemattomaksi.

No ton vviljelijän kirjotus nyt oli ihan trollia ja täyttä paskaa.

Koskemattomaan peltoon tulee muutamassa vuodessa puuntaimet ja juola.

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Tähkylä

  • Vieras
Vs: Glyfosaatti

kyllähän ennenkin pärjättiin ilman glyfoa, se on vaan alettava kyntämään, mikä siinä kyntämisessä on niin vastenmielistä, ennen kynnettiin ihankaikki joka syksy, siis viljapellot. Eikö nykyinen nuorempi sukupolvi vaan viitsi enää kyntää, halutaan viljelyhommat tehdä nopeasti ja helposti.

Eikä glyfokielto ole mikään katastrofi, niin kuin joku proagrian asiantuntija väitti.

Miksi mulla kasvaa juolaa, vaikka mä kynnän ja äestän? Siksi että kyntö tekee juolavehnälle ihanteellisen kuohkean kasvualustan ja äes levittää juuret pitkin peltoa. Jos pellon jättää vaikka kokonaan koskemattomaksi, häviää juola jopa itsestään vuosien kuluessa. Juola on viljelysmaiden kasvi, ei sitä metsissä ja luonnonniityillä kasva siksi kun niitä ei kynnetä.

Tää olikin hyvä tieto.

Ootko muuten tienny että juola karsastaa hapanta ja kapista maata?
Ainakin ojanpientareilla juola viihtyy mainiosti jos pientareet jättää koskemattomaksi.

No ton vviljelijän kirjotus nyt oli ihan trollia ja täyttä paskaa.

Koskemattomaan peltoon tulee muutamassa vuodessa puuntaimet ja juola.
kyllä toi vi tun viljeliä on oikeessa
ei mun aarni metsässä ainakaan juola viihdy

EX-FERMERI

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 351
Vs: Glyfosaatti
Jokos heinähatut näitte tämän areenan dokkarin; https://areena.yle.fi/1-3454497
Ei voi palata ellei lähde. Jokainen päivä poissa Helsingistä on lottovoitto.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18036
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Glyfosaatti
Ei ole kyllä missään tullut esille vielä koskaan. Mitäköhän se käsittelee.

-SS-