Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:18:17

Noniin.

Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.

Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.

Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?

Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."

Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin

Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).

Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.

Eihän emo-heikki liene kirjoitellut vähään aikaan?

Mutta voiko backari vahvistaa? Kun minusta tilanne oli sellainen että tuossa edellä mainittu Huittinen oli se pitäjä jossa maatalous repi eniten euroja markkinoilta? Siis tuotteiden myynnillä. Tuet varsin pienet. Miten mahtaa olla Kiuruveden laita?

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:18:17

Noniin.

Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.

Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.

Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?

Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."

 Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.

Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?

Eihän emo-heikki liene kirjoitellut vähään aikaan?

Mutta voiko backari vahvistaa? Kun minusta tilanne oli sellainen että tuossa edellä mainittu Huittinen oli se pitäjä jossa maatalous repi eniten euroja markkinoilta? Siis tuotteiden myynnillä. Tuet varsin pienet. Miten mahtaa olla Kiuruveden laita?

Kyl Huittinen on ollut aina aika kärjessä jos on listattu oikeita tuottoja.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 22.02.17 - klo:18:34

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:18:17

Noniin.

Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.

Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.

Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?

Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."

 Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.

Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?

 Joo, pidä tuo.

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

 Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:23:42

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

 Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?

Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva

Voi kunpa tietäisitte kuinka vähäisillä tiedoilla tänne Agronettiin kirjoitellaan.

Todellinen viisaus paljastuu...Voisi olla hyväkin pakkokirjoittelu omalla nimellä,ei nimimerkillä.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:07:00

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:23:42

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

 Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?

Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva

Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.


Tästähän tämä lähti;

Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.

Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.

2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.

Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.

Ja miten tämän saa maksettua ?

Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi  ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.

Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?

 Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.02.17 - klo:07:15

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:07:00

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 22.02.17 - klo:23:42

Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.

 Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?

Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva

6 §
Lypsylehmäpalkkion määrä

Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:
alue    euroa
Manner-Ahvenanmaa    640
tukialueen AB ulkosaaristo    870
muu tukialue AB    540

Ai niin, olishan sinun ammattilaisena pitänyt tuo tietää, mutta jos ei merkitystä niin senhän voi poistaa.

Ei mulla ole tosiaan mitään hajua lehmien tukitasoista, mua kiinnostaa vain tuotannollinen optimointi. Koska sillä tehdään ne tilojen väliset erot.

 Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?

Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:10:17

 Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?

Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.

Toi 320 000 ekee, pohjoisen tissinkoittajille vain saavutettu etu, eikä sitä edes kuulu laskea mihinkään maatalouteen liittyvään. Sehän on vain rahaa, jolla toinen toisensa kilpailevat naapurinsa kateudesta kipeiksi.

Jos noukkarin vaihtaa isompaan, saako enää kahta uudehkoa traktoria vaihdettua isompaan mitä naapurilla.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:13:45

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:10:17

 Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?

Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.

Toi 320 000 ekee, pohjoisen tissinkoittajille vain saavutettu etu, eikä sitä edes kuulu laskea mihinkään maatalouteen liittyvään. Sehän on vain rahaa, jolla toinen toisensa kilpailevat naapurinsa kateudesta kipeiksi.

Jos noukkarin vaihtaa isompaan, saako enää kahta uudehkoa traktoria vaihdettua isompaan mitä naapurilla.

Ostaa sillä myös etelästä ison läjän viljaa, jota muuten Puolangalla ei kannata viljellä.