Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:13:45

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:10:17

 Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?

Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.

Toi 320 000 ekee, pohjoisen tissinkoittajille vain saavutettu etu, eikä sitä edes kuulu laskea mihinkään maatalouteen liittyvään. Sehän on vain rahaa, jolla toinen toisensa kilpailevat naapurinsa kateudesta kipeiksi.

Jos noukkarin vaihtaa isompaan, saako enää kahta uudehkoa traktoria vaihdettua isompaan mitä naapurilla.

Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.

Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:14:52

Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.

Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:14:56

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:14:52

Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.

Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.

 Ja valikoiva faktojen huomioon otto.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.02.17 - klo:19:55

mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ?  ja mikä oli se pohjoinen?    en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen...    ainakin 1970-luvulla...                                pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....

Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?

Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.

Ja lainaus.

"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)

Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,

Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.

Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"

Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.

Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...

6 §
Lypsylehmäpalkkion määrä

Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:
alue    euroa
Manner-Ahvenanmaa    640
tukialueen AB ulkosaaristo    870
muu tukialue AB    540

Ai niin, olishan sinun ammattilaisena pitänyt tuo tietää, mutta jos ei merkitystä niin senhän voi poistaa.

Lainaus käyttäjältä: huhu - 24.01.09 - klo:11:04

Etelän sikamiehet unohtavat aina pellon merkityksen vertailulaskelmissaan.Maastullin esimerkissä 1800 sian sikala normaalilla peltoalalla 150 ha, tukiero 540 €.Myös nautapuolella peltotuet tasoittavat eroa jonkin verran.

Onkohan Maastullista useita eri painoksia? Erikseen AB- alueelle ja erikseen C-alueelle? Vai eroa lukutaidossa? Kun minun keskiviikon Maastullissa on oletettavasti 500 lihasian sikala koska vuosimyynti 1.755 lihasikaa. Ja jos sellaisella 500 lihasian tilalla on "normaali" peltoala 150 hehtaaria siellä C-alueella niin täällä AB-alueelle huomattavasti normaalimpi peltoala lienee 50-80 hehtaaria jolla tukiero onkin jo 2.640 euroa vuonna 2008 ja jossakin olin laskenutkin että mitä se on 2014. Olikos se jotain 27.000 euroa muistaakseni siis 80 hehtaarilla vuonna 2014. En jaksa tähän laskea uudestaan.

Nyt jos on 1.800 lihasian sikala niin se saa C-alueella tukia sioista ((1800*3) / 13) * 210 = 87.230 euroa. Ja AB-alueella vastaavasti ((1800*3) / 13) * 174 = 72.276 euroa. Tukiero tuossa on siis noin 15.000 euroa ja 150 hehtaarin peltotuki AB=94.920 ja C=90.420 eli AB +4.500 mutta kokonaisuutena 1.800 lihasikaa + 150 hehtaaria on -10.500 tukia. Siis vuonna 2008, vuonna 2014 tuo tukiero on tällaisella tilalla 83.000 euroa vuodessa.

Ei me mitään unohdeta mutta laskea osataan...

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:15:33

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:14:56

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 23.02.17 - klo:14:52

Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.

Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.

 Ja valikoiva faktojen huomioon otto.

Mikäköhän on valikoivaa? Sekö että kun perustellusti huomauttaa ylisuuresta tukierosta? Puolangan maitoihme ei olisi koskaan toteutunut jos tukiero muualle vastaisi todellista olsuhde-eroa. Vai sekö että kun muistuttaa että jo ennen EU-aikaa tuettiin pohjoista ja sorsittiin eteläistä kotieläintuotantoa kuten alla olevasta ilmenee? Tai siitä että tukiero repesi EUn myötä älyttömän suureksi samalla kun etelän maataloutta pystyssä pitäneen kasvinviljelyn kannattavuus romahti? Mitkä näistä faktoista ovat valikoivia? Samalla kun huomautan että tuota alla olevaa lainausta eivät oksa eivätkä suuri ajatusten tonava eikä kukaan muukaan ole kommentoinut. Johtunee siitä että tosiasioita ei vain voi kiistää. Sen sijaan tosiasioita voi yrittää dissata Ärrpään tapaisilla kommenteilla.

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 22.02.17 - klo:17:05

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.02.17 - klo:19:55

mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ?  ja mikä oli se pohjoinen?    en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen...    ainakin 1970-luvulla...                                pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....

Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?

Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.

Ja lainaus.

"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)

Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,

Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.

Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"

Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.

Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...

Lainaus käyttäjältä: KT - 15.02.09 - klo:14:48

No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

AB maito 2,8 cnt/litra
C1 maito 7,8 cnt/litra

AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha

Ympäristötuki jätettiin mm Maaseudun Tulevaisuudessa huomioimatta tukialueiden eroja laskettaessa. Perusteluna oli se että se on korvausta syntyvistä kustannuksista. Omakohtaisesti laskin että saan parhaan mahdollisen tuloksen kun otan mahdollisimman vähän. Mutta tilakohtainen juttu tietysti.

Että noilla kun laskee niin AB on 240.000 * 2,8 = 6.720 euroa maitotukia ja 50 * 643 euroa / ha = 32.150 euroa. Eli kokonaistuki 38.870 euroa joka on 0,16 eli 16 senttiä / litra. Maksimituet pellosta kaikilla ympäristötuen herkuilla olisi 757 euro / ha ja sillä tulisi tulokseksi 50 * 757 = 37.850 + 6.720 = 44.570 / 240.000 = 0.1857 eli 19 senttiä per litra. Tukiero tuohon mitä olet saanut on 2 senttiä litra.

Jos otetaan C1 perussettinä niin se on 240.000 * 7,8 = 18.720 maitotuet ja 50 * 603 = 30.150 eli 48.870 / 240.000 = 20 senttiä per litra. Jos kaikki ympit niin pelto 50 * 653 = 32.650 eli 51.370 / 240.000 = 21 senttiä per litra. Jonka olet omiksi tuiksesi saanutkin.

Eli yhteenveto? Jos ympäristötukea ei huomioida niin tukiero noin 4 senttiä per litra tällä tilalla ja jos kaikki ympit niin 2 senttiä per litra. Ympäristötuki kustannusten korvausta, ei "ilmaista rahaa" eli ei pitäisi huomioida? Mutta että mielestäni ollaan siinä noin 4 sentin tukierossa jota tässä on vähän esitelty. Mitä enemmän lehmiä suhteessa peltopinta-alaan niin sitä suurempi ero muodostuu, sen näkee jo laskukaavasta.

Jos vaikka 40 lehmää ja 40 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 40 * 643 / 320.000 = 11 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 40 * 603 / 320.000 = 15 senttiä per litra 

Jos vaikka 80 lehmää ja 40 peltoa ja 640.000 maitoa niin
AB: 640.000 * 2,8 + 40 * 643 / 640.000 =  7 senttiä per litra
C1: 640.000 * 7,8 + 40 * 603 / 640.000 = 12 senttiä per litra 

Jos vaikka 40 lehmää ja 140 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 140 * 643 / 320.000 = 31 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 140 * 603 / 320.000 = 34 senttiä per litra 

Mutta vähän riippuen? Tukiero 4-5 senttiä per litra kun ympäristötukea ei huomioda. Ja jos se on kustannusten korvausta eli se mikä tulee niin se myös menee niin se ei jää pankkitiliä lihottamaan?

Lähdettä:
http://www.mtk.fi/maatalous/maanviljelijat/maatalouspolitiikka/tuotekohtaiset_tukitaulukot/fi_FI/Rehuohrajarehukaura_tukitaulukko/

 Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:17:54

 Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.

Tuliko tuo ihan sydämestä ?

Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.

Tupailta puheita.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 24.02.17 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:17:54

 Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.

Tuliko tuo ihan sydämestä ?

Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.

Tupailta puheita.

 Tämän viestiketjun väkevintä todistusta: Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 24.02.17 - klo:15:02

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 24.02.17 - klo:12:13

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 23.02.17 - klo:17:54

 Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.

Tuliko tuo ihan sydämestä ?

Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.

Tupailta puheita.

 Tämän viestiketjun väkevintä todistusta: Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.

No jos aiheen aloituksessa käsitellään tuotantoMÄÄRÄÄN sidottua tukea. Ja sitten rinnastetaan lypsylehmäpalkkio (palkkio/eläin) tuotantomäärään perustuvaan tukeen (€/litra).

Kävikös tässä nyt niin ettei ärrpää ymmärrä mistä on kyse ?


Pidän edelleen nuo;

"Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.

Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa."

"Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin(bakkärin viesti)

Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).

Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta."