Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: ilkka - 21.02.17 - klo:23:43
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
-
Ovat niin aikaansaapaa porukkaa ja ihan itse.
Mitä nyt siellä päin täytyy välillä kunnan sosiaalihuollon hakea maito kaupasta.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Paljonko sinä olet keräillyt?
-
kaikki joutava...
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Varsinkin kun rahat ovat meidän omia eli 100 % kansallisia tuotantomäärään perustuvia tukia.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Varsinkin kun rahat ovat meidän omia eli 100 % kansallisia tuotantomäärään perustuvia tukia.
Oletko varma?
-
Olen ymmärtänyt kansallisen tuen olevan olevan kansallista=omaa rahaa, joka ei kierrä mitenkään EU:n kautta.
Onko sinulla parempaa tietoa tästä asiasta ?
-
Olen ymmärtänyt kansallisen tuen olevan olevan kansallista=omaa rahaa, joka ei kierrä mitenkään EU:n kautta.
Onko sinulla parempaa tietoa tästä asiasta ?
Maataloustuesta suurinpiirtein 75% maksaa suomen valtio.
Tämä siitä syystä, että Kepun tavoite liittymisneuvotteluissa oli saada oikeus maksaa itse maataloustukea nimenomaan C alueelle. Siinä uhrattiin Cap tuki ja viitesato.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Varsinkin kun rahat ovat meidän omia eli 100 % kansallisia tuotantomäärään perustuvia tukia.
Oletko varma?
MItäköhän tuo kysymys on tarkoittavinaan? Maidon pohjoinen litratuki on 100% kotimaista tukea, omien veronmaksajien selkänahasta riistettyä rahaa.
-
kyllähän se EU tuki on myös meidän omaa rahaa.. ei me ilmaiseksi olla EU jäseniä joten omista rahoista ne EU tukiaisetkin tulee
-
kyllähän se EU tuki on myös meidän omaa rahaa.. ei me ilmaiseksi olla EU jäseniä joten omista rahoista ne EU tukiaisetkin tulee
Näinhän se on. Sijoittamalla MTK:n jäsenmaksuun vaikka pari saturaista, saa sit muutamat firmat maksamaan ne saturaiset takaasin. Näinkö se mennee eeuussa kii.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Varsinkin kun rahat ovat meidän omia eli 100 % kansallisia tuotantomäärään perustuvia tukia.
Oletko varma?
MItäköhän tuo kysymys on tarkoittavinaan? Maidon pohjoinen litratuki on 100% kotimaista tukea, omien veronmaksajien selkänahasta riistettyä rahaa.
Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä...
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin
Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.
-
Eihän emo-heikki liene kirjoitellut vähään aikaan?
Mutta voiko backari vahvistaa? Kun minusta tilanne oli sellainen että tuossa edellä mainittu Huittinen oli se pitäjä jossa maatalous repi eniten euroja markkinoilta? Siis tuotteiden myynnillä. Tuet varsin pienet. Miten mahtaa olla Kiuruveden laita?
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.
Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
-
Eihän emo-heikki liene kirjoitellut vähään aikaan?
Mutta voiko backari vahvistaa? Kun minusta tilanne oli sellainen että tuossa edellä mainittu Huittinen oli se pitäjä jossa maatalous repi eniten euroja markkinoilta? Siis tuotteiden myynnillä. Tuet varsin pienet. Miten mahtaa olla Kiuruveden laita?
Kyl Huittinen on ollut aina aika kärjessä jos on listattu oikeita tuottoja.
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.
Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
Joo, pidä tuo.
-
Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.
-
Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.
Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?
-
Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.
Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?
Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva
-
Voi kunpa tietäisitte kuinka vähäisillä tiedoilla tänne Agronettiin kirjoitellaan.
Todellinen viisaus paljastuu...Voisi olla hyväkin pakkokirjoittelu omalla nimellä,ei nimimerkillä.
-
Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.
Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?
Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva
Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.
Tästähän tämä lähti;
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
-
Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?
-
Ärrpäältä jälleen perusteltu kommentti.
Muujussi on täsmälleen oikeassa...saako Huittisissa ammulle lypsylehmäpalkkiota?
Eiks se 150€/kärsä tule. Maidolle jokunen sentti. En oo kyl perehtynyt alueen tukiin oikein mitenkään, kun lypsäjiä ko. seudulla on enää tosi vähän. Pelto maksaa 10-20k€/ha ja heinä ei kuivuudessa kasva
6 §
Lypsylehmäpalkkion määrä
Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:
alue euroa
Manner-Ahvenanmaa 640
tukialueen AB ulkosaaristo 870
muu tukialue AB 540
Ai niin, olishan sinun ammattilaisena pitänyt tuo tietää, mutta jos ei merkitystä niin senhän voi poistaa.
Ei mulla ole tosiaan mitään hajua lehmien tukitasoista, mua kiinnostaa vain tuotannollinen optimointi. Koska sillä tehdään ne tilojen väliset erot.
-
Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?
Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.
-
Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?
Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.
Toi 320 000 ekee, pohjoisen tissinkoittajille vain saavutettu etu, eikä sitä edes kuulu laskea mihinkään maatalouteen liittyvään. Sehän on vain rahaa, jolla toinen toisensa kilpailevat naapurinsa kateudesta kipeiksi.
Jos noukkarin vaihtaa isompaan, saako enää kahta uudehkoa traktoria vaihdettua isompaan mitä naapurilla.
-
Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?
Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.
Toi 320 000 ekee, pohjoisen tissinkoittajille vain saavutettu etu, eikä sitä edes kuulu laskea mihinkään maatalouteen liittyvään. Sehän on vain rahaa, jolla toinen toisensa kilpailevat naapurinsa kateudesta kipeiksi.
Jos noukkarin vaihtaa isompaan, saako enää kahta uudehkoa traktoria vaihdettua isompaan mitä naapurilla.
Ostaa sillä myös etelästä ison läjän viljaa, jota muuten Puolangalla ei kannata viljellä.
-
Joo, pidä tuo. Sinun mielestä hyvän bisneksen määreeksi riittää suuret tulot?
Kyllä pidänkin. Varmasti tuo on parempi bisnes noilla tuotantotuilla (320 000 € vuodessa) kuin jossain toisaalla ilman niitä.
Toi 320 000 ekee, pohjoisen tissinkoittajille vain saavutettu etu, eikä sitä edes kuulu laskea mihinkään maatalouteen liittyvään. Sehän on vain rahaa, jolla toinen toisensa kilpailevat naapurinsa kateudesta kipeiksi.
Jos noukkarin vaihtaa isompaan, saako enää kahta uudehkoa traktoria vaihdettua isompaan mitä naapurilla.
Vähä nolo laskelma, ei kai kukaa puolangalla alle kympin tuotoksilla ammuja lypsä...ja peltotuet montakymppiä isommat kun aalla, sekin pitäis vielä vertailevaan tuottolaskelmaan liittää...
-
Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.
Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.
-
Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.
Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.
Ja valikoiva faktojen huomioon otto.
-
Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.
Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.
Ja valikoiva faktojen huomioon otto.
Mikäköhän on valikoivaa? Sekö että kun perustellusti huomauttaa ylisuuresta tukierosta? Puolangan maitoihme ei olisi koskaan toteutunut jos tukiero muualle vastaisi todellista olsuhde-eroa. Vai sekö että kun muistuttaa että jo ennen EU-aikaa tuettiin pohjoista ja sorsittiin eteläistä kotieläintuotantoa kuten alla olevasta ilmenee? Tai siitä että tukiero repesi EUn myötä älyttömän suureksi samalla kun etelän maataloutta pystyssä pitäneen kasvinviljelyn kannattavuus romahti? Mitkä näistä faktoista ovat valikoivia? Samalla kun huomautan että tuota alla olevaa lainausta eivät oksa eivätkä suuri ajatusten tonava eikä kukaan muukaan ole kommentoinut. Johtunee siitä että tosiasioita ei vain voi kiistää. Sen sijaan tosiasioita voi yrittää dissata Ärrpään tapaisilla kommenteilla.
mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ? ja mikä oli se pohjoinen? en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen... ainakin 1970-luvulla... pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....
Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?
Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.
Ja lainaus.
"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)
Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,
Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"
Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.
Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...
-
6 §
Lypsylehmäpalkkion määrä
Lypsylehmäpalkkiota myönnetään tukialueittain enintään seuraava euromäärä eläintä kohden:
alue euroa
Manner-Ahvenanmaa 640
tukialueen AB ulkosaaristo 870
muu tukialue AB 540
Ai niin, olishan sinun ammattilaisena pitänyt tuo tietää, mutta jos ei merkitystä niin senhän voi poistaa.
Onneksi tulee tuo siis noin 6 c/litra. Ilman tuota etelän maito olisi ollut todella suurissa vaikeuksissa. Nyt tukiero c1/c2 on vielä siellä tavalla siedettävä että lujempaa juoksemalla pystyy pysymään mukana. Palataan vähän kuin ennen EUta vallinneeseen tilanteeseen. Jolloin tukierolla pohjoisessa pärjäsi perhe 20 lehmällä mutta etelässä 30 lehmää antoi elannon yhdelle. No okei, ei ihan noin mutta jo silloin etelässä joutui juoksemaan lujempaa jos eläimistä saman tulon halusi. Nyt vain se juoksuvauhti meinasi tulla liian suureksi. Tuo palkkio pelasti paljon. Tosin vahinko ehti siinä mielessä jo tapahtua että suuremman tukieron sekä epävarmuuden aikaan moni laajennus ja sukupolvenvaihdos jäi tekemättä. '
-
Joo tuki/kannattavuuserot kyllä ohjaa länsi/eteläsuomen kasvin viljelyyn siittä nyt ei pääse mihinkään.
Minä kannattaisin mallia jossa ei maksettaisi tukia millekkään yritys/toimeentulo muodolle. Ei aloitus eiikä kehittämis eikä lopetus ja .
Eli perustulo ollis sitte varmaan kaikille mieleen kun jokainen kansalainen saisi saman luokastariippumatta. Mamuille ei annettais kun kuumaa nikkeliä.
-
Kun etsiskelin oksaa varten tuota yllä olevaa juttua tuista ennen EU-aikaa oksan muistin virkistykseksi niin törmäsin täältä etsiessäni mielenkiintoisiin laskelmiin tukieroista. Tässä yksi:
Etelän sikamiehet unohtavat aina pellon merkityksen vertailulaskelmissaan.Maastullin esimerkissä 1800 sian sikala normaalilla peltoalalla 150 ha, tukiero 540 €.Myös nautapuolella peltotuet tasoittavat eroa jonkin verran.
Onkohan Maastullista useita eri painoksia? Erikseen AB- alueelle ja erikseen C-alueelle? Vai eroa lukutaidossa? Kun minun keskiviikon Maastullissa on oletettavasti 500 lihasian sikala koska vuosimyynti 1.755 lihasikaa. Ja jos sellaisella 500 lihasian tilalla on "normaali" peltoala 150 hehtaaria siellä C-alueella niin täällä AB-alueelle huomattavasti normaalimpi peltoala lienee 50-80 hehtaaria jolla tukiero onkin jo 2.640 euroa vuonna 2008 ja jossakin olin laskenutkin että mitä se on 2014. Olikos se jotain 27.000 euroa muistaakseni siis 80 hehtaarilla vuonna 2014. En jaksa tähän laskea uudestaan.
Nyt jos on 1.800 lihasian sikala niin se saa C-alueella tukia sioista ((1800*3) / 13) * 210 = 87.230 euroa. Ja AB-alueella vastaavasti ((1800*3) / 13) * 174 = 72.276 euroa. Tukiero tuossa on siis noin 15.000 euroa ja 150 hehtaarin peltotuki AB=94.920 ja C=90.420 eli AB +4.500 mutta kokonaisuutena 1.800 lihasikaa + 150 hehtaaria on -10.500 tukia. Siis vuonna 2008, vuonna 2014 tuo tukiero on tällaisella tilalla 83.000 euroa vuodessa.
Ei me mitään unohdeta mutta laskea osataan...
-
Perusteluja kehiin, tai edes laskelmia jotka perustuvat johonkin faktatietoon.
Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.
Ja valikoiva faktojen huomioon otto.
Mikäköhän on valikoivaa? Sekö että kun perustellusti huomauttaa ylisuuresta tukierosta? Puolangan maitoihme ei olisi koskaan toteutunut jos tukiero muualle vastaisi todellista olsuhde-eroa. Vai sekö että kun muistuttaa että jo ennen EU-aikaa tuettiin pohjoista ja sorsittiin eteläistä kotieläintuotantoa kuten alla olevasta ilmenee? Tai siitä että tukiero repesi EUn myötä älyttömän suureksi samalla kun etelän maataloutta pystyssä pitäneen kasvinviljelyn kannattavuus romahti? Mitkä näistä faktoista ovat valikoivia? Samalla kun huomautan että tuota alla olevaa lainausta eivät oksa eivätkä suuri ajatusten tonava eikä kukaan muukaan ole kommentoinut. Johtunee siitä että tosiasioita ei vain voi kiistää. Sen sijaan tosiasioita voi yrittää dissata Ärrpään tapaisilla kommenteilla.
mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ? ja mikä oli se pohjoinen? en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen... ainakin 1970-luvulla... pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....
Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?
Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.
Ja lainaus.
"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)
Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,
Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"
Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.
Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...
Valikoiva lukutaito on rikkaus, ei mulla muuta:
Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.
-
Ja tässä toinen. Noi on tietty vanhentuneita ja Ärrpää voinee esittää omat perustellut tarkemmat laskelmansa samalla kun pohtii onko tuollaisilla tukieroilla ollut kehitystä ohjaavia vaikutuksia? Puolangalla? Muualla?
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on 30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20 on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?
AB maito 2,8 cnt/litra
C1 maito 7,8 cnt/litra
AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha
Ympäristötuki jätettiin mm Maaseudun Tulevaisuudessa huomioimatta tukialueiden eroja laskettaessa. Perusteluna oli se että se on korvausta syntyvistä kustannuksista. Omakohtaisesti laskin että saan parhaan mahdollisen tuloksen kun otan mahdollisimman vähän. Mutta tilakohtainen juttu tietysti.
Että noilla kun laskee niin AB on 240.000 * 2,8 = 6.720 euroa maitotukia ja 50 * 643 euroa / ha = 32.150 euroa. Eli kokonaistuki 38.870 euroa joka on 0,16 eli 16 senttiä / litra. Maksimituet pellosta kaikilla ympäristötuen herkuilla olisi 757 euro / ha ja sillä tulisi tulokseksi 50 * 757 = 37.850 + 6.720 = 44.570 / 240.000 = 0.1857 eli 19 senttiä per litra. Tukiero tuohon mitä olet saanut on 2 senttiä litra.
Jos otetaan C1 perussettinä niin se on 240.000 * 7,8 = 18.720 maitotuet ja 50 * 603 = 30.150 eli 48.870 / 240.000 = 20 senttiä per litra. Jos kaikki ympit niin pelto 50 * 653 = 32.650 eli 51.370 / 240.000 = 21 senttiä per litra. Jonka olet omiksi tuiksesi saanutkin.
Eli yhteenveto? Jos ympäristötukea ei huomioida niin tukiero noin 4 senttiä per litra tällä tilalla ja jos kaikki ympit niin 2 senttiä per litra. Ympäristötuki kustannusten korvausta, ei "ilmaista rahaa" eli ei pitäisi huomioida? Mutta että mielestäni ollaan siinä noin 4 sentin tukierossa jota tässä on vähän esitelty. Mitä enemmän lehmiä suhteessa peltopinta-alaan niin sitä suurempi ero muodostuu, sen näkee jo laskukaavasta.
Jos vaikka 40 lehmää ja 40 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 40 * 643 / 320.000 = 11 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 40 * 603 / 320.000 = 15 senttiä per litra
Jos vaikka 80 lehmää ja 40 peltoa ja 640.000 maitoa niin
AB: 640.000 * 2,8 + 40 * 643 / 640.000 = 7 senttiä per litra
C1: 640.000 * 7,8 + 40 * 603 / 640.000 = 12 senttiä per litra
Jos vaikka 40 lehmää ja 140 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 140 * 643 / 320.000 = 31 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 140 * 603 / 320.000 = 34 senttiä per litra
Mutta vähän riippuen? Tukiero 4-5 senttiä per litra kun ympäristötukea ei huomioda. Ja jos se on kustannusten korvausta eli se mikä tulee niin se myös menee niin se ei jää pankkitiliä lihottamaan?
Lähdettä:
http://www.mtk.fi/maatalous/maanviljelijat/maatalouspolitiikka/tuotekohtaiset_tukitaulukot/fi_FI/Rehuohrajarehukaura_tukitaulukko/
-
Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.
-
Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.
Tuliko tuo ihan sydämestä ?
Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.
Tupailta puheita.
-
Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.
Tuliko tuo ihan sydämestä ?
Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.
Tupailta puheita.
Tämän viestiketjun väkevintä todistusta: Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.
-
Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.
Tuliko tuo ihan sydämestä ?
Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.
Tupailta puheita.
Tämän viestiketjun väkevintä todistusta: Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.
No jos aiheen aloituksessa käsitellään tuotantoMÄÄRÄÄN sidottua tukea. Ja sitten rinnastetaan lypsylehmäpalkkio (palkkio/eläin) tuotantomäärään perustuvaan tukeen (€/litra).
Kävikös tässä nyt niin ettei ärrpää ymmärrä mistä on kyse ?
Pidän edelleen nuo;
"Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa."
"Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin(bakkärin viesti)
Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta."
-
Poistetaan palkkiot, hömpät sun muut ja jätetään vain pinta-alaan perustuvat tuet. Kuka saa eniten tukea silloin?
Niinpä.
-
Joo, kahdeksan vuotta vanhoja taulukoita...te ootte ilkan kanssa aina oikeessa.
Tuliko tuo ihan sydämestä ?
Muutoin, kevyet on sun perustelut jälleen.
Tupailta puheita.
Tämän viestiketjun väkevintä todistusta: Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa.
No jos aiheen aloituksessa käsitellään tuotantoMÄÄRÄÄN sidottua tukea. Ja sitten rinnastetaan lypsylehmäpalkkio (palkkio/eläin) tuotantomäärään perustuvaan tukeen (€/litra).
Kävikös tässä nyt niin ettei ärrpää ymmärrä mistä on kyse ?
Pidän edelleen nuo;
"Lypsylehmäpalkkio maksettaneen saman suuruisena lypsää se lehmä 5000 l tai 10000 l vuodessa.
Mielestäni näitä kahta tukimuotoa ei voi rinnastaa toisiinsa."
"Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin(bakkärin viesti)
Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta."
Käsittele vaan, lypsylehmäpalkkion huomiotta jättäminen kun messutaan c-alueen litrakohtaisesta tuesta ei palvele kokonaisuuden ja suuruusluokkien hahmottamista. Agronetissä luuleminen on vanha normaali, ei sitä tarvitse hävetä, samoin kuin ymmärryksen puutteet.
Mitäs litrakohtaista tukea siellä Huittisissa luultavasti maksetaan?
-
Niitä lehmiä oli 250.
Jossakin viestissä totesit puolangalla lypsettävän yli 10 000 l/lehmä, eli olisko oikea luku 12 000 l.
Puolanka 0,16 €/l x 12000 l x 250 --> 480 000 €/vuosi vs. huittinen 250 x lehmäpalkkio 540 € --> 135 000 €/ vuosi.
Tässä on verrattu litrakohtaista tukea lehmäpalkkioon. Jokainen voi itse hahmotella tästä sellaisia kokonaisuuksia ja suuruusluokkia kuin haluaa.
Kerro toki mikä oli maidon litrakohtainen tuki huittisissa vuonna 2016.
-
Niitä lehmiä oli 250.
Jossakin viestissä totesit puolangalla lypsettävän yli 10 000 l/lehmä, eli olisko oikea luku 12 000 l.
Puolanka 0,16 €/l x 12000 l x 250 --> 480 000 €/vuosi vs. huittinen 250 x lehmäpalkkio 540 € --> 135 000 €/ vuosi.
Tässä on verrattu litrakohtaista tukea lehmäpalkkioon. Jokainen voi itse hahmotella tästä sellaisia kokonaisuuksia ja suuruusluokkia kuin haluaa.
Kerro toki mikä oli maidon litrakohtainen tuki huittisissa vuonna 2016.
Puolangan malli motivoi yrittämään, sillä kilokohtainen tuotantopalkkio on nähtävissä pankkitilillä ja eikö markkinatalous nimenomaan perustu siihen, että ahkeruus palkitaan?
Etelän tuen saa, jos tuottaa maitoa. Matemaatikot voi laskea sen tuotannon tason, jossa etelä saa korkeamman tuen tuotettua litraa kohti kuin pohjoinen. Olisiko jossakin 6000 litrassa lehmää kohti? Ihan hyvä, mutta mitä järkeä tässä on? Jokainen läävä on täynnä lehmiä, joista puolet on ummessa. Muistuttaa luomuviljelytukea.
Ennen passiivista tukipolitiikkaa tehotuottaja otti saman nurmiviljelysadon 30 hehtaarilta, mihin nykyisin 150 hehtaaria ei tahdo riittää. Lopputulemana molemmissa ääripäissä rehuvarastossa on saman verran rehua, mutta mikä verran verorahoilla rahoitettavia tukia maksetaan tyhjästä laajaperäiseen tuotantoon? Lisäksi on aivan selvää, että 30 hehtaaria tehotuotantoa saastuttaa ympäristöä vähemmän kuin 150 hehtaaria luomupeltoa.
-
Niitä lehmiä oli 250.
Jossakin viestissä totesit puolangalla lypsettävän yli 10 000 l/lehmä, eli olisko oikea luku 12 000 l.
Puolanka 0,16 €/l x 12000 l x 250 --> 480 000 €/vuosi vs. huittinen 250 x lehmäpalkkio 540 € --> 135 000 €/ vuosi.
Tässä on verrattu litrakohtaista tukea lehmäpalkkioon. Jokainen voi itse hahmotella tästä sellaisia kokonaisuuksia ja suuruusluokkia kuin haluaa.
Kerro toki mikä oli maidon litrakohtainen tuki huittisissa vuonna 2016.
Noniin, hyvinhän tuo alakoulu-matikka taipuu.
-
Etkä sitten parempaan pysty ?
Tupailta letkauksia.
-
Huittisten litratuki muakin kiinnostas, Loimaalla kun on vähän kuivaa sen suhteen.....
-
Huittisten litratuki muakin kiinnostas, Loimaalla kun on vähän kuivaa sen suhteen.....
Mulla on sellainen litratuki, että keskimäärin joka kolmas tuoppi on ilmainen :-\
Mut joka toisen joutuu tarjoomaan
-
Huittisten litratuki muakin kiinnostas, Loimaalla kun on vähän kuivaa sen suhteen.....
Mulla on sellainen litratuki, että keskimäärin joka kolmas tuoppi on ilmainen :-\
Mut joka toisen joutuu tarjoomaan
Mää oon ostanu rintaliivejä ja jopa saanukin niitä, eräänlaisia litratukia nekin.
-
Etkä sitten parempaan pysty ?
Tupailta letkauksia.
Mikäs oli laskelmallasi tarkoituksena, onko sinulla liiketoimintasuunnitelmassa Puolangan litrakohtaiset maitotuet; mahdollisuus, uhka vai katkeruus sarakkeessa?
Tässä nyt ei taida olla muuta noloa kuin ärrpään muka tieto kommentit.
...no vähän noloa, viimeisimmässä laskussa Puolangan ammut lypsää meijeriin 12000 litraa, mikä maitomäärä sinulla ensinnä oli lähtöarvona? ...kaikki alle 50% heitot on hyväksyttäviä, agro-toleransseihin sopii.
-
Niitä lehmiä oli 250.
Jossakin viestissä totesit puolangalla lypsettävän yli 10 000 l/lehmä, eli olisko oikea luku 12 000 l.
Puolanka 0,16 €/l x 12000 l x 250 --> 480 000 €/vuosi vs. huittinen 250 x lehmäpalkkio 540 € --> 135 000 €/ vuosi.
Tässä on verrattu litrakohtaista tukea lehmäpalkkioon. Jokainen voi itse hahmotella tästä sellaisia kokonaisuuksia ja suuruusluokkia kuin haluaa.
Kerro toki mikä oli maidon litrakohtainen tuki huittisissa vuonna 2016.
Puolangan malli motivoi yrittämään, sillä kilokohtainen tuotantopalkkio on nähtävissä pankkitilillä ja eikö markkinatalous nimenomaan perustu siihen, että ahkeruus palkitaan?
Markkina talous ei perustu ahkeruuteen .
Etelän tuen saa, jos tuottaa maitoa. Matemaatikot voi laskea sen tuotannon tason, jossa etelä saa korkeamman tuen tuotettua litraa kohti kuin pohjoinen. Olisiko jossakin 6000 litrassa lehmää kohti? Ihan hyvä, mutta mitä järkeä tässä on? Jokainen läävä on täynnä lehmiä, joista puolet on ummessa. Muistuttaa luomuviljelytukea. Ei ole noin .
Ennen passiivista tukipolitiikkaa tehotuottaja otti saman nurmiviljelysadon 30 hehtaarilta, mihin nykyisin 150 hehtaaria ei tahdo riittää. Lopputulemana molemmissa ääripäissä rehuvarastossa on saman verran rehua, mutta mikä verran verorahoilla rahoitettavia tukia maksetaan tyhjästä laajaperäiseen tuotantoon? Lisäksi on aivan selvää, että 30 hehtaaria tehotuotantoa saastuttaa ympäristöä vähemmän kuin 150 hehtaaria luomupeltoa.
-
Itse ärrpää sanoit ettei puolangalla kukaan lypsä alle 10000 l/v; " Vähä nolo laskelma, ei kai kukaa puolangalla alle kympin tuotoksilla ammuja lypsä...ja peltotuet montakymppiä isommat kun aalla, sekin pitäis vielä vertailevaan tuottolaskelmaan liittää..." (ärrpää vastaus#32 23.02.17 - klo 14:14)
Korjasin vain laskelmaa osoittamaasi suuntaan.
Itse pyysit vertaamaan lehmäpalkkiota ja litrakohtaista tuotantotukea keskenään;
" Käsittele vaan, lypsylehmäpalkkion huomiotta jättäminen kun messutaan c-alueen litrakohtaisesta tuesta ei palvele kokonaisuuden ja suuruusluokkien hahmottamista."(ärrpää vastaus#46 24.02.17 - klo 19:57)
Joudun edelleen kysymään ärrpäältä mitä litrakohtaista tukea huittisissa maksetiin 2016 ? Itse olen sen verran nolo etten sellaista löydä.
-
Itse ärrpää sanoit ettei puolangalla kukaan lypsä alle 10000 l/v; " Vähä nolo laskelma, ei kai kukaa puolangalla alle kympin tuotoksilla ammuja lypsä...ja peltotuet montakymppiä isommat kun aalla, sekin pitäis vielä vertailevaan tuottolaskelmaan liittää..." (ärrpää vastaus#32 23.02.17 - klo 14:14)
Korjasin vain laskelmaa osoittamaasi suuntaan.
Itse pyysit vertaamaan lehmäpalkkiota ja litrakohtaista tuotantotukea keskenään;
" Käsittele vaan, lypsylehmäpalkkion huomiotta jättäminen kun messutaan c-alueen litrakohtaisesta tuesta ei palvele kokonaisuuden ja suuruusluokkien hahmottamista."(ärrpää vastaus#46 24.02.17 - klo 19:57)
Joudun edelleen kysymään ärrpäältä mitä litrakohtaista tukea huittisissa maksetiin 2016 ? Itse olen sen verran nolo etten sellaista löydä.
Sori, mä oon pahoillani kaikesta. Miksi esittämäsi faktat joustavat osoittamaani suuntaan? ...ilman sitä maailma olisi tylsempi paikka...
-
Itse asia ei perusteiltaan kuitenkaan muutu miksikään muuksi kuin mitä se oli aluksi.
Etkä ole pystynyt esittämään mitään faktaa, pelkkiä tupailta letkauksia.
-
Tässä näkee sen, kuinka pitkälle pääsee, kun luulee liikaa ja tietää liian vähän.
-
Tässä näkee sen, kuinka pitkälle pääsee, kun luulee liikaa ja tietää liian vähän.
Vielä 200 viestiä niin saa 20 000 täyteen, "kun luulee liikaa ja tietää liian vähän". Helppoa. Puppugeneraattori vaan käymään.
-
Itse asia ei perusteiltaan kuitenkaan muutu miksikään muuksi kuin mitä se oli aluksi.
Etkä ole pystynyt esittämään mitään faktaa, pelkkiä tupailta letkauksia.
Tämä edustuksellinen demokratia ei hirmu voimakkaasti ohjaannu ilkan esittämien faktojen edessä, edelleenkin Puolangalle maksetaan aivan poskellisia maitotukia ja aurinko laskee länteen ilalla, toiset pärjää, kaikki ei, edes itsensä kanssa.
-
Tässä näkee sen, kuinka pitkälle pääsee, kun luulee liikaa ja tietää liian vähän.
Vielä 200 viestiä niin saa 20 000 täyteen, "kun luulee liikaa ja tietää liian vähän". Helppoa. Puppugeneraattori vaan käymään.
Ihan hyvä bisnes.
-
Tässä näkee sen, kuinka pitkälle pääsee, kun luulee liikaa ja tietää liian vähän.
Vielä 200 viestiä niin saa 20 000 täyteen, "kun luulee liikaa ja tietää liian vähän". Helppoa. Puppugeneraattori vaan käymään.
Ihan hyvä bisnes.
Tietäspä vain, kuinka hyvin minulle tästä maksetaan..
-
heh, miä teen tään iha imatteeks.. jos joku maksais niin......
-
heh, miä teen tään iha imatteeks.. jos joku maksais niin......
vielä puolankaakin parempi pisnes oksalla.
-
heh, miä teen tään iha imatteeks.. jos joku maksais niin......
vielä puolankaakin parempi pisnes oksalla.
Oksa koettaa tiziä ihan hyväntekeväisyyttään. Näin se pitää olla. Ottakaa mallia. 😃😜😀🎅😊😁
-
heh, miä teen tään iha imatteeks.. jos joku maksais niin......
vielä puolankaakin parempi pisnes oksalla.
Oksa koettaa tiziä ihan hyväntekeväisyyttään. Näin se pitää olla. Ottakaa mallia. 😃😜😀🎅😊😁
Sinä jouvut maksamaan...
-
heh, miä teen tään iha imatteeks.. jos joku maksais niin......
vielä puolankaakin parempi pisnes oksalla.
Oksa koettaa tiziä ihan hyväntekeväisyyttään. Näin se pitää olla. Ottakaa mallia. 😃😜😀🎅😊😁
Sinä jouvut maksamaan...
Eikä saa silloinkaan koettaa..elämä on kovaa.
-
heh, miä teen tään iha imatteeks.. jos joku maksais niin......
vielä puolankaakin parempi pisnes oksalla.
Oksa koettaa tiziä ihan hyväntekeväisyyttään. Näin se pitää olla. Ottakaa mallia. 😃😜😀🎅😊😁
Sinä jouvut maksamaan...
Eikä saa silloinkaan koettaa..elämä on kovaa.
Elähän mittään, koetin tännäe uamuna. Eikä maksana mittään 😃😜😀🎅😊😁
-
Olen ymmärtänyt kansallisen tuen olevan olevan kansallista=omaa rahaa, joka ei kierrä mitenkään EU:n kautta.
Onko sinulla parempaa tietoa tästä asiasta ?
Maataloustuesta suurinpiirtein 75% maksaa suomen valtio.
Tämä siitä syystä, että Kepun tavoite liittymisneuvotteluissa oli saada oikeus maksaa itse maataloustukea nimenomaan C alueelle. Siinä uhrattiin Cap tuki ja viitesato.
Tuostakin 50% kiertää eu:n kautta.
-
Olen ymmärtänyt kansallisen tuen olevan olevan kansallista=omaa rahaa, joka ei kierrä mitenkään EU:n kautta.
Onko sinulla parempaa tietoa tästä asiasta ?
http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet "Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja."
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Höpö höpö... on sitä tukea Huittisissakin
onk vittisteen koos enemmä vaihtokones ku tanskalaise jussin hankjas täh nooh jotain heh
-
Olen ymmärtänyt kansallisen tuen olevan olevan kansallista=omaa rahaa, joka ei kierrä mitenkään EU:n kautta.
Onko sinulla parempaa tietoa tästä asiasta ?
Maataloustuesta suurinpiirtein 75% maksaa suomen valtio.
Tämä siitä syystä, että Kepun tavoite liittymisneuvotteluissa oli saada oikeus maksaa itse maataloustukea nimenomaan C alueelle. Siinä uhrattiin Cap tuki ja viitesato.
Tuostakin 50% kiertää eu:n kautta.
Ei sentään ihan 75%. Vain noin 60% tuista on meillä kansallista suoraan omien veronmaksajien selkänähasta revittyä rahaa. En nyt muista niitä suhteita mutta on kokonaan kansallisia tukia. Ja sitten EUn osarahoittamia tukiajoista EU maksaa vain osan ja loppu on omien veronmaksajien selkänahasta revittyä. Ja vielä siten että etelässä tuet ovat paljon suuremmalta osalta EUn rahoittamia eli hyödyllistä jasenmaksupalautusta kun taas mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä suurempi osa tuesta on omien veronmaksajen selkänahasta revittyä. Esimerkkinä vaikkapa lypsylehmäpalkkio jonka EU rahoittaa kun taas Utsjoen maidon rahoittaa omat veronmaksaja 100% ja myös peltoviljelyn armaan 80+ %. EUlta ei tule kuin murusia.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Tuossa bisneksessä ei ole muuta riskiä, kuin poliittinen riski.😁
-
Olen ymmärtänyt kansallisen tuen olevan olevan kansallista=omaa rahaa, joka ei kierrä mitenkään EU:n kautta.
Onko sinulla parempaa tietoa tästä asiasta ?
Maataloustuesta suurinpiirtein 75% maksaa suomen valtio.
Tämä siitä syystä, että Kepun tavoite liittymisneuvotteluissa oli saada oikeus maksaa itse maataloustukea nimenomaan C alueelle. Siinä uhrattiin Cap tuki ja viitesato.
Tuostakin 50% kiertää eu:n kautta.
Ei sentään ihan 75%. Vain noin 60% tuista on meillä kansallista suoraan omien veronmaksajien selkänähasta revittyä rahaa. En nyt muista niitä suhteita mutta on kokonaan kansallisia tukia. Ja sitten EUn osarahoittamia tukiajoista EU maksaa vain osan ja loppu on omien veronmaksajien selkänahasta revittyä. Ja vielä siten että etelässä tuet ovat paljon suuremmalta osalta EUn rahoittamia eli hyödyllistä jasenmaksupalautusta kun taas mitä pohjoisemmaksi mennään niin sitä suurempi osa tuesta on omien veronmaksajen selkänahasta revittyä. Esimerkkinä vaikkapa lypsylehmäpalkkio jonka EU rahoittaa kun taas Utsjoen maidon rahoittaa omat veronmaksaja 100% ja myös peltoviljelyn armaan 80+ %. EUlta ei tule kuin murusia.
Paljonko EU-jäsenmaksusta on revitty veronmaksajien selkänahasta?
-
Etkö tuota asiaa tiedä ?
-
Etkö tuota asiaa tiedä ?
Jos oikea vastaus on 100%, niin se tarkoittaa, että kaikki suomessa maksettu maataloustuki on "kansallista" rahaa.
-
Paljonko EU-jäsenmaksusta on revitty veronmaksajien selkänahasta?
[/quote]
Paljonko valtio vuosittain ottaa lisää velkaa että saa EUm jäsenmaksut maksettua,, Tosin, eihän ne velkarahat eikä autoilijoiden maksamat rahat voi olla korvamerkittyjä niinkun TV-vero..
-
Paljonko EU-jäsenmaksusta on revitty veronmaksajien selkänahasta?
Paljonko valtio vuosittain ottaa lisää velkaa että saa EUm jäsenmaksut maksettua,, Tosin, eihän ne velkarahat eikä autoilijoiden maksamat rahat voi olla korvamerkittyjä niinkun TV-vero..
[/quote]
Tapio Klen kirjoitti hyvin lehteen, kuinka tämä velka ja korko menee. En voi sitä linkittää, koska ei löydy lehden nettisivulta. Siis EKP on ostanut valtioiden velkakirjoja massiivisesti pari vuotta. Näin käytännössä mitätöinyt valtioiden velkaa. Suomen poliitikkojen puheissa tämä näkyy ainoastaan siten, ettei kukaan puhu enää seuraaville sukupolville jäävästä velasta. Sen verran niillä onneksi on järkeä. Nyt puhutaan vaan budjetin tasapainottamisesta, koska kovin pitkään EKP kään ei pysty Suomen valtion velkakirjoja lunastamaan. Kreikan juttu taas on semmoinen, että IMF ja EU komissio ei halua päästää Kreikkaa helpolla. Kostavat nää budjettimanipuloinnit.
Joo näin on. Jos Marine le Pen voittaa Ranskassa, niin ostakaa kaikilla käteisillä kultaa. Velasta ei oo sen jälkeen muuta haittaa, kuin että korot on 15%.
http://www.pieksamaenlehti.fi/hyvastit-ryhmalle-ja-puolueelle/
-
Etkö tuota asiaa tiedä ?
Jos oikea vastaus on 100%, niin se tarkoittaa, että kaikki suomessa maksettu maataloustuki on "kansallista" rahaa.
Tuo on käsitteillä kikkailua.
On olemassa EU:n maksamaa maataloustukea ja kansallista maataloustukea ei "kansallista" rahaa lainausmerkeissä.
http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet "Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja."
EU:lle maksetaan jäsenmaksua ja takaisin saamme mm. maataloustukia.
Jos maksat mtk:n jäsenmaksun niin ovatko jäsenetuudet sinun omaa rahaasi ?
Entä kenen rahaa ovat mahdolliset etuudet joiden summa ylittää maksamasi jäsenmaksun ?
-
Etkö tuota asiaa tiedä ?
Jos oikea vastaus on 100%, niin se tarkoittaa, että kaikki suomessa maksettu maataloustuki on "kansallista" rahaa.
Tuo on käsitteillä kikkailua.
On olemassa EU:n maksamaa maataloustukea ja kansallista maataloustukea ei "kansallista" rahaa lainausmerkeissä.
http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet "Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja."
EU:lle maksetaan jäsenmaksua ja takaisin saamme mm. maataloustukia.
Jos maksat mtk:n jäsenmaksun niin ovatko jäsenetuudet sinun omaa rahaasi ?
Entä kenen rahaa ovat mahdolliset etuudet joiden summa ylittää maksamasi jäsenmaksun ?
Sinun mielestä suomen maksama jäsenmaksu EU:lle muuttuu Brysselissä käydessään EU:lta saaduksi rahaksi palautuessaan osittain takaisin maataloustukina?
-
Etkö tuota asiaa tiedä ?
Jos oikea vastaus on 100%, niin se tarkoittaa, että kaikki suomessa maksettu maataloustuki on "kansallista" rahaa.
Tuo on käsitteillä kikkailua.
On olemassa EU:n maksamaa maataloustukea ja kansallista maataloustukea ei "kansallista" rahaa lainausmerkeissä.
http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet "Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja."
EU:lle maksetaan jäsenmaksua ja takaisin saamme mm. maataloustukia.
Jos maksat mtk:n jäsenmaksun niin ovatko jäsenetuudet sinun omaa rahaasi ?
Entä kenen rahaa ovat mahdolliset etuudet joiden summa ylittää maksamasi jäsenmaksun ?
Sinun mielestä suomen maksama jäsenmaksu EU:lle muuttuu Brysselissä käydessään EU:lta saaduksi rahaksi palautuessaan osittain takaisin maataloustukina?
Ja sun mielestä jäsenmaksu EU:lle on maataloustukea joka palautuu osittain takaisin, eli jos ei maksettais lainkaan jäsenmaksua voitais käyttää koko raha maataloustukiin ?
-
Sinun mielestä suomen maksama jäsenmaksu EU:lle muuttuu Brysselissä käydessään EU:lta saaduksi rahaksi palautuessaan osittain takaisin maataloustukina?
[/quote]
Ja sun mielestä jäsenmaksu EU:lle on maataloustukea joka palautuu osittain takaisin, eli jos ei maksettais lainkaan jäsenmaksua voitais käyttää koko raha maataloustukiin ?
[/quote]
Onhan sitä osallistuttava EUn kautta muittenkin maitten maataloudenkin ja muun byrokratian tukemiseen, Saattaisi kyllä olla ettei tukitaso olisi tälläinenkään jos sitä rahaa ei kierrätettäisi bryssien kautta, vaikka suurin osa niistä jäsenmaksuista katoaakin herrojen per siisiin
-
Etkö tuota asiaa tiedä ?
Jos oikea vastaus on 100%, niin se tarkoittaa, että kaikki suomessa maksettu maataloustuki on "kansallista" rahaa.
Tuo on käsitteillä kikkailua.
On olemassa EU:n maksamaa maataloustukea ja kansallista maataloustukea ei "kansallista" rahaa lainausmerkeissä.
http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet "Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja."
EU:lle maksetaan jäsenmaksua ja takaisin saamme mm. maataloustukia.
Jos maksat mtk:n jäsenmaksun niin ovatko jäsenetuudet sinun omaa rahaasi ?
Entä kenen rahaa ovat mahdolliset etuudet joiden summa ylittää maksamasi jäsenmaksun ?
Sinun mielestä suomen maksama jäsenmaksu EU:lle muuttuu Brysselissä käydessään EU:lta saaduksi rahaksi palautuessaan osittain takaisin maataloustukina?
Ja sun mielestä jäsenmaksu EU:lle on maataloustukea joka palautuu osittain takaisin, eli jos ei maksettais lainkaan jäsenmaksua voitais käyttää koko raha maataloustukiin ?
Hyvin sanottu: Tuo on käsitteillä kikkailua. Osaathan olla itse sellaiseen sortumatta.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Ja tästä lähdettiin liikkeelle;
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
[/color]
http://mmm.fi/kansalliset-maataloustuet "Kansallisilla maataloustuilla tarkoitetaan kokonaan valtion varoista maksettavia maatalouden tukimuotoja."
Alussa "ihan hyvä bisnes" näemmä muuttui "käsitteillä kikkailuksi" ja jonkinlaiseksi holhoamiseksi.
-
Kiitos mielenkiinnosta puolangan maitoihmeeseen.
Viikossa 3691 lukukertaa.
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=75096.0
-
Ilkka ja mopomies on jees jannuja.
Totuus sattuu.....
-
Ilkka ja mopomies on jees jannuja.
Totuus sattuu.....
Ovat joo. Ja esittävät tosiasioita. Kuten myös löytämäni JakkeJäyhän laskelma. Olkoonkin vaikka vanha mutta kuvasi tukieroa silloin. Ärrpään laskelmaa odotellessa... Ja jos joku väittää kuten Ärrpää ja Suuri ajatusten tonava ja oksa mm antaa rivien välistä ja suoraankin ymmärtää että tukierolla ei ole mitään merkitystä vaan etelänimmeiset ovat velttoja p..skoja. Niin sehän on täyttä bullshittiä. Kun lasketaan plussat ja miinukset ja tehdään investointipätökset niin totta h..vetissä tuki vaikuttaa jos se on plus-puolella. Jos se kuten nyt EU-aikana on ollut että on suurempi tukiero kuin todellinen luonnonhaittaero niin totta h..vetissä se johtaa tietynlaiseen kehitykseen.
Mutta ei. Se on täällä vaiettu aihe ja siitä kertovia vähätellään ja dissataan aivan kuten Ärrpää tässä ketjussa Ilkalle tekee. Kun ei faktat kykene kumoamaan niin sitten dissataan ja ihan viimeiseksi vedetään sitten se kateuskortti esiin...
-
Ilkka ja mopomies on jees jannuja.
Totuus sattuu.....
Ovat joo. Ja esittävät tosiasioita. Kuten myös löytämäni JakkeJäyhän laskelma. Olkoonkin vaikka vanha mutta kuvasi tukieroa silloin. Ärrpään laskelmaa odotellessa... Ja jos joku väittää kuten Ärrpää ja Suuri ajatusten tonava ja oksa mm antaa rivien välistä ja suoraankin ymmärtää että tukierolla ei ole mitään merkitystä vaan etelänimmeiset ovat velttoja p..skoja. Niin sehän on täyttä bullshittiä. Kun lasketaan plussat ja miinukset ja tehdään investointipätökset niin totta h..vetissä tuki vaikuttaa jos se on plus-puolella. Jos se kuten nyt EU-aikana on ollut että on suurempi tukiero kuin todellinen luonnonhaittaero niin totta h..vetissä se johtaa tietynlaiseen kehitykseen.
Mutta ei. Se on täällä vaiettu aihe ja siitä kertovia vähätellään ja dissataan aivan kuten Ärrpää tässä ketjussa Ilkalle tekee. Kun ei faktat kykene kumoamaan niin sitten dissataan ja ihan viimeiseksi vedetään sitten se kateuskortti esiin...
voidaan sitä tehdä laskelmi jablaittaa euroja peräkkäin. Enempi tässä asiassa kiinnostaa poliittinen päätös siitä että Lappiin ruvetaan veronmaksajien varoilla rakentamaan maitopalatseja. Sehän tapahtui silloin, kun Matti moka Vanhanen aloitti Suomen ajamisen kuralle. Siis 2003.
-
Puolanka 1987, 12 lehmää ja kymmenisen ha peltoa.
Noin vuonna 2006 128 paikkainen lehmälä.
2017 250 lypsävää ja peltoa noin 400 ha.
Koko ajan on tehty jotain. Hattua pitää nostaa.
Ja miten tämän saa maksettua ?
Kuvitellaan vaikka 2011 alkaen tuotetaan 1000000 l/vuosi ja tuotantoperusteinen tuki on n.0,17 €/l --> 170 000 €/vuosi.
2016 saadaan tuplattua tuotanto, tuki toki laskee sentin litra. 2000000 x 0,16 --> 320 000 €. Tuplauksen kustannus noin miljoona € johon saatu investointiavustusta. Ihan hyvä bisnes.
Irtonainen raha kannattaa kerätä pois kuleksimasta. Vai mitä ?
Varsinkin kun rahat ovat meidän omia eli 100 % kansallisia tuotantomäärään perustuvia tukia.
Oletko varma?
MItäköhän tuo kysymys on tarkoittavinaan? Maidon pohjoinen litratuki on 100% kotimaista tukea, omien veronmaksajien selkänahasta riistettyä rahaa.
Kysymys oli tarkoittavinaan tuota lihavoimaani kohtaa tuolla ilkan kommentissa, tähän kopsu Piinaavan Rellun kommentista: kyllähän se EU tuki on myös meidän omaa rahaa.. ei me ilmaiseksi olla EU jäseniä joten omista rahoista ne EU tukiaisetkin tulee Oletko erimieltä kommentin kanssa ja jos kyllä, miten asia pitäisi sinun mielestäsi julkituoda?
JakkeJäyhän laskelmat koskivat AB-C1 tukieroa, joka vaihteli eri tuotoksilla ja peltoaloilla 4-5cnt/maitolitra, sinä käytät sitä vakuuttavana argumenttina keskustelussa, jossa on kyse AB-lypsylehmäpalkkio-C3-4 tukierosta, aivan varmasti pystyt parempaan?
Muujussi: ihan viimeiseksi vedetään sitten se kateuskortti esiin... Mitähän sinä tällä tarkoitat?
-
Voi ärrpää kun toi sun kysymykses oli kirjotettu tämän perään; "Varsinkin kun rahat ovat meidän omia eli 100 % kansallisia tuotantomäärään perustuvia tukia."
Vähäisellä ymmärrykselläni en osannut päätellä että pitää hakea edeltävästä viestistä lihavoimaasi kohta.
" tähän kopsu Piinaavan Rellun kommentista: kyllähän se EU tuki on myös meidän omaa rahaa.. ei me ilmaiseksi olla EU jäseniä joten omista rahoista ne EU tukiaisetkin tulee Oletko erimieltä kommentin kanssa ja jos kyllä, miten asia pitäisi sinun mielestäsi julkituoda?"(ärrpää:Vastaus #90 : tänään kello 20:25 )
Tähän on jo vastattu; " Näinhän se on. Sijoittamalla MTK:n jäsenmaksuun vaikka pari saturaista, saa sit muutamat firmat maksamaan ne saturaiset takaasin. Näinkö se mennee eeuussa kii."(sepeteus: Vastaus #10 : 22.02.17 - klo:17:36 )
Ärrpään ei kannata arvostella lainkaan muiden argumentointia, koska oma argumentointi on äärimmäisen olematonta. Käytännössä en ole huomannut sitä tässä keskustelussa lainkaan.
"Argumentointi. (engl. argumentation). Argumentoinnilla tarkoitetaan omien väitteiden perustelua." (skepsis.fi)
-
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.
Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
Tämän Muujussin kommentin kanssa olen samaa mieltä, onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?
-
Muuten hyvä mutta kun toi ei ole sun argumentointia lainkaan.
-
Muuten hyvä mutta kun toi ei ole sun argumentointia lainkaan.
Enhän minä sellaista väittänytkään, kun sehän on Muujussin, mahdollista, argumentointia.
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.
-
Sää joudut kokoajan selittelemään mitä oikein tarkoitat.
" Tämän Muujussin kommentin kanssa olen samaa mieltä, onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?" Virkkeessä lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
Lauseesi; "Onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?" viittaa edelliseen lauseeseen.
Luulisi tämä asia jo opetetun alakoulussa.
-
Sää joudut kokoajan selittelemään mitä oikein tarkoitat.
" Tämän Muujussin kommentin kanssa olen samaa mieltä, onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?" Virkkeessä lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
Lauseesi; "Onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?" viittaa edelliseen lauseeseen.
Luulisi tämä asia jo opetetun alakoulussa.
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta. Oma pesä ekana kuntoon.
Tämä lause kelpaa sinulle vastaukseksi, vaikka on kysymyslause: Näinkö se mennee eeuussa kii. Sepellä on tämä savolaisuus joskus tämmöstä...
-
[i] Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.
Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?[/i]
Tämän Muujussin kommentin kanssa olen samaa mieltä, onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?
Sinänä melkoinen olet. Leikkelet eri vastauksista osia, yhdistelet ne mielesi mukaan jotta pystyisit kommentoimaan.
Punainen lause leikattu; Vastaus #15 : 22.02.17 - klo:18:41 (ilkka)
Aha. Kattelin sen tuen maatalouskalenterista 2017, sivu 170 taulukko 5. eläinperusteinen tuki A ja B/AB-alueella 2014-2016 vuoden 2015 kohdalta, ylin rivi Maito snt/litra. Mun kalenterissa siinä kohtaa on - (viiva).
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.
Ja vihreä; Vastaus #18 : 22.02.17 - klo:18:52 (muujussi)
Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
Laita vaan oma pesä ensin kuntoon ja muistathan pyyhkiä jalat.
-
Luulin, että se tarkoittaa, ettei litrakohtaista tukea makseta.
-
Kiitos. Pystyt laittamaan pilkut paikoilleen.
Pyrin olemaan tulevaisuudessa tarkempi, jotta ymmärrät kirjoitukseni.
-
Luulin että se tarkoittaa ettei litrakohtaista tukea makseta.
Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
Tämän Muujussin kommentin kanssa olen samaa mieltä, onko se huonoa argumentointia vai ei sellaista ollenkaan?
Samaa miltä mistä? Siitä että tuollainen tukiero vaikuttaa merkittävästi tuotannon kannattavuuteen ja sijoittumiseen?
-
JakkeJäyhän laskelmat koskivat AB-C1 tukieroa, joka vaihteli eri tuotoksilla ja peltoaloilla 4-5cnt/maitolitra, sinä käytät sitä vakuuttavana argumenttina keskustelussa, jossa on kyse AB-lypsylehmäpalkkio-C3-4 tukierosta, aivan varmasti pystyt parempaan?
Muujussi: ihan viimeiseksi vedetään sitten se kateuskortti esiin... Mitähän sinä tällä tarkoitat?
Tuo lypsylehmäpalkkio pelasti etelän maidontuotannon. Sen ansiosta tukiero C1/C2 on vain 1-2 senttiä per litra ja vastaa sitä tukieroa joka on ollut jo ennen EU-aikaa niin että tuon verran kovempaa sitä on etelässä totuttu polkemaan. Ilman tuota tukiero olisi tuosta 4-5 sentistä revähtänyt 7-8 senttiin ja se olisi ollut jo liikaa.
Niin tuosta kateuskortista? Seuraas hetken aikaa Veeti / Eemeli vs navettapiika / Suuri ajatusten tonava / oksa & co keskustelua niin uskoisin että eiköhän se aukene sinulle mistä on kysymys...
-
Sinun mielestä suomen maksama jäsenmaksu EU:lle muuttuu Brysselissä käydessään EU:lta saaduksi rahaksi palautuessaan osittain takaisin maataloustukina?
Tämä ei ole sinulle oikein auennut? Vaikka MTK & co jatkuvasti perustelevat että maataloutta kannattaa olla että saadaan jäsenmaksurahoja takaisin? Nimittäin jäsenmaksu on ja pysyy vaikka maataloustukia ei tulisi eruroakaan. Niinhän se on. Saadaan siis ns jäsenmaksupalautusta maatalouden ansiosta.
Mutta. Ja tämä on iso mutta. Keskusta halusi aikanaan että on oma c-aluetta suosiva tukipolitiikka ja saadaan maksaa omia tukia. Sen seurauksena EU maksaa tuesta vain 40% ja loppu 60% on tätä suoraan omien kansalaisten selkänahasta revittyä verorahaa.
-
Kiitos. Pystyt laittamaan pilkut paikoilleen.
Pyrin olemaan tulevaisuudessa tarkempi, jotta ymmärrät kirjoitukseni.
Kaada itsellesi vaan.
Luulisi tämä asia opetetun jo alakoulussa.
-
JakkeJäyhän laskelmat koskivat AB-C1 tukieroa, joka vaihteli eri tuotoksilla ja peltoaloilla 4-5cnt/maitolitra, sinä käytät sitä vakuuttavana argumenttina keskustelussa, jossa on kyse AB-lypsylehmäpalkkio-C3-4 tukierosta, aivan varmasti pystyt parempaan?
Muujussi: ihan viimeiseksi vedetään sitten se kateuskortti esiin... Mitähän sinä tällä tarkoitat?
Tuo lypsylehmäpalkkio pelasti etelän maidontuotannon. Sen ansiosta tukiero C1/C2 on vain 1-2 senttiä per litra ja vastaa sitä tukieroa joka on ollut jo ennen EU-aikaa niin että tuon verran kovempaa sitä on etelässä totuttu polkemaan. Ilman tuota tukiero olisi tuosta 4-5 sentistä revähtänyt 7-8 senttiin ja se olisi ollut jo liikaa.
Niin tuosta kateuskortista? Seuraas hetken aikaa Veeti / Eemeli vs navettapiika / Suuri ajatusten tonava / oksa & co keskustelua niin uskoisin että eiköhän se aukene sinulle mistä on kysymys...
Sori, mä oon pahoillani kaikesta, luin tuon kateuskortin heiluttelun koskevan itseäni, mutta eihän se niin ollutkaan, kiitos tarkennuksesta.
-
Sinun mielestä suomen maksama jäsenmaksu EU:lle muuttuu Brysselissä käydessään EU:lta saaduksi rahaksi palautuessaan osittain takaisin maataloustukina?
Tämä ei ole sinulle oikein auennut? Vaikka MTK & co jatkuvasti perustelevat että maataloutta kannattaa olla että saadaan jäsenmaksurahoja takaisin? Nimittäin jäsenmaksu on ja pysyy vaikka maataloustukia ei tulisi eruroakaan. Niinhän se on. Saadaan siis ns jäsenmaksupalautusta maatalouden ansiosta.
Mutta. Ja tämä on iso mutta. Keskusta halusi aikanaan että on oma c-aluetta suosiva tukipolitiikka ja saadaan maksaa omia tukia. Sen seurauksena EU maksaa tuesta vain 40% ja loppu 60% on tätä suoraan omien kansalaisten selkänahasta revittyä verorahaa.
Onneksi sinulle on auennut.
-
Kaada itsellesi vaan.
Mitä suosittelet ?
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=75096.0
-
Keräskö nämä 1 180 000 EUROA tukia v. 2016 ?
ps katso aihe sivulta 1, jos et muutoin ymmärrä.
-
Keräskö nämä 1 180 000 EUROA tukia v. 2016 ?
ps katso aihe sivulta 1, jos et muutoin ymmärrä.
Katso sama aloitus ja osaat vastata itse kysymykseesi.
-
Noniin.
Eihän sulla ärrpää ollut sitten sitä parempaa tietoa kansallisesta tuotantomäärään sidotusta tuesta.
Tuki siellä puolangalla 2015 oli 0,174 €/l, samaan aikaan vastaava tuki esim. huittisissa on 0 €/l.
Miten ekonomisesti ajatellen puolangalla maitolitran tekemiseen tarvitaan se 17,4 senttiä/l enemmän kuin huittisissa ?
Tätä varmaankin tarkoitit tuolla kommentillasi; " Selventää pitää...kun ilkan ekonomiassa taitaa tulopuoli ainoastaan merkitä..."
Sulla tuo varmuus bisneksen hyvyydestä selviää (tulojen)tukien suuruuden mukaan.
Ei välttämättä niin. Että tulojen suuruudesta. Mutta. Kyllähän se tuo 17.5 senttiä per litra tarkoittaa robotin kokoluokassa sellaista 80-90.000 euroa. Kolmen ihmisen palkka. Pari Volvoa. Yksi traktori. Vuodessa. Siis joka vuosi. Kyllähän sellainen jolla PUUTTUU tuo sama summa tulopuolelta joutuu mietteimään paljon tarkemmin että voiko ja uskaltaako ja kannattaako?
Täälä etelässä puuttuu kahden ihmisen palkka, yksi vanha 20 vuotias Volvo on, viimeksi ostettu traktori on yli 6 vuoden takaa, KÄYTETTYNÄ. Kyllä puuttuu ja sen huomaa.
Lehmäpalkkio on noin puolet pienempi, onneksi se on. Mutta sen takia tulee pidettyä huonoja lehmiä ja tyhjiä lehmiä pidempään.
-
Ei käy järkeen. Peräperseessä saa katon alla enemmän rahaa, kuin ab-alueella. Ja kun heinää pitää saada enemmän, niin raivataan puoli-ilmaista peltoa tuhansia hehtaareja, joihin sitten kas kummaa tupsahtaa tukioikeudet. Ja valmis peltokin kyrvässä on kolme-neljä kertaa halvempaa.
Ehkä siksi murjaaniassa pitää tukeakin saada pari kolme kertaa enemmän.
Miten muuten kasvinviljely? Saakos sekin tukea tukialueitten mukaisesti. Laita jumalan viljaa kasvamaan, niin tonttu puoltoista napsahtaa tukina tilille hehtaarilta. Vai napsahtaako. Ei taida napsahtaa.
Meksiko -86, jumalan käsi. Suomi 2020, jumalan maito.
-
Älkääpäs nyt.
Olemme jo vuosia saaneet kuulostella miten yrittelijästä ja saapaa väkeä ovat. Ja ihan itse.
Ja kaiken kukkuraksi elättävät vielä etelänkin.
-
Älkääpäs nyt.
Olemme jo vuosia saaneet kuulostella miten yrittelijästä ja saapaa väkeä ovat. Ja ihan itse.
Ja kaiken kukkuraksi elättävät vielä etelänkin.
mehän muistamme kun amerikasta tullut turisti katseli kun tampereella menee tietä kolmessa kerroksessa....hää sitten kysyi että kuinka monta miljoonaa ihmistä tampereella asuu ;) :D ;D 8)
mehän emme ole unohtaneet että pohjoinen se vaan huolehtii saman bruttokansantuotetta ja vientiä tullin tilastoihin, vaikka väkimäärä vain reilu kolmannes...
edellä mainkituista voi myös päätellä vähän miten yhteiskunnan satsaukset infraan menee noiden maakuntien välillä ;) :D ;D 8)
-
Keropa mulle, miten tämä kotomainen maitotalous auttaa bruttokansantuotteeseen.
Halvemmaksi tulisi lopettaa ja laittaa väki tuottavaan työhön.
-
Keropa mulle, miten tämä kotomainen maitotalous auttaa bruttokansantuotteeseen.
Halvemmaksi tulisi lopettaa ja laittaa väki tuottavaan työhön.
tet sorkiksen kanssa mollaatte pohjoisen maidontuotantoa mutta jos maidontuottajatkin siellä alkais tuottavaan työhön niin eikö sorkkislandia jäis sitte aivan kirkkaasti toiseksi lapille kun nyt jo ollaan tasoissa ;) :D ;D 8)
-
Pitkästä aikaa taas pitäisi vääntää tissinkoitosta c-alueella ja yleensäkin maidosta. Se toisi värinää agroon ja kivoja pelihetkiä.
-
Keropa mulle, miten tämä kotomainen maitotalous auttaa bruttokansantuotteeseen.
Halvemmaksi tulisi lopettaa ja laittaa väki tuottavaan työhön.
tet sorkiksen kanssa mollaatte pohjoisen maidontuotantoa mutta jos maidontuottajatkin siellä alkais tuottavaan työhön niin eikö sorkkislandia jäis sitte aivan kirkkaasti toiseksi lapille kun nyt jo ollaan tasoissa ;) :D ;D 8)
Olis hyvä alkaakin tuottavaan työhön.
iisee taasiinsa paisutteloo pohojoosen maidontuottajien kykyjä.
Vähän faktaa luke-tilastoista;
Suomessa maidontuotantotiloja 1.5.2020 n. 5900 kpl joista noin puolet pohojoosia.
Kaks maitoimmeistä per tila teköö vajaa 6 000 tulevaa tuottavan työn tekijää.
Tuollaane määrä ahkeria immeisiä työllistää ihtensä helepoosti marjanpoimintaan.
-
Keskon muovikorkki.
Poistanut maitopurkeistaan muovikorkkeja, maapallon pelastamisen nimissä.
Suurempi merkitys kyllä olisi kun keskokin fundeerais missä tuottaa ja mitä.
Onko luonnon edun mukaista rahdata sitä maitoa Jumalan selän takaa, kaukaa tundralta, tuotettuna raaka-aineilla
jotka tuotettu raivatusta metsästä tehdyllä pellolla.
Kukahan aloittaa markkinoimaan ensimmäisenä maitoa, jonka tuottamiseen ei ole raivattu uutta peltoa. Vapaan luonnon maitoa.
-
Turhapuro ajattelee kateuden siemenen pesiytyneen Eemelin, Jäyhän ja Ilkan sieluun. Ei heille ole mikään hyvä ennen kuin he saavat maitopurkin ilmaiseksi aamulla kotiin toimitettuna. Kukaan ei saisi pärjätä paremmin kuin he, tuottajan pitäisi antaa tuotteensa heidän käyttöön ilmaiseksi tai mieluummin vielä vähän rahaa ohessa mukaan. Olipa kyseessä sitten liha, kala, maito, vesi tai hake. Jos tuetaan on väärin, jos otetaan markkinahinta on väärin.
-
Keskon muovikorkki.
Poistanut maitopurkeistaan muovikorkkeja, maapallon pelastamisen nimissä.
Suurempi merkitys kyllä olisi kun keskokin fundeerais missä tuottaa ja mitä.
Onko luonnon edun mukaista rahdata sitä maitoa Jumalan selän takaa, kaukaa tundralta, tuotettuna raaka-aineilla
jotka tuotettu raivatusta metsästä tehdyllä pellolla.
Kukahan aloittaa markkinoimaan ensimmäisenä maitoa, jonka tuottamiseen ei ole raivattu uutta peltoa. Vapaan luonnon maitoa.
Jos olisin perunantuottaja vaatisin oikeasti kaupalta suurempaa panostusta tuotteiden myyntiin. Hemmetin nuhjuisia ja pehmeitä varhaisperunoita myydään suomalaisena tuotantona, oikein hävettää tuollaisia rupuja kenellekään tarjota. On ollut pakko valita oikeasti se lähituottajan peruna, koska muut ovat olleet lähestulkoon syömäkelvottomia.
Eikö perunantuottajalla olisi tärkeämpää panna oma konsepti kuntoon ja myyntiin nostetta, kun meuhkata maidon puolesta???
-
Muut tuottajaryhmät vastaavat itse omasta sektoristaan.
Maidontuottaja maksattaa muilla.
-
Muut tuottajaryhmät vastaavat itse omasta sektoristaan.
Maidontuottaja maksattaa muilla.
Juurikin tästä syystä olisin perunantuottajana hyvin vihainen ja äänekäs jos tuollaista epäkuranttia tuotetta olisi kuluttajille tarjolla kaupan tiskissä. Menee maine jokaiselta perunantuottajalta, kun pelkkää rupua, vihertävää ja pehmeää varhaisperunaa ovat laatikot täynnä.
En jaksa uskoa, että tuollaisena ne maasta nousevat, välissä täytyy olla huono pakkaaja, myyjä tai peräti tuottaja, joka hautoo niitä jossakin, että peruna muuttuu suorastaan vastenmieliseksi tuotteeksi.. Kannattaisiko käyttää energiaa ja yhteistävoimaa, että myös perunalla olisi ostajia ja näin ollen perunantuottajan tuotteella kysyntää.
-
Muut tuottajaryhmät vastaavat itse omasta sektoristaan.
Maidontuottaja maksattaa muilla.
Juurikin tästä syystä olisin perunantuottajana hyvin vihainen ja äänekäs jos tuollaista epäkuranttia tuotetta olisi kuluttajille tarjolla kaupan tiskissä. Menee maine jokaiselta perunantuottajalta, kun pelkkää rupua, vihertävää ja pehmeää varhaisperunaa ovat laatikot täynnä.
En jaksa uskoa, että tuollaisena ne maasta nousevat, välissä täytyy olla huono pakkaaja, myyjä tai peräti tuottaja, joka hautoo niitä jossakin, että peruna muuttuu suorastaan vastenmieliseksi tuotteeksi.. Kannattaisiko käyttää energiaa ja yhteistävoimaa, että myös perunalla olisi ostajia ja näin ollen perunantuottajan tuotteella kysyntää.
Eetun tunkkaisessa pimeässä kuopassa potut näyttää samalta ja kun kyse on jumalan valitusta isännästä,niin tietysti todella upeilta,vaikka totuus olisikin jotain muuta. Sama taitaa koskea lähes kaikkia tähän ketjuun osallistuneita isäntiä,sorkkis lienee saanut vaan bännlä ettei pysty pankolta huutelemaan. Nolatkaa vaan lisää itseänne,totuus on tuolla ulkona ,ei pankolla.
-
niimpä niin, jos isoisoisoisoisoisoisoisä on silmittömällä kuninkaan ja tsaarien perseen nuolennalla onnistunut hankkimaan isot tilukset pitäisi nyt pojanpojanpojanpojanpojanpojanpojan saada olla yhäkin jumalasta pari pykälää seuraava, ylöspäin :o :o :o :o
emmeliläisjököttäjäläisessä sorkkismallisessa markkinataloudessa suku jolla oli ensimmäinen kaivuri kaivaisi nytkin, kellä olisi ensimmäinen lastibiili ajaisi nytkin, motomies jolla ensimmäinen moto hakkaisi kaikki.
eemeli markkinoi markkinataloutta maidontuottajille mutta itse ei sitä ja sen seurauksia hyväksy ;) :D ;D 8)
-
Miksi kadehtia auringonlaskun alaa.
Keropa miksi?
Eivät vielä itse ole ymmärtäneet, mihin se erinomaisuus on perustunut.
No minä kerron.
Poliittiseen suojeluun.
Muistaako joku. Aikoinaan, etelästä piti Tornioon perustaa suurnavetta.
Oikein lakeja piti muuttaa jotta asia saatiin kaadettua.
Sen jälkeen, itse ovat kyllä saaneet rakentaa toinen toistaan suurempaa maitohotellia.
Vielä en ole saanut vastausta.
Silloin aikanaan, maidon kriisituki, mutta vain c-alueelle, miksi?
-
niimpä niin, jos isoisoisoisoisoisoisoisä on silmittömällä kuninkaan ja tsaarien perseen nuolennalla onnistunut hankkimaan isot tilukset pitäisi nyt pojanpojanpojanpojanpojanpojanpojan saada olla yhäkin jumalasta pari pykälää seuraava, ylöspäin :o :o :o :o
emmeliläisjököttäjäläisessä sorkkismallisessa markkinataloudessa suku jolla oli ensimmäinen kaivuri kaivaisi nytkin, kellä olisi ensimmäinen lastibiili ajaisi nytkin, motomies jolla ensimmäinen moto hakkaisi kaikki.
eemeli markkinoi markkinataloutta maidontuottajille mutta itse ei sitä ja sen seurauksia hyväksy ;) :D ;D 8)
Seon hyvä markkinoita markkinatalloutta muille. Se kun tua markkinatallous huolehtii nuot eläkelläesetki. :D :D
-
Miksi kadehtia auringonlaskun alaa.
Keropa miksi?
Eivät vielä itse ole ymmärtäneet, mihin se erinomaisuus on perustunut.
No minä kerron.
Poliittiseen suojeluun.
Muistaako joku. Aikoinaan, etelästä piti Tornioon perustaa suurnavetta.
Oikein lakeja piti muuttaa jotta asia saatiin kaadettua.
Sen jälkeen, itse ovat kyllä saaneet rakentaa toinen toistaan suurempaa maitohotellia.
Vielä en ole saanut vastausta.
Silloin aikanaan, maidon kriisituki, mutta vain c-alueelle, miksi?
Ee oo laskevan aorinkon ala tua.maetovilijely. Eeteelässä eekä pohojosessa.Net jotka ossaa/uskaltaa niille aena vaen aorinko. Nousee ja nousee. :D :D :D